En tiedä mitä pitäis tehdä. Seurustelen maailman ihanimman miehen kanssa ja rakastan häntä valtavasti. Meillä menee tosi hyvin paitsi viime aikoina. Mua on alkanut ahdistaa ja tämä näkyy suhteessamme pieninä kinoina. Yleensä emme riitele ollenkaan. Olen jutellut tästä ahdistuksestani mieheni kanssa tai ainakin yrittänyt.
Historiani on sellainen että ennen tätä suhdetta seurustelin ja asuin yhdessä exäni kanssa. Exä petti minua suhteen alkuaikoina mut annoin sen anteeksi. Suhteen loppupuolella meillä meni tosi huonosti mut en osannut lähteä tästä suhteesta kunnes tapasin nykyiseni. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Jätin exän ja aloin seurustelemaan nykyiseni kanssa. Exääni en kaipaa enää takaisin ja nykyiseni kanssa haluisin elää loppuelämäni. Tiedän et hän on mulle se oikea. Ahdistukseni johtuu siitä et en oikein ehtinyt käsitellä loppuun entistä suhdettani ja pääni on ihan sekaisin muutenkin. Haluaisin olla yksin ja miettiä kaikkia asioita rauhassa sekä entisen suhteeni ongelmia että nykyistä suhdettani. En kuitenkaan haluais erota nykyisestäni sillä rakastan häntä niin paljon. Silti minun ahdistukseni haittaa tällä hetkellä meidän suhdetta. Mitä pitäisi tehdä? Onko kellään muulla ollut vastaavanlaisia ongelmia ja miten olette tilanteen selvittäneet? Jos eroan niin en voi odottaa toisen jäävän odottamaan minua ja silti pelkään että menettäisin elämäni miehen lopullisesti. Pää tässä hajoaa...
Historiani on sellainen että ennen tätä suhdetta seurustelin ja asuin yhdessä exäni kanssa. Exä petti minua suhteen alkuaikoina mut annoin sen anteeksi. Suhteen loppupuolella meillä meni tosi huonosti mut en osannut lähteä tästä suhteesta kunnes tapasin nykyiseni. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Jätin exän ja aloin seurustelemaan nykyiseni kanssa. Exääni en kaipaa enää takaisin ja nykyiseni kanssa haluisin elää loppuelämäni. Tiedän et hän on mulle se oikea. Ahdistukseni johtuu siitä et en oikein ehtinyt käsitellä loppuun entistä suhdettani ja pääni on ihan sekaisin muutenkin. Haluaisin olla yksin ja miettiä kaikkia asioita rauhassa sekä entisen suhteeni ongelmia että nykyistä suhdettani. En kuitenkaan haluais erota nykyisestäni sillä rakastan häntä niin paljon. Silti minun ahdistukseni haittaa tällä hetkellä meidän suhdetta. Mitä pitäisi tehdä? Onko kellään muulla ollut vastaavanlaisia ongelmia ja miten olette tilanteen selvittäneet? Jos eroan niin en voi odottaa toisen jäävän odottamaan minua ja silti pelkään että menettäisin elämäni miehen lopullisesti. Pää tässä hajoaa...
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Exääni en kaipaa enää takaisin ja nykyiseni kanssa haluisin elää loppuelämäni."
Eli vastaus mielestäni on kysymykseen "eroanko?", että et eroa, koska ilmeisestikin rakastat nykyistö miestäsi...
...käviskö tauko? tauon aikana miettisit ajatuksesi kuntoon. Sopisitte säännöt ja viettäisitte aikaanne hetken aikaa erillään. Tauon jälkeen yrittäisitte uudestaan. Tauko ei ole ero, vaan paussi.
Minusta idea on loistava, mutta mietin vain mitä tämä tauon toinen osapuoli ajattelee. "Kultsi hei, mun pitäis vielä vähän miettiä exäni ja minun juttua, vaikken häntä enää haluakaan takaisin... pidetäänkö tauko?" Itsevarma nainen vakaassa suhteessa voi ottaa tuon ihan hyvin, mutta joku toinen ei...
Keskustelun aloittajalla on toki se etu puolellaan, että olet mies. Jos mies haluaa "pohtia tunteitaan", siinä on aina pieni plussa sisässä oli asia mikä vain =) Mies, joka pohtii tunteitaan. Vau. (Yleistystä ja kliseitä, antakaa anteeksi!)
Mistähän IHMEESTÄ minä sain päähäni, että keskustelun aloittaja olisi mies? Taidan lähteä nurkkaan häpeämään.
Mä en kyllä tajua tuollaisia taukojuttuja ollenkaan. Joko ollaan yhdessä tai sitten ei olla. Mä en voisi vaatia, että toinen kiltisti odottaa, kun mä vatvon mitä vatvon, enkä halua, että minultakaan sellaista vaadittaisiin.
Jos teillä on kesäloma, ehdota että vietäisitte ainakin osan siitä erillänne. Ehtisit käsitellä
asiat pois mielesi päältä.
Kumppanillesi tietysti kerrot syyn mahdollisimman
perusteellisesti.
Et ehtinyt työstää eroasi entisestäsi lainkaan.
"Hyppäsit" suoraan vanhasta suhteesta uuteen.
Nopea vauhti oli ehkä sinulle liikaa.
Olisit ehkä tarvinnut tauon näiden kahden miehen
välissä.
Muista painottaa hänelle, että et haikaile
entistäsi takaisin!
... luin vastauksesi nopeasti ja nimimerkkisi kai jäi jotenkin takaraivoon ja alitajuntaan.
Laitoin sen sitten nimimerkikseni minäkin...
Nolona sitten huomasin mokan.
Pahoitteluni!
yrittäkää keskustella nykyisen kumppanisi kanssa mahd. paljon.
Jos noin vain pyydät "aikalisää", hän saattaa säikähtää. Koittakaa pitää asiat avoimina.
Ja jos rakastatte toisianne, älkää helvetissä puhuko erosta:)