Lehtitietojen mukaan kauan alalla olleet ahtaajat, jotka tekevät melkein jatkuvaa yötyötä, ansaitsevat yli 100 000 dollaria vuodessa. He ovat eliittiä.
Kanadan dollarin arvo suhteessa euroon 10 06 2005 on 63 senttiä.
Hintataso on alhainen huonojen palkkojen ansiosta. Asuminen hirmukallista Vancouverissa ja Torontossa.
Älkää uskoko puoliakaan Pohjois-Amerikan ihanuudesta kuulemianne juttuja.
Kanadan dollarin arvo suhteessa euroon 10 06 2005 on 63 senttiä.
Hintataso on alhainen huonojen palkkojen ansiosta. Asuminen hirmukallista Vancouverissa ja Torontossa.
Älkää uskoko puoliakaan Pohjois-Amerikan ihanuudesta kuulemianne juttuja.
Vastaukset 7
Vanhimmat
kylla jotkut 'huippuahtaajat'voi liki tuohon paasta
vuosiansioissaan.itse olen paprutehtaalla huoltohitsarina,paivatyo-37t.viikossa.meilla on ammattimiehilla kaikilla sama palkka32$ tunti.
ahneimmat ylityonrepijat kylla vetaa tuonne80-90 tuh.taalaa vuosi.mutta paljon pitaa tehtaalla puolipohjia kuluttaa noihin lukemiin..
paremmin viela saavat pap.kon.hoitajat[vanhemmat]
ehka n.5$tunnille enemman.itse en tyotani tuohon vaihtais,edes tuon 5$ takia.en voisi olla siella kuumuuden ja melun takia..
mika taalla tekee eron suomen palkkoihin,on pieni
verotus,maksan alle 20% palkastani veroa/ja elinkustannukset paljon halvemmat.
tama ei ole mutu-tietoa vaan itse elettya.
olen ollut taalla 30v josta15. paprulla tyossa.
ehd.paras tyopaikka missa olen ollut suomessa ja taalla.
ps.ammattimiehilla tarkoitan sahk.mie. asentajat.
putk.mieh. hitsaajat. yms.
... oikein paikanpäältä vieläpä omalla äidinkielellä näistä asioista. Minä eilen haeskelin tätä keskustelua varten palkkatietoja, mutta eihän niistä koko totuus käy ilmi.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000136&posting=22000000008903189
Onko teillä asiat hieman samalla tavalla kuin Yhdysvalloissakin (jos oikein olen ymmärtänyt), jossa palkkaerot tehtaissa työskentelevien kesken voivat olla huomattavan suuret? Mainitsin ylitöiden osuuden, mutta onko niitä myöskin pakko tehdä vai menevätkö ne "kaupaksi" hyvässä yhteisymmärryksessä?
Sitten mietityttää vielä työntekijöiden järjestäytymisaste. Mahtaako olla yhtä pientä kuin Yhdysvalloissa, jossa se on ollut jopa laskusuunnassa? Minulle on nyt sekä Kanadan että Yhdysvaltain osalta muodostunut sellainen mielikuva, että siellä ns. viralliset tahot jopa kaipailevat työntekijöiden aktivoitumista ja antavat asialle myös näkyvän tukensa. Mitenkäs työnantajapuoli tähän noin yleisemmin suhtautuu?
Kerroit omalta kohdaltasi, että sinua ei houkuttele esim. koneenhoitajana työskenteleminen. Tämä on ymmärrettävää muistakin lähtökohdista kuin pelkästään tuosta ilmeisen epämukavasta fyysisestä ympäristöstä omassa tehtaassasi. Millainen mahtaa olla alan houkuttelevuus nuorten keskuudessa?
Jos tiedät vielä jotain kouluttautumisasioista, niin kuulisin niistäkin mielelläni.
What are the income tax rates in Canada for 2005
Federal tax rates for2005
16% on the first $35 595 of taxable income;
22% on the next $35 595 of taxable income;
26% on the next $44 549 of taxable income; and
29% of taxable income over $115 739.
Provincial/Territorial tax rates for 2005
(laitan tähän vain British Columbian verotaulukon, koska Lannenhunttari asuu siellä)
6.5% on the first $33 061 of taxable income, + 9.15% on the next $33 062, +
11.7% on the next $9 794,+
13.7% on the next $16 268,+
14.7% on the amount over $92 185
katsoin nuo palkkatiedot,mielestani pitaa aikahyvin paikkansa.mutta huomata taytyy,,etta nama esimerkit
pap.teht.ym. ovat sielta 'paremmasta paasta palkkahaitaria'..... toita tehdaan taalla myos paljon pienemmalla rahalla..
pienin palkka pap.teht. on.24$tunti.
mutta minimipalkka provinssissa on n7$tunti.
esim.'puotipuksut'tienaa yleisesti 8-10$t.
jotenka huomaat etta skaala on laaja..
ylitoita ei ole pakko tehda minun tyossani.
melkein kaikki hyvapalkkaset tyot ovat unionin
[a.y.] n alaisia toita. tosin parhaat tyot ovat
vahenemassa,tilapaistyot tulee sijaan,huonompine palkk.ja etuineen..
esim,minun tyopaikka on kutistunut puoleen[vakimaara] siita kun aloin 15.v.sitten. kyllahan nuoret tulis pap.hommiin jos otettais.
viimevuonna tarvivat 10 uutta miesta apumiehiksi..
saivat 1500 hakemusta..vahin vaatimus apupojaksi
oli 2v.yliopistoa..oli vara valita..
pap.tyo. on taalla'laskevan auringon' hommaa,
tehtaat taalla lansirannikolla ovat vanhoja,
uusia ei juuri tule.vaatii niin mahtavat investoinnit,valtio ei ole valmis auttamaan.
koulutus tahdaan yleensa tehtaan sisalla..
apupojaksi palkataan..siita sitten joko ammattimieheksi-oppisop.kautta [4 vuotta] tai koneenhoitajaksi'kantapaan kautta'
itse kuulun siihen 'ukko kaartiin'joka on otettu
sisaan valmiina ammattimiehena.
yleinen elakeika teht,on 61.saa olla 65 saakka.
monikaan ei sinne asti ole.
minakin odottelen elakeikaa noin5 v.viela,etta vois suuriin metsiin lahtee metsastamaan ja kalastamaan urakalla,nyt voi vain lomilla kayda ja
tulla kipin kapin takaisin toihin.
lannen terveisin l-h.
antamasi verotaulukot varmasti pitaa paikkansa.
omat, paljon pienemmat verot johtuu vahennyksien
maarasta,joilla voi vaikuttaa aikapaljon verotukseen
[tietysti niita pitaa myos oikeasti olla].
Eläkeikäähän minäkin tässä lähinnä odottelen. Se muuten taitaisi Kanadassa julkisella sektorilla työskentelevänä naisena olla minulla käsillä jo pikemmin kuin arvaisikaan. Sinänsä en sitä Suomessakaan vastustaisi kaiken kokemani jälkeen. Muutta jääkööt muistelematta menneet ...
Kanadan koulutusjärjestelmää (esim yliopistoa) ei voi varmaan suoraan verrata suomalaiseen, mutta tunnen jonkinlaista ylpeyttä Suomen puolesta siinä, että meillä pyritään kuitenkin koulutuksen kaksijakoisuutta arvostamaan siltä osin, että duunarin hommiin palkataan yleensä duunarin koulutuksen saaneita. Peruskoulutushan meillä on kaikille kansainvälisen vertailun kestävä.
Maassa maan tavalla, joten lienee osittain paikallaan sekin, että Kanadassa annetaan yhteiskunnallinen signaali siitä, että kouluttautuminen kannattaa, jos työnhaussa voittaa yliopistomies. Tässä linja tuntuu olevan toinen kuin Yhdysvalloissa, mutta niin on monelta osin järjestelmäkin. Jos halutaan säilyttää työläisammatteihin kouluttautumisen suosio, tulisi olla myös todella hyväpalkkaisia duunivaihtoehtoja ihan oikeasti tarjolla.
Olen yrittänyt tutkia senioriteetti-järjestelmää ja tullut siihen tulokseen, että sitä on purettu yrityskohtaisesti sekä Yhdysvalloissa että Kanadassa. On kaiketi niin, että pitää olla ensin yksi yritys, jossa tehdään ONNISTUNEESTI (kuka sen päättää?) ja siitä sitten pikkuhiljaa seuraavat muutkin perässä.
Näin suomalaisittain ei tuntuisi olevan juurikaan järkeä, jos senioriteettilistat ovat uralla etenemisen suhteen kovinkin pitkät ja yliopistomies odottele apumiehenä etenemistään. Tämä ei kenenkään asioista selvillä olevan mielestä kuitenkaan varmaan ole koko totuus.
Minusta on hienoa, että koko kansakunnan koulutustasoa yritetään parantaa. Konstit ovat kuitenkin monet. Meillä Suomessa ehkä ammattikorkeakoulujärjestelmä on jotain tältä väliltä. Onko niin, että organisaatiot tulevat uudistumaan tätä kautta, vai ovatko viisaat organisaatiot jo uudistuneet?
Omalta kohdaltani voin kertoa, että YKSIKIN vuosi yliopistossa (minulla on niitä takanani monia muitakin) voi olla se ratkaiseva, joka aiheuttaa suunnatonta turhautumista siinä työssä, jota todellisuudessa tekee. Kaiken kukkuraksi työskentelen tehtävässä, jossa muodollisen kelpoisuuden saa vain yliopistokoulutuksen kautta.
Minusta organisaatioista löytyy se vastaus, joilla monissa tapauksissa saataisiin tukea koulutusratkaisuille, joihin on maassa lähdetty. Meillä se tarkoittaa sitä, että jos perusasiat ovat kunnossa, riittää pienempikin koulutus johonkin tehtävään, johon ei koulutusta enää edes ole olemassa (esim. teknikko), mikäli yksilöt osoittavat tällaisia valmiuksia. Aika (ja raha) näyttää, että ovatko esim. AMK-insinöörit mukana näissä tehtävissä vai eivät.
Omasta tilanteestani ei juurikaan voi tehdä johtopäätöksiä Suomen tilanteesta: Perheessäni on yksi jäsen edennyt sillä tavoin kuin se olisi inhimillisesti katsoen suotavaa - ja myöskin koulutusjärjestelmäämme tukevaa. Me muut opettelemme selviytymään. Yksi asia on varmaa: koulutettu työvoima ei lopu, jos ehdot pysyvät jokseenkin samoina TYÖSSÄ, jota tuo ainoa "menestynyt" perheenjäsenemme tekee.
Minä olen pitänyt peruskoulumme puolia tässä maassa yli kaksikymmentä vuotta, kuitenkin ainoa tunne on se, että olen synnyttänyt tänne työvoimaa, joka nyt jää kaiken lisäksi työvoimatarpeen alueelle, kun itse jo havittelen takaisin synnyinsijoilleni Lappiin. Se on parempi kuin ei mitään.
Lopuksi katseltuani kaunista kuvaa sinulle auringosta, joka ei koskaan laske, totean, että sama se on kaikille, joten valitse omasi.
http://images.google.fi/images?q=Midnight sun&hl=fi&btnG=Etsi Kuvia
... I miss my son so much (he is the only one that made in the this business). I just want to view a web camera and show it to you, too. He's on a holiday ... Forgive me if I'm wrong.
http://www.workzip.it/xxx/web_cam_xxx/cam_spia.html