mun mies ei osaa pysyä paikoillaan. Hän keksii vaikka minkä moisia menoja ja minä itse en jaksaisi. Tällä hetkellä mies on työtön ja minä töissä. Meillä on 4v lapsi. Kun minä pääsen töistä, hän sanoo, että haluaa mennä harrastuksiinsa illalla. Itse odottaisin esim. että mies on tehnyt ruuan valmiiksi ja on meidän kanssa illan.
Hän voi esim. yhtåkkiä soittaa minulle töihin, että on tänään menossa kaverillensa yöksi toiselle paikkakunnalle. Ja mina hoitaisin yksin lapsen kotona sen illan.
Olenko liian mustasukkainen tai riippuvainen? Haluaisin että menoista puhutaan ainakin noin viikko etukäteen, ettei tule yllätyksenä.! Ylläretä saa odottaa joka päivälle, että mihinkäs taas tänään sit mies on menossa.. ?!. Se stressaa mua. Niinkuin lapsetkin haluaa tasapainoista tavallista arkea, niin minäkin haluaisin.
Mieheni menoista historiana jos voi jotain kertoa on myymälävarkauksia, kännissä autolla ajamista, pahoinpitelyjä kaupungilla... että en ihan mielelläni kuulisi, että taas ollaan johonkin lähdössä.
Vaikka muuttunut mies hän kuulemma on ja ei enää hölmöile kuten ennen. Silti pelottaa joka kerta!
Juomisesta tää on johtunutkin, nyt mieheni ei ole juonut örvelö kännejä 2 kuukauteen. Tänään lähti menoille ja silti pelottaa. Miksi hän lähti vanhojen örveltäjien luo? Miksi? Olenko liian kiltti ja odotan, että meno taas kohta jatkuu entisellään?
ääk.. onneksi mies sentään soitti äidilleen ja sai hoidettua lapselle hoitopaikan. Itse en ole kauhen "järjissäni ja tasapainoinen" hoitaja kun mies menee.. saan aina jonkun paniikkinkohtauksen kuten tänään..
Joten olen miettinyt onko minussa vai miehessäni vika? Sietäisittekö tuollaista menoa? Itse suunnilleen "sekoan" kun mies on lähdössä johkin taas. En ole hyvä lapsen hoitaja silloin.. Masennun......
Mies oli menoilla siitä lähtien kun lapsi syntyi ja nyt 3 vuotis syntymäpäiviin saakka.. Silloin jotain päässä loksahti sillä ja tajus olla joka päivä lähtemättä. Mut nää satunnaiset lähdöt ahdistaa.... tulee mieleen entinen.... kun ei sillonkaan kerrottu etukäteen, lähdettiin vaan...
mitä mieltä mun miehestä? tuleeko siitä koskaan mulle kunnon miestä? mitä pitäs tehdä, jos mitään?...
Hän voi esim. yhtåkkiä soittaa minulle töihin, että on tänään menossa kaverillensa yöksi toiselle paikkakunnalle. Ja mina hoitaisin yksin lapsen kotona sen illan.
Olenko liian mustasukkainen tai riippuvainen? Haluaisin että menoista puhutaan ainakin noin viikko etukäteen, ettei tule yllätyksenä.! Ylläretä saa odottaa joka päivälle, että mihinkäs taas tänään sit mies on menossa.. ?!. Se stressaa mua. Niinkuin lapsetkin haluaa tasapainoista tavallista arkea, niin minäkin haluaisin.
Mieheni menoista historiana jos voi jotain kertoa on myymälävarkauksia, kännissä autolla ajamista, pahoinpitelyjä kaupungilla... että en ihan mielelläni kuulisi, että taas ollaan johonkin lähdössä.
Vaikka muuttunut mies hän kuulemma on ja ei enää hölmöile kuten ennen. Silti pelottaa joka kerta!
Juomisesta tää on johtunutkin, nyt mieheni ei ole juonut örvelö kännejä 2 kuukauteen. Tänään lähti menoille ja silti pelottaa. Miksi hän lähti vanhojen örveltäjien luo? Miksi? Olenko liian kiltti ja odotan, että meno taas kohta jatkuu entisellään?
ääk.. onneksi mies sentään soitti äidilleen ja sai hoidettua lapselle hoitopaikan. Itse en ole kauhen "järjissäni ja tasapainoinen" hoitaja kun mies menee.. saan aina jonkun paniikkinkohtauksen kuten tänään..
Joten olen miettinyt onko minussa vai miehessäni vika? Sietäisittekö tuollaista menoa? Itse suunnilleen "sekoan" kun mies on lähdössä johkin taas. En ole hyvä lapsen hoitaja silloin.. Masennun......
Mies oli menoilla siitä lähtien kun lapsi syntyi ja nyt 3 vuotis syntymäpäiviin saakka.. Silloin jotain päässä loksahti sillä ja tajus olla joka päivä lähtemättä. Mut nää satunnaiset lähdöt ahdistaa.... tulee mieleen entinen.... kun ei sillonkaan kerrottu etukäteen, lähdettiin vaan...
mitä mieltä mun miehestä? tuleeko siitä koskaan mulle kunnon miestä? mitä pitäs tehdä, jos mitään?...
Vastaukset 6
Vanhimmat
voi muuttaa. Koita hyväksyä sellaisena kuin on niin olette koko perhe paljon iloisempia ja onnellisempia. Työttömän päivä on varmasti pitkä varsinkin, jos ei ole sosiaalisia kontakteja muihin aikuisiin kuin sinä - ei millään pahalla. Ihminen on sosiaalinen eläin.
on sosiaalinen muttei eläin, ei millään pahalla
ollaan. Itse olisin mielelläni pitkän työpäivän jälkeen kotosalla perheen kanssa, mutta mies ei tahdo pystyä tällaiseen. Olen yrittänyt joskus juosta mukana, mutta se ei enää onnistu lasten syntymän jälkeen. Nykyään olenkin tehnyt itseni kanssa sopimuksen, että keskityn nyt lasteni hoitoon ja huolehdin, että niillä on turvalliset rutiinit ja ainakin toinen vanhemmista läsnä. Kyllähän kuusivuotias on jo pitkään ihmetellyt, miksi isä on aina poissa, mutta onneksi vielä olen riittänyt.
Aikaisemmin olin myös täysi hermoraunio miehen poissaolojen aikoihin. En pystynyt keskittymään mihinkään ja rauhoituin vasta, kun ovi kävi. Sittemmin ahdistus on iän myötä rauhoittunut ja olen päättänyt elää omaa elämääni, johon kuuluu ajoittain myös aviomies...kun ehtii.
Voisi toki tilanne olla parempikin -kateellisena luen onnellisten perheiden tarinoita- mutta en kyllä tunne oloani onnettomaksikaan.
Pääasia on siis, että et yritä muuttaa miestäsi. Siinä et ikinä onnistu! Omaa suhtautumistasi miehesi menoihin pystyt muuttamaan, keskity siihen. Murehtiminen ei auta.
joskus tuollaisen miehen kanssa ja meinasin myös
seota,tai se siis tuntui siltä,ettei kestä ainaista menoa ja levottomuutta miehessä.Usein iltaisin itkin ja odotin häntä,ajan myötä aloin jopa pelkäämään viikonloppuja ja pyhiä,sillä tiesin,ettei hän halua viettää niitä kuten minä,kotona oleillen tai kyläillen.Minä ainakin totesin,että olimme niin erilaisia tämän asian suhteen ja ilmeisesti sen myötä monen muunkin asian suhteen,ettei yhdessäolostamme olisi tullut pidemmän päälle mitään.
Teillä on lapsi,jota meillä ei ollut.Tietysti sitä yrittää lapsenkin takia enemmän.
Toivon jaksamista sinulle!
miehelläsi on aikamoinen "meno historia".Luulitko että hän totaalisesti muuttuu? Olet ottanut hänet elämääsi ja teillä on lapsi, olisikohan tarvinnut ajatella aikaisemmin. Tuskin hän kokonaan on tapijaan muuttanut entisiä kavereita löytyy aina.
Otsikoksesi olisi sopinut paremmin että miehesi luuseri ja sinä kynnysmatto.
Anteeksi, tiedän kyllä että tuo kuulostaa töykeältä, mutta näin ulkopuolisen silmin tilanteesi vaikuttaa melko sietämättömämmältä monestakin syystä.
Tässä muutama:
- mielestäni on kohtuullista odottaa, että jos toinen makaa päivät pitkät kotona, hän voisi osaltaan helpottaa työssäkäyvän taakkaa ja tehdä tälle edes ruuan valmiiksi
- sinkut voivat tehdä yllättäviäkin retkiä vaikka keskellä yötä, mutta mielestäni pienen lapsen vanhemmalta voidaan edellyttää hiukan suunnitelmallisempaa ja vastuullisempaa käytöstä. Sano seuraavan kerran miehesi lähtiessä näille reissuilleen, että ottaa lapsen mukaan.
En todellakaan ymmärrä, miksi siedät tuollaista käytöstä mieheltäsi. Tee hänelle selväksi, että hänen on ryhdistäydyttävä ja alettava kantaa jonkinlaista vastuuta elämästään. Tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että sinulla on yhden sijasta kotonasi kaksi lasta.