Tämän artikkelin:
https://www.aamulehti.fi/tekstarit/art-2000010376293.html
lukijakommenteissa joku esittää, että koirilla ja MS -taudilla olisi jokin yhteys.
Tämän väitteen paikkansapitävyydestä tai paikkansapitämttömyydestä minulla ei ole varmaa tietoa.
MUTTA:
Tilastomatematiikka on erittäin pätevä, mutta usein unohdettu keino tutkia asioita.
Lisäksi: Tilastomatematiikka on kustannuksiltaan erittäin edullinen keino tutkia asioita.
Pitäisi siis laskea:
1) Mikä on MS-taudin esiintyvyys niissä talouksissa, joissa on 1 tai useampi koira
ja toisaalta:
2) Mikä on MS-taudin esiintyvyys niissä talouksissa, joissa ei ole koiraa.
Mikäli MS-taudin esiintyvyys on selvästi korkeampi niissä talouksissa, joissa on 1 tai useampi koira, niin tämä viittaisi vahvasti esitetyn väitteen pitävän paikkansa, vaikka se ei toki selitäkään mahdollista asiayhteyttä tai sen syytä.
Jos taas MS-taudin esiintyvyys koiratalouksissa ei ole sen korkeampi kuin koirattomissa talouksissa, silloin esitetty väite taas ei pidä paikkaansa (koska jos pitäisi, niin silloin koiratalouksissa MS-taudin pitäisi olla yleisempää).
Vuoden alustahan on ollut pakollinen Eviran ylläpitämä koirarekisteri, johon jokainen koiranomistaja on velvollinen ilmoittamaan koiransa. Ilmoittamatta jättäminen voi olla rekisterimerkintärikos tai -rikkomus.
Eli tuolla olisi rekisteri, josta selviää, kenellä on koira.
Entä terveydenhuollon asiakasrekisterit, selviäisikö niistä, kenellä on MS -tauti ?
Eri asia on sitten tietoturva / yksityisyyden suoja.
Eli kenellä olisi oikeus tutkia asiaa, sillä potilastietojahan ei noin vain luovuteta.
Jonkun sellaisen tahon, jolla on valtion myöntämä oikeus tutkia tällaisia asioita, pitäisi joko tutkia asiaa tai luovuttaa anonymisoidut versiot tiedoista asiaa tutkimaan halukkaille.
Anonymisoitu versio siis tarkoittaisi tietojen esiprosessointia seuraavasti:
Kunkin talouden osalta:
1: taloudessa ON / EI OLE koiraa
ja
2: taloudessa ON / EI OLE henkilöä, joka sairastaa MS-tautia.
Kukin talous yksilöidään tätä tutkimusta varten luodulla ID -numerolla, josta ei voi päätellä henkilötunnusta, nimeä, asuinpaikkaa, tulotasoa jne.
Tällaisista anonymisoiduista tiedoista voisi laskea:
1) MS -taudin esiintyvyys koirattomissa talouksissa
ja
2) MS -taudin esiintyvyys talouksissa, joissa on 1 tai useampi koira.
Mutta: lupaako lainsäädäntö tutkijoille edes anonymisoituja tietoja?
Vai eikö lainsäädäntö takaa edes anonymisoidun tiedon saantia tutkimustarkoituksia varten ?
Pitäisi luvata, kunhan asia on todellakin hoidettu niin, ettei tiedoista voi päätellä sitä, kenellä on tai ei ole MS -tautia.
Oikein toteutettuna anonymisoidun tiedon jakaminen siis palvelee tutkimustarkoituksia, muttei vaaranna kenenkään potilastietojen yksityisyyttä.
https://www.aamulehti.fi/tekstarit/art-2000010376293.html
lukijakommenteissa joku esittää, että koirilla ja MS -taudilla olisi jokin yhteys.
Tämän väitteen paikkansapitävyydestä tai paikkansapitämttömyydestä minulla ei ole varmaa tietoa.
MUTTA:
Tilastomatematiikka on erittäin pätevä, mutta usein unohdettu keino tutkia asioita.
Lisäksi: Tilastomatematiikka on kustannuksiltaan erittäin edullinen keino tutkia asioita.
Pitäisi siis laskea:
1) Mikä on MS-taudin esiintyvyys niissä talouksissa, joissa on 1 tai useampi koira
ja toisaalta:
2) Mikä on MS-taudin esiintyvyys niissä talouksissa, joissa ei ole koiraa.
Mikäli MS-taudin esiintyvyys on selvästi korkeampi niissä talouksissa, joissa on 1 tai useampi koira, niin tämä viittaisi vahvasti esitetyn väitteen pitävän paikkansa, vaikka se ei toki selitäkään mahdollista asiayhteyttä tai sen syytä.
Jos taas MS-taudin esiintyvyys koiratalouksissa ei ole sen korkeampi kuin koirattomissa talouksissa, silloin esitetty väite taas ei pidä paikkaansa (koska jos pitäisi, niin silloin koiratalouksissa MS-taudin pitäisi olla yleisempää).
Vuoden alustahan on ollut pakollinen Eviran ylläpitämä koirarekisteri, johon jokainen koiranomistaja on velvollinen ilmoittamaan koiransa. Ilmoittamatta jättäminen voi olla rekisterimerkintärikos tai -rikkomus.
Eli tuolla olisi rekisteri, josta selviää, kenellä on koira.
Entä terveydenhuollon asiakasrekisterit, selviäisikö niistä, kenellä on MS -tauti ?
Eri asia on sitten tietoturva / yksityisyyden suoja.
Eli kenellä olisi oikeus tutkia asiaa, sillä potilastietojahan ei noin vain luovuteta.
Jonkun sellaisen tahon, jolla on valtion myöntämä oikeus tutkia tällaisia asioita, pitäisi joko tutkia asiaa tai luovuttaa anonymisoidut versiot tiedoista asiaa tutkimaan halukkaille.
Anonymisoitu versio siis tarkoittaisi tietojen esiprosessointia seuraavasti:
Kunkin talouden osalta:
1: taloudessa ON / EI OLE koiraa
ja
2: taloudessa ON / EI OLE henkilöä, joka sairastaa MS-tautia.
Kukin talous yksilöidään tätä tutkimusta varten luodulla ID -numerolla, josta ei voi päätellä henkilötunnusta, nimeä, asuinpaikkaa, tulotasoa jne.
Tällaisista anonymisoiduista tiedoista voisi laskea:
1) MS -taudin esiintyvyys koirattomissa talouksissa
ja
2) MS -taudin esiintyvyys talouksissa, joissa on 1 tai useampi koira.
Mutta: lupaako lainsäädäntö tutkijoille edes anonymisoituja tietoja?
Vai eikö lainsäädäntö takaa edes anonymisoidun tiedon saantia tutkimustarkoituksia varten ?
Pitäisi luvata, kunhan asia on todellakin hoidettu niin, ettei tiedoista voi päätellä sitä, kenellä on tai ei ole MS -tautia.
Oikein toteutettuna anonymisoidun tiedon jakaminen siis palvelee tutkimustarkoituksia, muttei vaaranna kenenkään potilastietojen yksityisyyttä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.