-
Tämä oma elämänkokemus auttaa Paavali mitä terävimmin paljastamaan jokaisen ihmissydämen pohjalla olevan jumalattomuuden. VT:n sanaan vedoten hän vakuuttaa, ettei ”ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan, ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa. ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään” (Room 3:10-12).
Ihmisen huulien takana on aina kyykäärmeen myrkkyä (3:13). Ihminen turvautuu nopeasti väkivaltaan (3:15). Paavali menee vielä vanhana kristittynäkin tämän sana alle ja vaikeroi: ”Minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen… ei minussa, se on minun lihassani asu mitään hyvää… paha riippuu minussa kiinni… synti minussa asuu… minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?” (Room 7:14-24).
Paavalilla ei ole mitään illuusiota siitä, että ihmiset muka kaipaavat Kristuksen evankeliumin totuutta. Hän tiesi omasta kokemuksestaan, että ihminen epäilee ja jopa vihaa sitä ja on aina sen vastustajia. Ihminen osaa ottaa Jumalan sanankin avukseen evankeliumia vastustaessaan. Niinhän hänkin oli tehnyt. Hän tiesi, että ihminen uskoo kaipaavansa Jumalan totuutta, mutta ei voi hyväksyä sitä, että tämä totuus kohtaa hänet Kristuksen evankeliumissa.
Ihmisellä ei ole silmiä nähdä eikä korvia kuulla ( 2 Kor 3:15-16). Hän on kuollut rikkomuksiinsa ja synteihinsä (Ef 2:1). Ihminen ei kaipaa valoa, vaan hän vihaa sitä, sillä se paljastaa hänet (Joh 3:19-20). Ihminen ei ole sisimmältään totuudenetsijä, vaan Jumalan vihollinen – mieleltään hänen vihamiehensä (Kol 1:21). Tämä vihamielisyys ei uskovankaan sydämen pohjalta haihdu ennen kuin Kristus tulee ja me muutumme silmänräpäyksessä (1 Tess 4:17; 1 Joh 3:2; 2 Kor 3:18).
Siksi kuka tahansa, voi koska tahansa langeta mihin syntiin tahansa. Kaikki edellytykset ovat joka hetki siihen olemassa. Syntisyytemme ja turmeluksemme on pohjatonta ja alati elävää. Niin kauan kuin olemme ihmisinä tässä ajassa syntisyytemme ei uudistu eikä muutu synnittömyydeksi. Kuitenkin uudistumisen ja muuttumisen on päästävä alkuun.
Sitä ei voi kuolettaa, vaikka se on kuoletettava. Sitä ei voi hävittää vaikka se on hävitettävä. Onhan rikkaruohotkin hävitettävä pelloiltamme ja kuitenkin aina niitä kasvaa lisää.
Emme voi ymmärtää Paavalin julistamaa evankeliumia oikein, ellemme taivu uskomaan todeksi, että jokaisen ihmisen syvin ja todellisin ongelma on hänen syntisyytensä ja Jumalan viha, joka ilmestyy aikanaan kaikkea ihmisen vääryyttä ja pahuutta vastaan (Room 1:18).
Paavali on vakuuttunut siitä, että Herra ilmestyy tulen liekissä ja kostaa niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia meidän Herramme Jeesuksen evankeliumille (2 Tess 1:8). Vain usko Kristuksen evankeliumiin suojaa Jumalan vihalta syntisen ihmisen.
-
( Ote Olavi Peltolan opetuksesta "Paavain evankeliumi ja me")
s-seutulainen
Tämä oma elämänkokemus auttaa Paavali mitä terävimmin paljastamaan jokaisen ihmissydämen pohjalla olevan jumalattomuuden. VT:n sanaan vedoten hän vakuuttaa, ettei ”ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan, ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa. ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään” (Room 3:10-12).
Ihmisen huulien takana on aina kyykäärmeen myrkkyä (3:13). Ihminen turvautuu nopeasti väkivaltaan (3:15). Paavali menee vielä vanhana kristittynäkin tämän sana alle ja vaikeroi: ”Minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen… ei minussa, se on minun lihassani asu mitään hyvää… paha riippuu minussa kiinni… synti minussa asuu… minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?” (Room 7:14-24).
Paavalilla ei ole mitään illuusiota siitä, että ihmiset muka kaipaavat Kristuksen evankeliumin totuutta. Hän tiesi omasta kokemuksestaan, että ihminen epäilee ja jopa vihaa sitä ja on aina sen vastustajia. Ihminen osaa ottaa Jumalan sanankin avukseen evankeliumia vastustaessaan. Niinhän hänkin oli tehnyt. Hän tiesi, että ihminen uskoo kaipaavansa Jumalan totuutta, mutta ei voi hyväksyä sitä, että tämä totuus kohtaa hänet Kristuksen evankeliumissa.
Ihmisellä ei ole silmiä nähdä eikä korvia kuulla ( 2 Kor 3:15-16). Hän on kuollut rikkomuksiinsa ja synteihinsä (Ef 2:1). Ihminen ei kaipaa valoa, vaan hän vihaa sitä, sillä se paljastaa hänet (Joh 3:19-20). Ihminen ei ole sisimmältään totuudenetsijä, vaan Jumalan vihollinen – mieleltään hänen vihamiehensä (Kol 1:21). Tämä vihamielisyys ei uskovankaan sydämen pohjalta haihdu ennen kuin Kristus tulee ja me muutumme silmänräpäyksessä (1 Tess 4:17; 1 Joh 3:2; 2 Kor 3:18).
Siksi kuka tahansa, voi koska tahansa langeta mihin syntiin tahansa. Kaikki edellytykset ovat joka hetki siihen olemassa. Syntisyytemme ja turmeluksemme on pohjatonta ja alati elävää. Niin kauan kuin olemme ihmisinä tässä ajassa syntisyytemme ei uudistu eikä muutu synnittömyydeksi. Kuitenkin uudistumisen ja muuttumisen on päästävä alkuun.
Sitä ei voi kuolettaa, vaikka se on kuoletettava. Sitä ei voi hävittää vaikka se on hävitettävä. Onhan rikkaruohotkin hävitettävä pelloiltamme ja kuitenkin aina niitä kasvaa lisää.
Emme voi ymmärtää Paavalin julistamaa evankeliumia oikein, ellemme taivu uskomaan todeksi, että jokaisen ihmisen syvin ja todellisin ongelma on hänen syntisyytensä ja Jumalan viha, joka ilmestyy aikanaan kaikkea ihmisen vääryyttä ja pahuutta vastaan (Room 1:18).
Paavali on vakuuttunut siitä, että Herra ilmestyy tulen liekissä ja kostaa niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia meidän Herramme Jeesuksen evankeliumille (2 Tess 1:8). Vain usko Kristuksen evankeliumiin suojaa Jumalan vihalta syntisen ihmisen.
-
( Ote Olavi Peltolan opetuksesta "Paavain evankeliumi ja me")
s-seutulainen
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eläisit vähän enemmän, ilman turhaa painolastia, uskontoa.
Luulet tietäväsi, mutta et ymmärrä vain luulevasi. Miksi? Miksi juuri sinä oletat olevasi oikeassa, (ja muut väärässä)? Uskontoja on monia, mutta jokaisen tunnustaja olettaa olevansa oikeassa. Miksi? Kaikki ovat oikeassa samaan aikaan?
Mieti, miksi juuri sinä uskot siten kuin uskot. Koska sinulle on niin opetettu? Ehkä toisinuskovillekin on opettu toisin, "oikein"?
Aatteleppa ite, ihan omilla aivoillas, ihan ite!
"Siksi kuka tahansa, voi koska tahansa langeta mihin syntiin tahansa. Kaikki edellytykset ovat joka hetki siihen olemassa."
Minä en ole tehnyt syntiä sen jälkeen kun erosin kirkosta, koska irrottauduin uskonnosta. Ei uskontoa, ei syntiä.
Vapauttavaa, usko pois! :)
T: Synnittä yli 20 vuotta, ilman pelkoa.