Olin joskus työkärin IT-alan osaamisenkartoituksessa.
Mielestäni koko homma on turhaa työttömien itsetunnon kohottamista tyyliin: "Jee Jee.. Nyt päästään töihin". Totuus on, että ei päästä kun taso on tyylin miten hotmailissa lähetetään liite tiedosto.
Kurssilla pistettin ohjemointi kokeeseen, jossa piti tehdä kuvauksen mukaisia yksinkertaisia ohjelmanpätkiä annetuilla ohjelmoinit käskyillä ja ks. ohjelmoini kielen nimeä ei kerrottu. Itse kun olen aikaisemmin ohjelmonut sain kaikki oikein. Mutta miten muut.
Psykoloogisilla testeillä joita siellä tehtiin ei ole mitään virkaa kun ne on liian suppeita ja epäluotettavia sanoo alan ammattilainen. Tarkoitan alanammatilaisella psykoloogia.
Kuitenkin mitä hyötyä ks. sydeemistä on.
Mielestäni koko homma on turhaa työttömien itsetunnon kohottamista tyyliin: "Jee Jee.. Nyt päästään töihin". Totuus on, että ei päästä kun taso on tyylin miten hotmailissa lähetetään liite tiedosto.
Kurssilla pistettin ohjemointi kokeeseen, jossa piti tehdä kuvauksen mukaisia yksinkertaisia ohjelmanpätkiä annetuilla ohjelmoinit käskyillä ja ks. ohjelmoini kielen nimeä ei kerrottu. Itse kun olen aikaisemmin ohjelmonut sain kaikki oikein. Mutta miten muut.
Psykoloogisilla testeillä joita siellä tehtiin ei ole mitään virkaa kun ne on liian suppeita ja epäluotettavia sanoo alan ammattilainen. Tarkoitan alanammatilaisella psykoloogia.
Kuitenkin mitä hyötyä ks. sydeemistä on.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Joku järjestää koulutuksen, joku toinen ostaa sen tietylle porukalle pidettäväksi kertaluonteisena tai jatkuvampana. Yleensä kaavalla että työkkäri ostaa asiakkailleen joltakin yritykseltä (tai useammin laitokselta, oppilaitokselta tms). Ainoa hyötyjä näistä on jo kauan ollut a) koulutuksen myyjä b) koulutuksen toteuttava opettaja (työllistyy itse). Ja kaikki tietty markkinoidaan hienossa paketissa jota en sitäkään oikein ole ymmärtänyt, ilmaistahan se on osallistujille jotka kuitenkin väkisin laitetaan penkkiin istumaan jos ei halukkaita löydy.
Itse aikaisemmasta duunissa tein tätä kyseistä ostokoulutusta muutaman vuoden. Itse olin alkuun innokas itsekin järjestämään mutta kun näin mitä touhu oli meni jo omakin mielenkiinto. Ja ärsyttävintä oli että aina piti pitää innostunutta asennetta yllä koska joka porukkaan aina joku mahtui joka todella uskoi jotain hyötyä olevan.
Oli aika turhauttavaa tehdä koulutuksia kyllä kun tiesi että täysin turhaa jokaiselle, itse tiesin sen ja kursseilla olevat sen tiesivät. Yleensä pitkäaikaistyöttömät kohde olivatkin. Yleensä nyt jokainen täysjärkinen tajuaakin että vuosien työttömyyden jälkeen ei muutaman viikon tai kuukauden atk-kurssilla kukaan kostu mitään, vielä ilman minkäänlaisia työharjoitteluja jotka joskus aniharvoin voivat jotain poikiakin.
Oli mieltä ylentävää pitää kursseja ja nähdä kuitenkin pakosti vaivaa kun itse tiesi että opetti miten vaativaa asiaa tahansa kuinka innokkaasti hyvänsä kuten oli pakkokin, itse tiesi että kukaan paikallaolijoista ei hyödy kuten tiesi kyllä 99% heistäkin, itsellä taas motivaatio täysin kateissa. Ja ulkokuori piti silti pitää innokkaana.
Mutta nimet olivat komeat kursseilla ja koulutuksilla ja niin komeita diplomeita ja todistuksia mitä joskus jaettiin wordin perusteiden oppimisesta viikon kurssilla, en ole usein nähnytkään.
Ja sama juttu muuten vallitsee etenkin atk-aiheisilla työkkärin koulutuksilla yleisestikin. Joskus joku lyhytaikainen kurssittaja voi ollakin aidosti innostunut aiheesta mutta vakityössä olevat kokevat monesti kurssien pidon itsekin enemmän tai vähemmän turhana työnä. Mutta työ kuin työ tietenkin ja sekin on tehtävä.
Eli se joka saa maksun on näissä aina hyötyjä.
Ainoa mistä on ollut hyötyä on ollut työnhakukurssi.
itse joskus ollut.
Päällimmäisenä on jäänyt mieleen kuinka aikuisia ihmisiä piti vahtia kuin jotain ala-aste ikäisiä...Muistan vielä miten nolotti kierrättää läsnäololistaa ja vielä olisi päälle pitänyt vahtia lähteekö joku kesken päivän pois... yleensä ummistin silmät.
Varsinkin kun itse tiesi, että kurssit ovat mitä ovat.