Sovintoehdotus 1.6.(katso myös linkki metsäteollisuuden versioon joku puhuu paskaa)
Paperiliitto ry:n ja Metsäteollisuus ry:n välisen työriidan ratkaisemiseksi ja edellä mainittujen järjestöjen kaikkien jo toimeenpanemien työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi sekä kaikkien alkavaksi ilmoitettujen työnseisaus- ja sulku-uhkien peruuttamiseksi sekä osapuolten välisen paperiteollisuutta koskevan työehtosopimuksen uudistamiseksi teen jäljellä olevista erimielisyyskysymyksistä
seuraavan
sovintoehdotuksen:
I
Paperiteollisuuden työehtosopimuksen n:ro 43 allekirjoituspöytäkirjaan otetaan seuraavat palkkojen tarkistamista koskevat määräykset:
SOPIMUSKAUSI
Tämän sovintoehdotuksen hyväksymisestä lukien 31.5.2008 asti.
PALKKOJEN KOROTUKSET
Vuosi 2005
Työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoja korotetaan sovintoesityksen hyväksymistä seuraavan palkkakauden alusta alkavan palkkakauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 21 senttiä.
Urakkahinnoiteltuja tai sovittuja euromääräisiä urakoita korotetaan paikallisesti sovittavalla tavalla siten, että korotusten vaikutus on em. suuruinen.
Prosenttiperusteisesta palkkiotyöstä saatuja ansioita korotetaan siten, että korotusten vaikutus on em. suuruinen. Edellä sanotulla tavalla suoritettu kausipalkkojen tarkistus ei vaikuta urakoita korottavasti muussa tapauksessa kuin, että urakkahinnoittelu ei anna vähintään sovittua kausipalkan tuntipalkkatekijää tai sovittua urakkatavoitepalkkaa.
Yleiskorotuksen lisäksi paikallisesti sovittaviin palkkojen korotuksiin on käytettävissä sovintoesityksen hyväksymistä seuraavan palkkakauden alusta rahamäärä, jonka suuruus on 9 senttiä työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkasummasta sovintoehdotuksen hyväksymistä edeltävän palkkakauden ensimmäisenä päivänä. Edellä todettu yleiskorotus voidaan sopia jaettavaksi myös paikallisesti sovittavalla tavalla.
Mikäli palkankorotuksista ei päästä paikallisesti yksimielisyyteen sovintoehdotuksen hyväksymistä seuraavan palkkakauden loppuun mennessä, korotetaan työsuhteessa olevien työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoja sovintoehdotuksen hyväksymistä seuraavan palkkakauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 30 senttiä.
Työehtosopimuksen 22 §:n perusteella sovittuja ja ammattitaitoon perustuvia euromääräisiä henkilökohtaisia lisiä korotetaan sovintoesityksen hyväksymistä seuraavan palkkakauden alusta 2 prosentilla. Näitä lisiä korotetaan kuitenkin ainoastaan, mikäli ne eivät korotu jo muutoin laskentaperusteensa johdosta palkankorotuksen seurauksena. Lisät pyöristetään lähimpään senttiin.
Vuosi 2006
Työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoja korotetaan 12.6.2006 alkavan palkkakauden alusta alkavan palkkakauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 21 senttiä.
Urakkahinnoiteltuja tai sovittuja euromääräisiä urakoita korotetaan paikallisesti sovittavalla tavalla siten, että korotusten vaikutus on em. suuruinen.
Prosenttiperusteisesta palkkiotyöstä saatuja ansioita korotetaan siten, että korotusten vaikutus on em. suuruinen. Edellä sanotulla tavalla suoritettu kausipalkkojen tarkistus ei vaikuta urakoita korottavasti muussa tapauksessa kuin, että urakkahinnoittelu ei anna vähintään sovittua kausipalkan tuntipalkkatekijää tai sovittua urakkatavoitepalkkaa.
Yleiskorotuksen lisäksi paikallisesti sovittaviin palkkojen korotuksiin on käytettävissä sovintoesityksen hyväksymistä seuraavan palkkakauden alusta rahamäärä, jonka suuruus on 9 senttiä tehtaan työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkasummasta 29.5.2006. Edellä todettu yleiskorotus voidaan sopia jaettavaksi myös paikallisesti sovittavalla tavalla.
Mikäli palkankorotuksista ei päästä paikallisesti yksimielisyyteen 21.6.2006 mennessä, korotetaan työsuhteessa olevien työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoja 12.6.2006 alkavan palkkakauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 30 senttiä.
Työehtosopimuksen 22 §:n perusteella sovittuja ja ammattitaitoon perustuvia euromääräisiä henkilökohtaisia lisiä korotetaan 12.6.2006 alkavan palkkakauden alusta 2 prosentilla. Näitä lisiä korotetaan kuitenkin ainoastaan, mikäli ne eivät korotu jo muutoin laskentaperusteensa johdosta palkankorotuksen seurauksena. Lisät pyöristetään lähimpään senttiin.
Vuosi 2007
Työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoja korotetaan 3.9.2007 alkavan palkkakauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 21 senttiä.
Urakkahinnoiteltuja tai sovittuja euromääräisiä urakoita korotetaan paikallisesti sovittavalla tavalla siten, että korotusten vaikutus on em. suuruinen.
Prosenttiperusteisesta palkkiotyöstä saatuja ansioita korotetaan siten, että korotusten vaikutus on em. suuruinen. Edellä sanotulla tavalla suoritettu kausipalkkojen tarkistus ei vaikuta urakoita korottavasti muussa tapauksessa kuin, että urakkahinnoittelu ei anna vähintään sovittua kausipalkan tuntipalkkatekijää tai sovittua urakkatavoitepalkkaa.
Yleiskorotuksen lisäksi paikallisesti sovittaviin palkkojen korotuksiin on käytettävissä sovintoesityksen hyväksymistä seuraavan palkkakauden alusta rahamäärä, jonka suuruus on 9 senttiä tehtaan työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkasummasta 28.8.2007. Edellä todettu yleiskorotus voidaan sopia jaettavaksi myös paikallisesti sovittavalla tavalla.
Mikäli palkankorotuksista ei päästä paikallisesti yksimielisyyteen 14.9.2007 mennessä, korotetaan työsuhteessa olevien työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoja 3.9.2007 alkavan palkkakauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 30 senttiä.
Työehtosopimuksen 22 §:n perusteella sovittuja ja ammattitaitoon perustuvia euromääräisiä henkilökohtaisia lisiä korotetaan 3.9.2007 alkavan palkkakauden alusta 2 prosentilla. Näitä lisiä korotetaan kuitenkin ainoastaan, mikäli ne eivät korotu jo muutoin laskentaperusteensa johdosta palkankorotuksen seurauksena. Lisät pyöristetään lähimpään senttiin.
8
SUHDANNERAHA
Määräystä ei uudisteta.
15
LOMAUTTAMINEN
15.4. muutetaan näin kuuluvaksi:
Liitot pitävät tarpeellisena, että ne saavat hyvissä ajoin riittävän informaation suunnitelmista yrityksessä tapahtuvista työvoimaan kohdistuvista lomautuksista ja irtisanomisista ja niiden perusteista.
15.5. (Uusi määräys)
Lisäksi noudatetaan, mitä paperiteollisuuden 3.2.2003 allekirjoitetussa irtisanomis- suojasopimuksessa on lomauttamisesta sovittu.
16
TYÖEHTOSOPIMUKSEN NOUDATTAMINEN
Työehtosopimukseen osalliset liitot vastaavat siitä, että niiden jäsenet soveltavat työehtosopimuksen määräyksiä yhteisesti sovitulla tavalla oikein.
Mikäli työrauhavelvoitetta on rikottu eikä työrauhaa palauteta olosuhteet huomioon
ottaen nopeasti sen jälkeen, kun se on tullut liiton tietoon tai mikäli työehtosopimusta
ei ole sovellettu oikein eikä virhettä olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut liiton tietoon, katsotaan liiton laiminlyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuutensa.
Edellä olevan kappaleen määräys koskee työehtosopimuksen soveltamisen osalta asioita, joista varsinainen työehtosopimus sisältää riidattoman ja selvän normin tai joista on yhteiset soveltamisohjeet.
Liiton tässä määräyksessä tarkoitettu valvontavelvollisuuden laiminlyönti työrauhavelvoitteen osalta otetaan huomioon työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa tuomittaessa sitä korottavana seikkana.
Sov.
Allekirjoittaneet liitot pitävät tärkeänä, että niiden jäseninä olevat työehtosopimukseen sidotut ammattiosastot ja työnantajat noudattavat työrauhavelvoitetta.
23
ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ
Tarkistetaan allekirjoituspöytäkirjan ao. tekstiä seuraavasti: Täydennetään määräyksen 7. kappaletta seuraavasti:
Jos paikallisesti asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen, voidaan asia alistaa työehtosopimuksen 30 §:n nojalla liittojen käsiteltäväksi. Mikäli asiassa ei liittojen välillä päästä yksimielisyyteen, asia siirretään jommankumman osapuolen pyynnöstä sovintolautakunnan ratkaistavaksi.
Lisätään uusi 8. kappale:
Sovintolautakunnan tulee ratkaisua tehdessään ottaa huomioon työehtosopimuksen 1 §:n 3-kohdan soveltamisohje, tämän allekirjoituspöytäkirjan ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat määräykset ja keskusjärjestöjen 11.9.1969 allekirjoittaman ulkopuolisen työvoiman käyttämistä koskevan sopimuksen määräykset.
Poistetaan kappaleet 8, 9 ja 10.
Välimiesmenettelypöytäkirja
Pöytäkirjan 1 §:n kohta 1.2.1 muutetaan seuraavasti:
Välimiesoikeuteen ei alisteta palkkakysymyksiä koskevia erimielisyyksiä eikä työehtosopimuksen 11 §:n 1. kohdan muist. 1. soveltamista, josta on liittojen välillä sovittu työehtosopimuksen liitteenä olevalla, sovintolautakuntaa koskevalla pöytäkirjalla.
II
Paperiteollisuuden työehtosopimuksen n:ro 43 työehtoja koskevia määräyksiä muutetaan seuraavalla tavalla:
6.4 Tes-seisokit
6.4.1 Töiden keskeytyminen tes-seisokkeina keskeytymättömässä ja jatkuvassa vuorotyössä (tam 37,17,27)
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (tam 37) ja jatkuvassa vuorotyössä (tam 17, 27) keskeytetään työskentely juhannuksen ja joulunjohdosta lukuun ottamatta höyrykattilahuoneita, voimalaitoksia ja niihin verrattavia osastoja, joiden keskeytyrnätön käynti on välttämätöntä, seuraavasti:
Juhannus
Työt keskeytetään juhannusviikon keskiviikkona klo 22.00 ja aloitetaan juhannuksen jälkeisen arkipäivän aamuna klo 6.00. Säännöllistä päivätyötä ei suoriteta juhannusaattona.
Joulu
Työt keskeytetään jouluaaton aattona klo 22.00 ja aloitetaan tapaninpäivänjälkeisenä aamuna klo 6.00. Säännöllistä päivätyötä ei suoriteta jouluaattona.
Sulfaattiselluloosatehtaiden kalkin- ja meesanpolttouuneilla keskeytetään työt enintään kahdeksi vuorokaudeksi kerrallaan. Tänäkin aikana ylläpidetään uunien lämmitystä kuitenkin vähennetyllä työvoimalla.
6.4.2 Töiden aloittaminen ja lopettaminen tes-seisokkeina
Riippumatta 4.1 kohdassa mainituista töiden keskeyttämistä ja aloittamista koskevista aikamääristä tulee sellaisten osastojen kuten esim. puuhiomoiden, selluloosatehtaiden happo- ja lipeäosastojen ynnä muiden niihin verrattavien, paikallisesti sovittavien osastojen työntekijäin saapua työhön niin ajoissa, että koko tehtaan käynti pääsee määräaikana alkamaan.
SOV.
Aloittamis- ja lopettamistyöt on edellä mainituissa tapauksissa järjestettävä niin, että tehollinen työaika voidaan käyttää mahdollisimman tarkoin hyväksi.
6.4.3 Kunnostus- ja korjaustyöt tes-seisokkeina
Tarpeelliset kunnostus- ja korjaustyöt voidaan suorituttaa päivätyöntekijöillä tes-seisokkeina.
Juhannusaattona, jouluaattona ja joulupäivänä tehtävistä kunnostus- ja korjaustöistä on sovittava paikallisesti erikseen.
SOV.
Työnantajan tulee hyvissä ajoin ennen seisokin alkua selvittää asianomaisille luottamusmiehille tes-seisokkiaikana tehtävien korjaustöiden laatu ja laajuus.
Vuorotyöntekijöillä voidaan teettää kunnostus- ja korjaustöitä tes- seisokin aikana kussakin tapauksessa erikseen paikallisesti niin sovittaessa.
6.4.4. Töiden jatkaminen tes-seisokkina
Joulu- tai juhannusseisokkiajat ovat edellä 6.4.1 kohdassa määrätystä poiketen niiden työntekijöiden säännöllistä työaikaa, joiden työ jatkuu tes-seisokin ajan.
Työnantajan tulee ilmoittaa työvuorojärjestelmän mukaisesta työskentelyn jatkamisesta tes-seisokkina asianomaisille työtään jatkaville työntekijöille vähintään kaksi kuukautta ennen seisokin alkamista. Pääluottamusmiehelle ja työskentelyä jatkavien työosastojen osastonluottamusmiehelle varataan mahdollisuus esittää mielipiteensä työskentelystä seisokkiaikana ennen työnantajan sitä koskevan ilmoituksen antamista.
HUOM.
Mikäli tämä sovintoehdotus tulee hyväksytyksi, ilmoitetaan vuoden 2005 juhannus- seisokkia koskevasta työskentelynjatkamisesta viimeistään 8.6.2005.
Tässä kohdassa tarkoitettuun työskentelyyn noudatetaan muutoin työehtosopimuksen tes-seisokkiaikaista työskentelyä koskevia määräyksiä.
Muutetaan lisäksi kohdan 10.5.2. Varamieheksi nimittäminen -määräyksen soveltamisohjetta
SOV.
Keskeytymättömässä vuorotyössä (tam 37) työajan lyhentämisen tai keskeytyvässä 3-vuorotyössä (tam 35, 36) ja jatkuvassa 1-ja 2- vuorotyössä (tam 17, 27) työvuorojärjestelmään sijoitettujen vuorovapaiden tai tes-seisokkiaikaisen työskentelyn johdosta annettavien ylimääräisten vuorovapaidenjohdosta sijaisena toimiminen kahdessa tai useammassa ammatissa ei edellytä työntekijän nimittämistä varamieheksi. Mikäli ns. reservimiehiä käytetään varamiestehtävissä, on näiden ammattinimikkeet ja palkkaus saatettava yhdenmukaiseksi varamiesjärjestelmän kanssa.
6.8.13 Tes-seisokeista ansaittavat vuorovapaat (tam 37,27, 17)
Työntekijä, jonka säännöllinen työ jatkuu koko tes-seisokin ajan, ansaitsee kutakin
seisokkia kohti kolme vuorovapaata tam 37:ssä, 2 vuorovapaata tam 27:ssäja yhden vuorovapaan tam 17:ssä. Vapaa annetaan kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hän on ansainnut edellä tarkoitetut vuorovapaat. Paikallisesti voidaan sopia muustakin antoajasta.
Työntekijän työn jatkuessa tes-seisokkina 6 §:n 4.4 kohdassa tarkoitetulla tavalla annetaan tämän kohdan ensimmäisen kappaleen mukaisesti ansaitut vuorovapaat sen jälkeen, kun työskentelynjatkamisesta on ilmoitettu, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asianomaisen tes-seisokin päättymisestä, jollei paikallisesti ole sovittu muusta antoajasta.
6.13 Työntekijän oikeus ylimääräiseen vapaaseen
Työntekijällä on oikeus saada neljä tuntia vapaaksi, jos hän on työssä uudenvuoden aattona päivävuorossa tai aamuvuorossa. Jos työntekijä ei ole työssä edellä todettuna aikana, on hänellä oikeus vaihtaa neljän tunnin vapaaseen kaksi tuntia työvuorosta, joka on juhannusviikon torstaina tai lopetetun seisokin aikana. Jos työntekijä ei ole työssä edellä todettuina aikoina, on hänellä vastaava oikeus vaihtaa neljän tunnin vapaaseen muuna aikana ansaittu palkankorotusosa.
Vapaa annetaan noudattaen työaikalain 23 §:ää.
11 §
AIKAPALKAT
Työehtosopimuksen 11 § :n 1. kohdan Muist.l muutetaan seuraavasti:
"Muist. 1.
Jos niissä olosuhteissa, joiden perusteella kausipalkat ovat 1. kohdan mukaan sovitut, tapahtuu oleellisia muutoksia, sovitaan paikallisesti uusista kausipalkoista.
Suoritettaessa sellaisia työnjärjestelyjä, jotka oleellisesti vaikuttavat työn määrään ja laatuun, työnantajan tulee antaa niistä ennakolta selostus ao. luottamusmiehille ja
työntekijöille sekä heitä kuultuaan tehdä esitys toimenpiteiden mahdollisesti aiheuttamista muutoksista ammattiryhmittelyyn ja palkkoihin.
Palkkamuutoksista sovittaessa on otettava huomioon työn määrän tai laadun muutos sekä sovittavan palkan oikeudenmukainen suhde muiden työntekijöiden palkkoihin.
Ammattiryhmittelystä ja palkkojen mahdollisista muutoksista pyritään sopimukseen ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa. Asiasta käydään neuvottelut ilman aiheetonta
viivytystä ja se alistetaan, ellei paikallisesti päästä sopimukseen mikäli mahdollista jo ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa liittojen käsiteltäväksi. Elleivät liitot pääse asiasta yksimielisyyteen, alistetaan asia liittojenjohdon siitä ensin neuvoteltua sovintolautakunnan ratkaistavaksi.
SOVINTOLAUTAKUNTA
Työehtosopimukseen otetaan seuraava sovintolautakuntaa koskeva liite:
1 § Sovintolautakunta
Allekirjoittaneet liitot sopivat, että työehtosopimuksen 11 § :n 1. kohdan Muist. 1 -
kohdassa tarkoitettuun sovintolautakuntaan sovelletaan tämän pöytäkirjan määräyksiä.
2 § Sovintolautakunnan toimivalta
Sovintolautakunta ratkaisee 11 §:n mukaista palkkoja, työjärjestystä ja miehitystä koskevaa riita-asiaa käsitellessään tarvittaessa kaikki riidanalaiseen kausipalkkojen tarkistusmenettelyyn liittyvät osapuolten sellaiset erimielisyydet, jotka on välttämättä ratkaistava, jotta sovintolautakunnalle alistettu riita-asia saadaan ratkaistua.
Lisäksi sovintolautakunta ratkaisee työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 23 kohdan 7. kappaleen nojalla sille alistetut asiat.
3 § Sovintolautakunnan kokoonpano
Allekirjoittaneet liitot nimeävät kumpikin kaksi jäsentä ja heille tarpeellisen määrän varajäseniä sovintolautakuntaan. Sovintolautakunnanjäsenet nimetään kahdeksi vuodeksi. Jäseneksi voidaan myös nimetä henkilö, joka välimiesmenettelystä annetun lain mukaisin perustein voitaisiin todeta esteelliseksi.
Allekirjoittaneet liitot valitsevat toimikaudekseen puheenjohtajan, jonka tulee olla työmarkkinasuhteisiin perehtynyt, puolueeton henkilö. Jos liitot eivät voi sopia puheenjohtajasta, valtakunnansovittelija valitsee puheenjohtajan.
4 § Asian saattaminen sovintolautakunnan ratkaistavaksi ja päätösvaltaisuus
Sopijapuolen, joka haluaa saattaa asian sovintolautakunnan ratkaistavaksi, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti vastapuolelle sekä toimittaa ilmoituksesta kappale sovintolautakunnan puheenjohtajalle 30 päivän kuluessa siitä, kun on ilmennyt, että järjestöt eivät pääse asiassa sovintoon.
Sovintolautakunnan tulee kokoontua puheenjohtajan kutsusta käsittelemään asiaa sekä ratkaisemaan se ilman aiheetonta viivytystä, mutta kuitenkin viimeistään kolmen viikon kuluessa siitä, kun riita on saatettu sen ratkaistavaksi, ellei allekirjoittaneiden liittojen välillä muuta sovita.
Sovintolautakunta on päätösvaltainen, kun siinä on läsnä puheenjohtaja ja kummankin jarjestön nimeämät jäsenet.
5 § Sovintolautakunnan kustannukset
Allekirjoittaneet liitot vastaavat puoliksi kumpikin sovintolautakunnan kustannuksista.
6 § Noudatettava laki
Mikäli tässä sopimuksessa ei ole toisin määrätty, noudatetaan sovintolautakunnalle jätetyn riidan käsittelyssä soveltuvin osin välimiesmenettelystä annetun lain (967/1992) säännöksiä.
7 § Päätöksen lopullisuus
Sovintolautakunnan päätös on lopullinen eikä siihen saa hakea muutosta.
8 § Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto ry:n velvollisuudet
Allekirjoittaneet liitot sitoutuvat noudattamaan edellä olevia määräyksiä sekä velvoittamaan jäsenensäkin noudattamaan niitä ja kaikkia niihin perustuvia päätöksiä.
18 §
Saunalisä
Lauantain ja juhlapäivän aaton klo 6.00 sekä sunnuntain ja juhlapäivän klo 6.00 välisenä aikana maksetaan työntekijälle kultakin työtunnilta erillisenä lisänä saunalisä, joka on 23,05 % paperiteollisuuden ensimmäisen vuosineljänneksen keskituntiansiosta. (Paperiteollisuuden palkkatilastosarakkeet 5 ja 6 yhteenlaskettuna).
19 §
Palvelusvuosikorvaus
19.1 Palvelusvuosikorvauksen määrä
Työntekijälle maksetaan hänen keskituntiansionsa ja työsuhteensa keston perusteella määräytyvä palvelusvuosikorvaus.
Palvelusvuosikorvaus määräytyy tilastovuosineljänneksen viimeiseen päivään yhtäjaksoisesti jatkuneen työsuhteen perusteella seuraavasti:
Työsuhteen kesto
Palvelusvuosikorvauksen määrä
vähintään
1 vuotta 2,54 x keskituntiansio
"
3 " 8,54 x keskituntiansio
"
6 "
14,54 x keskituntiansio
"
9 " 26,54 x keskituntiansio
"
12 " 32,54 x keskituntiansio
"
18 " 38,54 x keskituntiansio
20 §
Vuorotyö- iltatyö- ja yötyölisät
Kello 14.00- 22.00 välisenä aikana tehdystä säännöllisestä vuorotyöstä maksetaan työntekijälle erillinen iltavuorolisä, joka on 7, 14 % paperiteollisuuden ensimmäisen vuosineljänneksen keskituntiansiosta. Kello 22.00- 6.00 välisenä aikana tehdystä säännöllisestä vuorotyöstä maksetaan erillinen yövuorolisä, joka on 12.81 % paperiteollisuuden ensimmäisen vuosineljänneksen keskituntiansiosta. (Paperiteollisuuden palkkatilastosarakkeet 5 ja 6 yhteenlaskettuna).
LAINMUUTOKSISTA JOHTUVAT TEKSTIMUUTOKSET
Työehtosopimusta muutetaan eräiden lainmuutosten johdosta seuraavasti:
19.2 § Palvelusvuosikorvaus SOV 3. kappale
Asevelvollisuuttaan ja asepalvelustaan suorittamassa olevalle työntekijälle ei makseta palvelusvuosikorvausta.
24.7 § Kutsunta
Työntekijä saa palkalliseksi vapaaksi kutsuntapäiväksi tai valintatilaisuuspäiväksi sattuvan työvuoronsa sekä on oikeutettu palkalliseen poissaoloon kutsuntaan liittyvään lääkärintarkastuksen ajalta.
25.3 § Äitiysvapaan palkka
Työsuhteenjatkuttua vähintään kuusi kuukautta, maksetaan äitiysvapaalla olevalle työntekijälle. ..
(3. kappale)
Äitiysvapaan palkka maksetaan 4 ensimmäisenä palkanmaksupäivänä äitiysvapaan alusta lukien. ..
(4. kappale)
Muilta osin äitiysvapaan palkan maksamiseen sovelletaan 25.7 kohdan määräyksiä.
26.1 § Vuosilomalaki ja keskusjärjestöjen välinen lomapalkkasopimus (SOV)
SOV.
Vuosilomalain 24 §:n mukaan ilman työntekijän suostumusta ei työnantaja saa määrätä lomaa tai sen osaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, mikäli. ..
27 § Työturvallisuus 4. kohta
Työnantaja antaa tiedot työpaikalla käytettävistä kemiallisista aineista sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1202/2001 mukaisesti käyttöturvallisuustiedotteella ...
27 § Työturvallisuus SOV. 4. kappale
Työntekijöiden opetuksen osalta viitataan erityisesti työturvallisuuslain 14 §:n 1 momentin, 50 §:n 1 momentin ja 46 §:n määräyksiin.
27 § Työturvallisuus
YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLLOSSA 1. kappale
Työterveyshuollon suunnitelmallinen toteuttaminen työpaikoilla edellyttää, että työpaikkakohtaisesti laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään työterveyshuoltolain 8 §:ssä tarkoitettuja asioita. Tällaisia asioita ovat seuraavat:
- työterveyshuollon aloittamisen ajankohta
- järjestämistapa
- terveydenhuollon ammattihenkilöiden määrä ja laatu lakisääteiset toimintamuodot
- vapaaehtoinen muu ehkäisevä toiminta
- sairaanhoitotoiminta
- terveyshuollon ammattihenkilöiden osallistuminen asiantuntijoina työsuojelutyöhön
- työterveyshuollon toimitilat
27 § Työturvallisuus
YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLLOSSA 3. kappale
Sairausvakuutuslain 13 luvun 4 §:n 2 momentin mukaan työsuojelutoimikunnalle, tai mikäli tätä ei ole, työsuojeluvaltuutetulle on varattava tilaisuus lausunnon antamiseen työterveyshuollon korvaushakemuksesta.
Työaikatyöryhmä
Asetetaan työryhmä, joka 15.9.2005 mennessä laatii tam 37:n osalta ja muiden työaikamuotojen osalta 15.11.2005 mennessä työehtosopimusneuvottelukunnille esitykset työehtosopimuksen työaikamääräysten muuttamiseksi niin, että tarpeelliset työehtosopimusmuutokset voidaan allekirjoittaa ja ottaa osaksi työehtosopimusta tam 37 osalta viimeistään 30.9.2005 ja muiden työaikamuotojen ja työaikapankin osalta viimeistään 30.11.2005 ja saattaa voimaan 12.12.2005 alkaen seuraavien periaatteiden mukaisesti:
Lyhyt kierto
Säännöllinen työaika voidaan järjestää tehtaalla tai sen osassa lyhyenä kiertona (aaii- yy-vv- ) työajan pituutta muuttamatta. Samalla muutetaan työehtosopimuksen ylityökorvauksen maksamista ja vuosiloman antamista koskevia määräyksiä niin, että työskentelystä lyhyellä kierrol1a ei seuraa viikkoylityökorvauksen maksamista ja että työntekijän vuosiloma voidaan antaa voimassa olevien työehtosopimusmääräysten periaatteiden mukaisesti.
Vuosiloman jakaminen
Tuotannollisista syistä toimeenpantava tuotantoseisokki voidaan järjestää paikallisesti 6. sopimalla jakamalla kesäaikana annettava vuosiloma kahteen osaan. Tällöin työntekijän yhdenjaksoisen vuosiloman vähimmäispituus on 6 päivää.
Nelivuorojärjestelmä
Tehtaalla tai sen tuotantolinjalla voidaan siitä paikallisesti sopien siirtyä kesäajaksi nelivuorojärjestelmään ilmoittamalla siitä vähintään kuukausi ennen lomakauden alkamista siten, että yksi vuoro on kerrallaan vuosilomalla purkamalla yksi työvuoro. Työvuoron puron johdosta työntekijöiden vuorovapaiden lukumäärä ei muutu. Purettu työvuoro lomittaa jäljelle jäävää neljää työvuoroa. Vuosilomat annetaan tällöin poiketen työehtosopimuksen 26 §:n määräyksistä siten, että koko vuoro on yhtä aikaa poissa työstä 26 vuorokauden ajanjakson. Vuosilomajaksojen päällekkäin osuvina ajanjaksoina järjestetään tuotantoseisokki, jonka pituus on 3-12 päivää. Tänä aikana niille työntekijöille, jotka eivät ole vuosilomalla annetaan vuorovapaita. Siirtyminen takaisin 5-vuorojärjestelmään aiheuttaa lyhytaikaisesti poikkeuksellisia scheemajärjestelyjä ja muutoksia merkkauslomiin, minkä työryhmä ottaa työssään huomioon.
6. Työaikapankki
Työaikatyöryhmä selvittää myös miten työaikapankki voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön ottaen huomioon muun muassa ne periaatteet, jotka on todettu työmarkkinakeskusjärjestöjen laatimassa kannanotossa hyvistä työaikakäytännöistä (14.3.2002).
Tämä sovintoehdotus on kokonaisuus, joka on sellaisenaan joko hyväksyttävä tai hylättävä. Osa- puolten kirjalliset vastaukset pyydän antamaan valtakunnansovittelijain toimistossa sunnuntaina 5 päivänä kesäkuuta 2005 kello 17.00.
Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2005
Valtakunnansovittelija
Juhani Salonius
Alla Linkki vertailun vuoksi TA:n Julkisuuteen antama kuva esityksestä.PS:Joku valehtelee.
http://www.metsateollisuus.fi/files/newsletter/tiedtil0 60605.pdf
Paperiliitto ry:n ja Metsäteollisuus ry:n välisen työriidan ratkaisemiseksi ja edellä mainittujen järjestöjen kaikkien jo toimeenpanemien työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi sekä kaikkien alkavaksi ilmoitettujen työnseisaus- ja sulku-uhkien peruuttamiseksi sekä osapuolten välisen paperiteollisuutta koskevan työehtosopimuksen uudistamiseksi teen jäljellä olevista erimielisyyskysymyksistä
seuraavan
sovintoehdotuksen:
I
Paperiteollisuuden työehtosopimuksen n:ro 43 allekirjoituspöytäkirjaan otetaan seuraavat palkkojen tarkistamista koskevat määräykset:
SOPIMUSKAUSI
Tämän sovintoehdotuksen hyväksymisestä lukien 31.5.2008 asti.
PALKKOJEN KOROTUKSET
Vuosi 2005
Työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoja korotetaan sovintoesityksen hyväksymistä seuraavan palkkakauden alusta alkavan palkkakauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 21 senttiä.
Urakkahinnoiteltuja tai sovittuja euromääräisiä urakoita korotetaan paikallisesti sovittavalla tavalla siten, että korotusten vaikutus on em. suuruinen.
Prosenttiperusteisesta palkkiotyöstä saatuja ansioita korotetaan siten, että korotusten vaikutus on em. suuruinen. Edellä sanotulla tavalla suoritettu kausipalkkojen tarkistus ei vaikuta urakoita korottavasti muussa tapauksessa kuin, että urakkahinnoittelu ei anna vähintään sovittua kausipalkan tuntipalkkatekijää tai sovittua urakkatavoitepalkkaa.
Yleiskorotuksen lisäksi paikallisesti sovittaviin palkkojen korotuksiin on käytettävissä sovintoesityksen hyväksymistä seuraavan palkkakauden alusta rahamäärä, jonka suuruus on 9 senttiä työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkasummasta sovintoehdotuksen hyväksymistä edeltävän palkkakauden ensimmäisenä päivänä. Edellä todettu yleiskorotus voidaan sopia jaettavaksi myös paikallisesti sovittavalla tavalla.
Mikäli palkankorotuksista ei päästä paikallisesti yksimielisyyteen sovintoehdotuksen hyväksymistä seuraavan palkkakauden loppuun mennessä, korotetaan työsuhteessa olevien työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoja sovintoehdotuksen hyväksymistä seuraavan palkkakauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 30 senttiä.
Työehtosopimuksen 22 §:n perusteella sovittuja ja ammattitaitoon perustuvia euromääräisiä henkilökohtaisia lisiä korotetaan sovintoesityksen hyväksymistä seuraavan palkkakauden alusta 2 prosentilla. Näitä lisiä korotetaan kuitenkin ainoastaan, mikäli ne eivät korotu jo muutoin laskentaperusteensa johdosta palkankorotuksen seurauksena. Lisät pyöristetään lähimpään senttiin.
Vuosi 2006
Työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoja korotetaan 12.6.2006 alkavan palkkakauden alusta alkavan palkkakauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 21 senttiä.
Urakkahinnoiteltuja tai sovittuja euromääräisiä urakoita korotetaan paikallisesti sovittavalla tavalla siten, että korotusten vaikutus on em. suuruinen.
Prosenttiperusteisesta palkkiotyöstä saatuja ansioita korotetaan siten, että korotusten vaikutus on em. suuruinen. Edellä sanotulla tavalla suoritettu kausipalkkojen tarkistus ei vaikuta urakoita korottavasti muussa tapauksessa kuin, että urakkahinnoittelu ei anna vähintään sovittua kausipalkan tuntipalkkatekijää tai sovittua urakkatavoitepalkkaa.
Yleiskorotuksen lisäksi paikallisesti sovittaviin palkkojen korotuksiin on käytettävissä sovintoesityksen hyväksymistä seuraavan palkkakauden alusta rahamäärä, jonka suuruus on 9 senttiä tehtaan työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkasummasta 29.5.2006. Edellä todettu yleiskorotus voidaan sopia jaettavaksi myös paikallisesti sovittavalla tavalla.
Mikäli palkankorotuksista ei päästä paikallisesti yksimielisyyteen 21.6.2006 mennessä, korotetaan työsuhteessa olevien työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoja 12.6.2006 alkavan palkkakauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 30 senttiä.
Työehtosopimuksen 22 §:n perusteella sovittuja ja ammattitaitoon perustuvia euromääräisiä henkilökohtaisia lisiä korotetaan 12.6.2006 alkavan palkkakauden alusta 2 prosentilla. Näitä lisiä korotetaan kuitenkin ainoastaan, mikäli ne eivät korotu jo muutoin laskentaperusteensa johdosta palkankorotuksen seurauksena. Lisät pyöristetään lähimpään senttiin.
Vuosi 2007
Työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoja korotetaan 3.9.2007 alkavan palkkakauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 21 senttiä.
Urakkahinnoiteltuja tai sovittuja euromääräisiä urakoita korotetaan paikallisesti sovittavalla tavalla siten, että korotusten vaikutus on em. suuruinen.
Prosenttiperusteisesta palkkiotyöstä saatuja ansioita korotetaan siten, että korotusten vaikutus on em. suuruinen. Edellä sanotulla tavalla suoritettu kausipalkkojen tarkistus ei vaikuta urakoita korottavasti muussa tapauksessa kuin, että urakkahinnoittelu ei anna vähintään sovittua kausipalkan tuntipalkkatekijää tai sovittua urakkatavoitepalkkaa.
Yleiskorotuksen lisäksi paikallisesti sovittaviin palkkojen korotuksiin on käytettävissä sovintoesityksen hyväksymistä seuraavan palkkakauden alusta rahamäärä, jonka suuruus on 9 senttiä tehtaan työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkasummasta 28.8.2007. Edellä todettu yleiskorotus voidaan sopia jaettavaksi myös paikallisesti sovittavalla tavalla.
Mikäli palkankorotuksista ei päästä paikallisesti yksimielisyyteen 14.9.2007 mennessä, korotetaan työsuhteessa olevien työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoja 3.9.2007 alkavan palkkakauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 30 senttiä.
Työehtosopimuksen 22 §:n perusteella sovittuja ja ammattitaitoon perustuvia euromääräisiä henkilökohtaisia lisiä korotetaan 3.9.2007 alkavan palkkakauden alusta 2 prosentilla. Näitä lisiä korotetaan kuitenkin ainoastaan, mikäli ne eivät korotu jo muutoin laskentaperusteensa johdosta palkankorotuksen seurauksena. Lisät pyöristetään lähimpään senttiin.
8
SUHDANNERAHA
Määräystä ei uudisteta.
15
LOMAUTTAMINEN
15.4. muutetaan näin kuuluvaksi:
Liitot pitävät tarpeellisena, että ne saavat hyvissä ajoin riittävän informaation suunnitelmista yrityksessä tapahtuvista työvoimaan kohdistuvista lomautuksista ja irtisanomisista ja niiden perusteista.
15.5. (Uusi määräys)
Lisäksi noudatetaan, mitä paperiteollisuuden 3.2.2003 allekirjoitetussa irtisanomis- suojasopimuksessa on lomauttamisesta sovittu.
16
TYÖEHTOSOPIMUKSEN NOUDATTAMINEN
Työehtosopimukseen osalliset liitot vastaavat siitä, että niiden jäsenet soveltavat työehtosopimuksen määräyksiä yhteisesti sovitulla tavalla oikein.
Mikäli työrauhavelvoitetta on rikottu eikä työrauhaa palauteta olosuhteet huomioon
ottaen nopeasti sen jälkeen, kun se on tullut liiton tietoon tai mikäli työehtosopimusta
ei ole sovellettu oikein eikä virhettä olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut liiton tietoon, katsotaan liiton laiminlyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuutensa.
Edellä olevan kappaleen määräys koskee työehtosopimuksen soveltamisen osalta asioita, joista varsinainen työehtosopimus sisältää riidattoman ja selvän normin tai joista on yhteiset soveltamisohjeet.
Liiton tässä määräyksessä tarkoitettu valvontavelvollisuuden laiminlyönti työrauhavelvoitteen osalta otetaan huomioon työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa tuomittaessa sitä korottavana seikkana.
Sov.
Allekirjoittaneet liitot pitävät tärkeänä, että niiden jäseninä olevat työehtosopimukseen sidotut ammattiosastot ja työnantajat noudattavat työrauhavelvoitetta.
23
ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ
Tarkistetaan allekirjoituspöytäkirjan ao. tekstiä seuraavasti: Täydennetään määräyksen 7. kappaletta seuraavasti:
Jos paikallisesti asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen, voidaan asia alistaa työehtosopimuksen 30 §:n nojalla liittojen käsiteltäväksi. Mikäli asiassa ei liittojen välillä päästä yksimielisyyteen, asia siirretään jommankumman osapuolen pyynnöstä sovintolautakunnan ratkaistavaksi.
Lisätään uusi 8. kappale:
Sovintolautakunnan tulee ratkaisua tehdessään ottaa huomioon työehtosopimuksen 1 §:n 3-kohdan soveltamisohje, tämän allekirjoituspöytäkirjan ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat määräykset ja keskusjärjestöjen 11.9.1969 allekirjoittaman ulkopuolisen työvoiman käyttämistä koskevan sopimuksen määräykset.
Poistetaan kappaleet 8, 9 ja 10.
Välimiesmenettelypöytäkirja
Pöytäkirjan 1 §:n kohta 1.2.1 muutetaan seuraavasti:
Välimiesoikeuteen ei alisteta palkkakysymyksiä koskevia erimielisyyksiä eikä työehtosopimuksen 11 §:n 1. kohdan muist. 1. soveltamista, josta on liittojen välillä sovittu työehtosopimuksen liitteenä olevalla, sovintolautakuntaa koskevalla pöytäkirjalla.
II
Paperiteollisuuden työehtosopimuksen n:ro 43 työehtoja koskevia määräyksiä muutetaan seuraavalla tavalla:
6.4 Tes-seisokit
6.4.1 Töiden keskeytyminen tes-seisokkeina keskeytymättömässä ja jatkuvassa vuorotyössä (tam 37,17,27)
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (tam 37) ja jatkuvassa vuorotyössä (tam 17, 27) keskeytetään työskentely juhannuksen ja joulunjohdosta lukuun ottamatta höyrykattilahuoneita, voimalaitoksia ja niihin verrattavia osastoja, joiden keskeytyrnätön käynti on välttämätöntä, seuraavasti:
Juhannus
Työt keskeytetään juhannusviikon keskiviikkona klo 22.00 ja aloitetaan juhannuksen jälkeisen arkipäivän aamuna klo 6.00. Säännöllistä päivätyötä ei suoriteta juhannusaattona.
Joulu
Työt keskeytetään jouluaaton aattona klo 22.00 ja aloitetaan tapaninpäivänjälkeisenä aamuna klo 6.00. Säännöllistä päivätyötä ei suoriteta jouluaattona.
Sulfaattiselluloosatehtaiden kalkin- ja meesanpolttouuneilla keskeytetään työt enintään kahdeksi vuorokaudeksi kerrallaan. Tänäkin aikana ylläpidetään uunien lämmitystä kuitenkin vähennetyllä työvoimalla.
6.4.2 Töiden aloittaminen ja lopettaminen tes-seisokkeina
Riippumatta 4.1 kohdassa mainituista töiden keskeyttämistä ja aloittamista koskevista aikamääristä tulee sellaisten osastojen kuten esim. puuhiomoiden, selluloosatehtaiden happo- ja lipeäosastojen ynnä muiden niihin verrattavien, paikallisesti sovittavien osastojen työntekijäin saapua työhön niin ajoissa, että koko tehtaan käynti pääsee määräaikana alkamaan.
SOV.
Aloittamis- ja lopettamistyöt on edellä mainituissa tapauksissa järjestettävä niin, että tehollinen työaika voidaan käyttää mahdollisimman tarkoin hyväksi.
6.4.3 Kunnostus- ja korjaustyöt tes-seisokkeina
Tarpeelliset kunnostus- ja korjaustyöt voidaan suorituttaa päivätyöntekijöillä tes-seisokkeina.
Juhannusaattona, jouluaattona ja joulupäivänä tehtävistä kunnostus- ja korjaustöistä on sovittava paikallisesti erikseen.
SOV.
Työnantajan tulee hyvissä ajoin ennen seisokin alkua selvittää asianomaisille luottamusmiehille tes-seisokkiaikana tehtävien korjaustöiden laatu ja laajuus.
Vuorotyöntekijöillä voidaan teettää kunnostus- ja korjaustöitä tes- seisokin aikana kussakin tapauksessa erikseen paikallisesti niin sovittaessa.
6.4.4. Töiden jatkaminen tes-seisokkina
Joulu- tai juhannusseisokkiajat ovat edellä 6.4.1 kohdassa määrätystä poiketen niiden työntekijöiden säännöllistä työaikaa, joiden työ jatkuu tes-seisokin ajan.
Työnantajan tulee ilmoittaa työvuorojärjestelmän mukaisesta työskentelyn jatkamisesta tes-seisokkina asianomaisille työtään jatkaville työntekijöille vähintään kaksi kuukautta ennen seisokin alkamista. Pääluottamusmiehelle ja työskentelyä jatkavien työosastojen osastonluottamusmiehelle varataan mahdollisuus esittää mielipiteensä työskentelystä seisokkiaikana ennen työnantajan sitä koskevan ilmoituksen antamista.
HUOM.
Mikäli tämä sovintoehdotus tulee hyväksytyksi, ilmoitetaan vuoden 2005 juhannus- seisokkia koskevasta työskentelynjatkamisesta viimeistään 8.6.2005.
Tässä kohdassa tarkoitettuun työskentelyyn noudatetaan muutoin työehtosopimuksen tes-seisokkiaikaista työskentelyä koskevia määräyksiä.
Muutetaan lisäksi kohdan 10.5.2. Varamieheksi nimittäminen -määräyksen soveltamisohjetta
SOV.
Keskeytymättömässä vuorotyössä (tam 37) työajan lyhentämisen tai keskeytyvässä 3-vuorotyössä (tam 35, 36) ja jatkuvassa 1-ja 2- vuorotyössä (tam 17, 27) työvuorojärjestelmään sijoitettujen vuorovapaiden tai tes-seisokkiaikaisen työskentelyn johdosta annettavien ylimääräisten vuorovapaidenjohdosta sijaisena toimiminen kahdessa tai useammassa ammatissa ei edellytä työntekijän nimittämistä varamieheksi. Mikäli ns. reservimiehiä käytetään varamiestehtävissä, on näiden ammattinimikkeet ja palkkaus saatettava yhdenmukaiseksi varamiesjärjestelmän kanssa.
6.8.13 Tes-seisokeista ansaittavat vuorovapaat (tam 37,27, 17)
Työntekijä, jonka säännöllinen työ jatkuu koko tes-seisokin ajan, ansaitsee kutakin
seisokkia kohti kolme vuorovapaata tam 37:ssä, 2 vuorovapaata tam 27:ssäja yhden vuorovapaan tam 17:ssä. Vapaa annetaan kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hän on ansainnut edellä tarkoitetut vuorovapaat. Paikallisesti voidaan sopia muustakin antoajasta.
Työntekijän työn jatkuessa tes-seisokkina 6 §:n 4.4 kohdassa tarkoitetulla tavalla annetaan tämän kohdan ensimmäisen kappaleen mukaisesti ansaitut vuorovapaat sen jälkeen, kun työskentelynjatkamisesta on ilmoitettu, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asianomaisen tes-seisokin päättymisestä, jollei paikallisesti ole sovittu muusta antoajasta.
6.13 Työntekijän oikeus ylimääräiseen vapaaseen
Työntekijällä on oikeus saada neljä tuntia vapaaksi, jos hän on työssä uudenvuoden aattona päivävuorossa tai aamuvuorossa. Jos työntekijä ei ole työssä edellä todettuna aikana, on hänellä oikeus vaihtaa neljän tunnin vapaaseen kaksi tuntia työvuorosta, joka on juhannusviikon torstaina tai lopetetun seisokin aikana. Jos työntekijä ei ole työssä edellä todettuina aikoina, on hänellä vastaava oikeus vaihtaa neljän tunnin vapaaseen muuna aikana ansaittu palkankorotusosa.
Vapaa annetaan noudattaen työaikalain 23 §:ää.
11 §
AIKAPALKAT
Työehtosopimuksen 11 § :n 1. kohdan Muist.l muutetaan seuraavasti:
"Muist. 1.
Jos niissä olosuhteissa, joiden perusteella kausipalkat ovat 1. kohdan mukaan sovitut, tapahtuu oleellisia muutoksia, sovitaan paikallisesti uusista kausipalkoista.
Suoritettaessa sellaisia työnjärjestelyjä, jotka oleellisesti vaikuttavat työn määrään ja laatuun, työnantajan tulee antaa niistä ennakolta selostus ao. luottamusmiehille ja
työntekijöille sekä heitä kuultuaan tehdä esitys toimenpiteiden mahdollisesti aiheuttamista muutoksista ammattiryhmittelyyn ja palkkoihin.
Palkkamuutoksista sovittaessa on otettava huomioon työn määrän tai laadun muutos sekä sovittavan palkan oikeudenmukainen suhde muiden työntekijöiden palkkoihin.
Ammattiryhmittelystä ja palkkojen mahdollisista muutoksista pyritään sopimukseen ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa. Asiasta käydään neuvottelut ilman aiheetonta
viivytystä ja se alistetaan, ellei paikallisesti päästä sopimukseen mikäli mahdollista jo ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa liittojen käsiteltäväksi. Elleivät liitot pääse asiasta yksimielisyyteen, alistetaan asia liittojenjohdon siitä ensin neuvoteltua sovintolautakunnan ratkaistavaksi.
SOVINTOLAUTAKUNTA
Työehtosopimukseen otetaan seuraava sovintolautakuntaa koskeva liite:
1 § Sovintolautakunta
Allekirjoittaneet liitot sopivat, että työehtosopimuksen 11 § :n 1. kohdan Muist. 1 -
kohdassa tarkoitettuun sovintolautakuntaan sovelletaan tämän pöytäkirjan määräyksiä.
2 § Sovintolautakunnan toimivalta
Sovintolautakunta ratkaisee 11 §:n mukaista palkkoja, työjärjestystä ja miehitystä koskevaa riita-asiaa käsitellessään tarvittaessa kaikki riidanalaiseen kausipalkkojen tarkistusmenettelyyn liittyvät osapuolten sellaiset erimielisyydet, jotka on välttämättä ratkaistava, jotta sovintolautakunnalle alistettu riita-asia saadaan ratkaistua.
Lisäksi sovintolautakunta ratkaisee työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 23 kohdan 7. kappaleen nojalla sille alistetut asiat.
3 § Sovintolautakunnan kokoonpano
Allekirjoittaneet liitot nimeävät kumpikin kaksi jäsentä ja heille tarpeellisen määrän varajäseniä sovintolautakuntaan. Sovintolautakunnanjäsenet nimetään kahdeksi vuodeksi. Jäseneksi voidaan myös nimetä henkilö, joka välimiesmenettelystä annetun lain mukaisin perustein voitaisiin todeta esteelliseksi.
Allekirjoittaneet liitot valitsevat toimikaudekseen puheenjohtajan, jonka tulee olla työmarkkinasuhteisiin perehtynyt, puolueeton henkilö. Jos liitot eivät voi sopia puheenjohtajasta, valtakunnansovittelija valitsee puheenjohtajan.
4 § Asian saattaminen sovintolautakunnan ratkaistavaksi ja päätösvaltaisuus
Sopijapuolen, joka haluaa saattaa asian sovintolautakunnan ratkaistavaksi, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti vastapuolelle sekä toimittaa ilmoituksesta kappale sovintolautakunnan puheenjohtajalle 30 päivän kuluessa siitä, kun on ilmennyt, että järjestöt eivät pääse asiassa sovintoon.
Sovintolautakunnan tulee kokoontua puheenjohtajan kutsusta käsittelemään asiaa sekä ratkaisemaan se ilman aiheetonta viivytystä, mutta kuitenkin viimeistään kolmen viikon kuluessa siitä, kun riita on saatettu sen ratkaistavaksi, ellei allekirjoittaneiden liittojen välillä muuta sovita.
Sovintolautakunta on päätösvaltainen, kun siinä on läsnä puheenjohtaja ja kummankin jarjestön nimeämät jäsenet.
5 § Sovintolautakunnan kustannukset
Allekirjoittaneet liitot vastaavat puoliksi kumpikin sovintolautakunnan kustannuksista.
6 § Noudatettava laki
Mikäli tässä sopimuksessa ei ole toisin määrätty, noudatetaan sovintolautakunnalle jätetyn riidan käsittelyssä soveltuvin osin välimiesmenettelystä annetun lain (967/1992) säännöksiä.
7 § Päätöksen lopullisuus
Sovintolautakunnan päätös on lopullinen eikä siihen saa hakea muutosta.
8 § Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto ry:n velvollisuudet
Allekirjoittaneet liitot sitoutuvat noudattamaan edellä olevia määräyksiä sekä velvoittamaan jäsenensäkin noudattamaan niitä ja kaikkia niihin perustuvia päätöksiä.
18 §
Saunalisä
Lauantain ja juhlapäivän aaton klo 6.00 sekä sunnuntain ja juhlapäivän klo 6.00 välisenä aikana maksetaan työntekijälle kultakin työtunnilta erillisenä lisänä saunalisä, joka on 23,05 % paperiteollisuuden ensimmäisen vuosineljänneksen keskituntiansiosta. (Paperiteollisuuden palkkatilastosarakkeet 5 ja 6 yhteenlaskettuna).
19 §
Palvelusvuosikorvaus
19.1 Palvelusvuosikorvauksen määrä
Työntekijälle maksetaan hänen keskituntiansionsa ja työsuhteensa keston perusteella määräytyvä palvelusvuosikorvaus.
Palvelusvuosikorvaus määräytyy tilastovuosineljänneksen viimeiseen päivään yhtäjaksoisesti jatkuneen työsuhteen perusteella seuraavasti:
Työsuhteen kesto
Palvelusvuosikorvauksen määrä
vähintään
1 vuotta 2,54 x keskituntiansio
"
3 " 8,54 x keskituntiansio
"
6 "
14,54 x keskituntiansio
"
9 " 26,54 x keskituntiansio
"
12 " 32,54 x keskituntiansio
"
18 " 38,54 x keskituntiansio
20 §
Vuorotyö- iltatyö- ja yötyölisät
Kello 14.00- 22.00 välisenä aikana tehdystä säännöllisestä vuorotyöstä maksetaan työntekijälle erillinen iltavuorolisä, joka on 7, 14 % paperiteollisuuden ensimmäisen vuosineljänneksen keskituntiansiosta. Kello 22.00- 6.00 välisenä aikana tehdystä säännöllisestä vuorotyöstä maksetaan erillinen yövuorolisä, joka on 12.81 % paperiteollisuuden ensimmäisen vuosineljänneksen keskituntiansiosta. (Paperiteollisuuden palkkatilastosarakkeet 5 ja 6 yhteenlaskettuna).
LAINMUUTOKSISTA JOHTUVAT TEKSTIMUUTOKSET
Työehtosopimusta muutetaan eräiden lainmuutosten johdosta seuraavasti:
19.2 § Palvelusvuosikorvaus SOV 3. kappale
Asevelvollisuuttaan ja asepalvelustaan suorittamassa olevalle työntekijälle ei makseta palvelusvuosikorvausta.
24.7 § Kutsunta
Työntekijä saa palkalliseksi vapaaksi kutsuntapäiväksi tai valintatilaisuuspäiväksi sattuvan työvuoronsa sekä on oikeutettu palkalliseen poissaoloon kutsuntaan liittyvään lääkärintarkastuksen ajalta.
25.3 § Äitiysvapaan palkka
Työsuhteenjatkuttua vähintään kuusi kuukautta, maksetaan äitiysvapaalla olevalle työntekijälle. ..
(3. kappale)
Äitiysvapaan palkka maksetaan 4 ensimmäisenä palkanmaksupäivänä äitiysvapaan alusta lukien. ..
(4. kappale)
Muilta osin äitiysvapaan palkan maksamiseen sovelletaan 25.7 kohdan määräyksiä.
26.1 § Vuosilomalaki ja keskusjärjestöjen välinen lomapalkkasopimus (SOV)
SOV.
Vuosilomalain 24 §:n mukaan ilman työntekijän suostumusta ei työnantaja saa määrätä lomaa tai sen osaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, mikäli. ..
27 § Työturvallisuus 4. kohta
Työnantaja antaa tiedot työpaikalla käytettävistä kemiallisista aineista sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1202/2001 mukaisesti käyttöturvallisuustiedotteella ...
27 § Työturvallisuus SOV. 4. kappale
Työntekijöiden opetuksen osalta viitataan erityisesti työturvallisuuslain 14 §:n 1 momentin, 50 §:n 1 momentin ja 46 §:n määräyksiin.
27 § Työturvallisuus
YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLLOSSA 1. kappale
Työterveyshuollon suunnitelmallinen toteuttaminen työpaikoilla edellyttää, että työpaikkakohtaisesti laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään työterveyshuoltolain 8 §:ssä tarkoitettuja asioita. Tällaisia asioita ovat seuraavat:
- työterveyshuollon aloittamisen ajankohta
- järjestämistapa
- terveydenhuollon ammattihenkilöiden määrä ja laatu lakisääteiset toimintamuodot
- vapaaehtoinen muu ehkäisevä toiminta
- sairaanhoitotoiminta
- terveyshuollon ammattihenkilöiden osallistuminen asiantuntijoina työsuojelutyöhön
- työterveyshuollon toimitilat
27 § Työturvallisuus
YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLLOSSA 3. kappale
Sairausvakuutuslain 13 luvun 4 §:n 2 momentin mukaan työsuojelutoimikunnalle, tai mikäli tätä ei ole, työsuojeluvaltuutetulle on varattava tilaisuus lausunnon antamiseen työterveyshuollon korvaushakemuksesta.
Työaikatyöryhmä
Asetetaan työryhmä, joka 15.9.2005 mennessä laatii tam 37:n osalta ja muiden työaikamuotojen osalta 15.11.2005 mennessä työehtosopimusneuvottelukunnille esitykset työehtosopimuksen työaikamääräysten muuttamiseksi niin, että tarpeelliset työehtosopimusmuutokset voidaan allekirjoittaa ja ottaa osaksi työehtosopimusta tam 37 osalta viimeistään 30.9.2005 ja muiden työaikamuotojen ja työaikapankin osalta viimeistään 30.11.2005 ja saattaa voimaan 12.12.2005 alkaen seuraavien periaatteiden mukaisesti:
Lyhyt kierto
Säännöllinen työaika voidaan järjestää tehtaalla tai sen osassa lyhyenä kiertona (aaii- yy-vv- ) työajan pituutta muuttamatta. Samalla muutetaan työehtosopimuksen ylityökorvauksen maksamista ja vuosiloman antamista koskevia määräyksiä niin, että työskentelystä lyhyellä kierrol1a ei seuraa viikkoylityökorvauksen maksamista ja että työntekijän vuosiloma voidaan antaa voimassa olevien työehtosopimusmääräysten periaatteiden mukaisesti.
Vuosiloman jakaminen
Tuotannollisista syistä toimeenpantava tuotantoseisokki voidaan järjestää paikallisesti 6. sopimalla jakamalla kesäaikana annettava vuosiloma kahteen osaan. Tällöin työntekijän yhdenjaksoisen vuosiloman vähimmäispituus on 6 päivää.
Nelivuorojärjestelmä
Tehtaalla tai sen tuotantolinjalla voidaan siitä paikallisesti sopien siirtyä kesäajaksi nelivuorojärjestelmään ilmoittamalla siitä vähintään kuukausi ennen lomakauden alkamista siten, että yksi vuoro on kerrallaan vuosilomalla purkamalla yksi työvuoro. Työvuoron puron johdosta työntekijöiden vuorovapaiden lukumäärä ei muutu. Purettu työvuoro lomittaa jäljelle jäävää neljää työvuoroa. Vuosilomat annetaan tällöin poiketen työehtosopimuksen 26 §:n määräyksistä siten, että koko vuoro on yhtä aikaa poissa työstä 26 vuorokauden ajanjakson. Vuosilomajaksojen päällekkäin osuvina ajanjaksoina järjestetään tuotantoseisokki, jonka pituus on 3-12 päivää. Tänä aikana niille työntekijöille, jotka eivät ole vuosilomalla annetaan vuorovapaita. Siirtyminen takaisin 5-vuorojärjestelmään aiheuttaa lyhytaikaisesti poikkeuksellisia scheemajärjestelyjä ja muutoksia merkkauslomiin, minkä työryhmä ottaa työssään huomioon.
6. Työaikapankki
Työaikatyöryhmä selvittää myös miten työaikapankki voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön ottaen huomioon muun muassa ne periaatteet, jotka on todettu työmarkkinakeskusjärjestöjen laatimassa kannanotossa hyvistä työaikakäytännöistä (14.3.2002).
Tämä sovintoehdotus on kokonaisuus, joka on sellaisenaan joko hyväksyttävä tai hylättävä. Osa- puolten kirjalliset vastaukset pyydän antamaan valtakunnansovittelijain toimistossa sunnuntaina 5 päivänä kesäkuuta 2005 kello 17.00.
Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2005
Valtakunnansovittelija
Juhani Salonius
Alla Linkki vertailun vuoksi TA:n Julkisuuteen antama kuva esityksestä.PS:Joku valehtelee.
http://www.metsateollisuus.fi/files/newsletter/tiedtil0 60605.pdf
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pitää muistaa että Lauri Ihalainen oli mukana neuvottelemassa tätä kyseistä sovintoesitystä.
Ihalaisella ei ole osaa eikä arpaa koko esitykseen Salonius kirjoitti suoraan alle TA:N esityksen.
sovintoesitystä. Eihän tuo nu mikää salanen tieto ole.