Mitä kaikkea on väärin IS:n kondensaattori-jutussa?

Anonyymi-ap

https://www.is.fi/autot/art-2000010413544.html

Mitä se pienen pieni reikä oikein kondensaattorissa tekee? Moninkertaistaa kapasiteetin!

Meneekö taas kaikki fysiikan kaavat uusiksi? Ainahan on tiedetty, että mitä ohuemmista kalvoista kondensaattori saadaan kasattua, sitä suurempi kapasiteetti vaikka litraa kohti.

Onko keksitty joku täysin uusi ja käyttökelpoinen aine, jolla on erittäin suuri dielektrisyysvakio? Ei mahdotonta.

21

392

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Monet tekniset tuotteet ovat kehittyneet viimeisen 50 v aikana valtavasti, vaikka niiden kehityksen ennustettiin moneen kertaan päättyvän lukemattomiin eri ongelmiin. Kovalevyt, valokuidut, litium-akut, muistipiirit, ledit, ...

    • Anonyymi

      Tuo on yleinen harhaluulo että vain kondensaattorin eristekalvon paksuus, pinta-alan lisäksi, vaikuttaisi kapasitanssiin. Myöskin eristeaineen dielektrisellä vakiolla on suuri vaikutus kapasitanssiin.

      • Anonyymi

        Jos eristeainessa on reikiä, ne ovat ilmaa tai tyhjiöä, eli niiden vaikutus olisi kapasitanssia alentava.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos eristeainessa on reikiä, ne ovat ilmaa tai tyhjiöä, eli niiden vaikutus olisi kapasitanssia alentava.

        Taulukoissa näkyy olevan aine nimeltä Strontiumtitanaatti, jonka dielektrisyysvakio on 233.
        Kun tuolla ihmeaineella täyttäisi ilmaeristeisen konkan ilmavälin, niin konkan kapasitanssi nousisi 233 kertaiseksi. Tavanomaisilla muoveilla tuo kerron on vain luokkaa 2-4.


    • Anonyymi

      Puhtaasti arvaten, ei mitään perusteltua tietoa, saattaisi vaikuttaa varausten fyysiseen jakaumaan johdinkalvoilla.

      • Anonyymi

        Kondensaattorissa sähkön sanotaan varautuvan siihen johdepintojen väliseen eristeaineeseen, ei niihin johdepintoihin. Kondensaattorin 'levyt' ovat vain kohtioina sähkövirralle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kondensaattorissa sähkön sanotaan varautuvan siihen johdepintojen väliseen eristeaineeseen, ei niihin johdepintoihin. Kondensaattorin 'levyt' ovat vain kohtioina sähkövirralle.

        Mikä kapasiteetti saadaan teoriassa 10 cm x 10 cm x 10 cm kuutioon, jos eristekerrosten ja johdepintojen paksuus on 1 mikrometri?

        Nelinkertaistuuko kapasiteetti loputtomasti kerrosten paksuuden puoliinnuttua? Jännitekestoisuus tietysti pieneee olemattomaksi ja sitä mukaa varastoitava energiamäärä pienenee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä kapasiteetti saadaan teoriassa 10 cm x 10 cm x 10 cm kuutioon, jos eristekerrosten ja johdepintojen paksuus on 1 mikrometri?

        Nelinkertaistuuko kapasiteetti loputtomasti kerrosten paksuuden puoliinnuttua? Jännitekestoisuus tietysti pieneee olemattomaksi ja sitä mukaa varastoitava energiamäärä pienenee.

        Kapasitanssin laskentakaava on:
        C=ε·A/l
        Jossa C on kapasitanssi faradeina, ε on eristeaineen dielektrisyyskerroin kerrottuna tyhjiön dielektrisyydellä 8.8542·10-12, A on levyjen pinta-ala neliömetreinä, ja l on levyjen etäisyys toisistaan metreinä.
        Siitä voi laskea paljonko levy/eriste neliömeterejä tuohon kuutioon sopisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kapasitanssin laskentakaava on:
        C=ε·A/l
        Jossa C on kapasitanssi faradeina, ε on eristeaineen dielektrisyyskerroin kerrottuna tyhjiön dielektrisyydellä 8.8542·10-12, A on levyjen pinta-ala neliömetreinä, ja l on levyjen etäisyys toisistaan metreinä.
        Siitä voi laskea paljonko levy/eriste neliömeterejä tuohon kuutioon sopisi.

        Yritä sinä laskea jotain äläkä selitä kaikille tuttua peruskoulutason kaavaa.

        Mikä on ongelmasi? Etkö ymmärrä yksinkertaista käytännön tehtävää? Oletko koskaan opiskellut fysiikkaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yritä sinä laskea jotain äläkä selitä kaikille tuttua peruskoulutason kaavaa.

        Mikä on ongelmasi? Etkö ymmärrä yksinkertaista käytännön tehtävää? Oletko koskaan opiskellut fysiikkaa?

        Olen melkoisen varma, ettei peruskoulussa opeteta konkan mitoitusta. Laskun suorittaminen sen sijaan on peruskoulutason tehtävä.

        Oletkohan itsekään opiskellut fysiikkaa tai yhtään mitään peruskoulun jälkeen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yritä sinä laskea jotain äläkä selitä kaikille tuttua peruskoulutason kaavaa.

        Mikä on ongelmasi? Etkö ymmärrä yksinkertaista käytännön tehtävää? Oletko koskaan opiskellut fysiikkaa?

        Etkö ole läpäissyt peruskoulua, kun se olisi sinulle pitänyt valmiisi laskea?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen melkoisen varma, ettei peruskoulussa opeteta konkan mitoitusta. Laskun suorittaminen sen sijaan on peruskoulutason tehtävä.

        Oletkohan itsekään opiskellut fysiikkaa tai yhtään mitään peruskoulun jälkeen?

        Minä osaan laskea ja huomioida joitakin selviä esiintulevia ongelmia.

        Mieti mitä ongelmia tulee pieneen tilaan ahdetun sähköverkon jakelumuuntajan kanssa? Mitoitus ei onnistu pelkillä alkeiskaavoilla. Pitää osata huomioida myös todellisuus ja lankojen paksuudet ja resistassit ja niiden vaatima tila ja erityisesti lämmönmuodostus.

        Hiukan sama juttu "superhyperkondensaattorin" kanssa. Ohenevien metallilevyjen resistanssi kasvaa ja levypintojen välinen kapasitanssi kasvaa. Ainakin pikalatauksissa joudutaan siirtämään nopeasti valtava määrä varauksia kasvavaa "resitanssia" pitkin. Alkaa tulla melkoisia tehohäviöitä ja lämpötila nousee. Kestääkö eristekerros? Vai sulaako metallilevyt?

        Piirtäkää kuva ja miettikää hiukan. Tulee paljon muitakin tunnettuja ja joitakin tuntemattomia ongelmia. Sähkötekniikka ei ole todellisuudessa aina ihan helppoa. Eikä alkeiskirjoissa kerrota kaikkia mikro- ja nanotason ongelmia. Ihan oma maailmansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä osaan laskea ja huomioida joitakin selviä esiintulevia ongelmia.

        Mieti mitä ongelmia tulee pieneen tilaan ahdetun sähköverkon jakelumuuntajan kanssa? Mitoitus ei onnistu pelkillä alkeiskaavoilla. Pitää osata huomioida myös todellisuus ja lankojen paksuudet ja resistassit ja niiden vaatima tila ja erityisesti lämmönmuodostus.

        Hiukan sama juttu "superhyperkondensaattorin" kanssa. Ohenevien metallilevyjen resistanssi kasvaa ja levypintojen välinen kapasitanssi kasvaa. Ainakin pikalatauksissa joudutaan siirtämään nopeasti valtava määrä varauksia kasvavaa "resitanssia" pitkin. Alkaa tulla melkoisia tehohäviöitä ja lämpötila nousee. Kestääkö eristekerros? Vai sulaako metallilevyt?

        Piirtäkää kuva ja miettikää hiukan. Tulee paljon muitakin tunnettuja ja joitakin tuntemattomia ongelmia. Sähkötekniikka ei ole todellisuudessa aina ihan helppoa. Eikä alkeiskirjoissa kerrota kaikkia mikro- ja nanotason ongelmia. Ihan oma maailmansa.

        Nyt se sai höpöttetyripulin. 😁


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä osaan laskea ja huomioida joitakin selviä esiintulevia ongelmia.

        Mieti mitä ongelmia tulee pieneen tilaan ahdetun sähköverkon jakelumuuntajan kanssa? Mitoitus ei onnistu pelkillä alkeiskaavoilla. Pitää osata huomioida myös todellisuus ja lankojen paksuudet ja resistassit ja niiden vaatima tila ja erityisesti lämmönmuodostus.

        Hiukan sama juttu "superhyperkondensaattorin" kanssa. Ohenevien metallilevyjen resistanssi kasvaa ja levypintojen välinen kapasitanssi kasvaa. Ainakin pikalatauksissa joudutaan siirtämään nopeasti valtava määrä varauksia kasvavaa "resitanssia" pitkin. Alkaa tulla melkoisia tehohäviöitä ja lämpötila nousee. Kestääkö eristekerros? Vai sulaako metallilevyt?

        Piirtäkää kuva ja miettikää hiukan. Tulee paljon muitakin tunnettuja ja joitakin tuntemattomia ongelmia. Sähkötekniikka ei ole todellisuudessa aina ihan helppoa. Eikä alkeiskirjoissa kerrota kaikkia mikro- ja nanotason ongelmia. Ihan oma maailmansa.

        Superkondensaattorien kapasiteetti saattaa lähteä kasvamaan samaan tapaan kuin kovalevyjen kapasiteetti n. 35 v sitten.

        Isojen kovalevyjen kapasiteetin ylarajana pidettiiin pitkään 1 Gtavua. Jostain ihmeen syystä kovalevyjen koko lähti pienenemään ja kapasiteetti kasvamaan useiksi teratavuiksi. Ja luetettavuus ja nopeus paranivat ja hinnat laskivat.

        Ei olisi onnistunut suomalaisilta peruskoululaisilta!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä osaan laskea ja huomioida joitakin selviä esiintulevia ongelmia.

        Mieti mitä ongelmia tulee pieneen tilaan ahdetun sähköverkon jakelumuuntajan kanssa? Mitoitus ei onnistu pelkillä alkeiskaavoilla. Pitää osata huomioida myös todellisuus ja lankojen paksuudet ja resistassit ja niiden vaatima tila ja erityisesti lämmönmuodostus.

        Hiukan sama juttu "superhyperkondensaattorin" kanssa. Ohenevien metallilevyjen resistanssi kasvaa ja levypintojen välinen kapasitanssi kasvaa. Ainakin pikalatauksissa joudutaan siirtämään nopeasti valtava määrä varauksia kasvavaa "resitanssia" pitkin. Alkaa tulla melkoisia tehohäviöitä ja lämpötila nousee. Kestääkö eristekerros? Vai sulaako metallilevyt?

        Piirtäkää kuva ja miettikää hiukan. Tulee paljon muitakin tunnettuja ja joitakin tuntemattomia ongelmia. Sähkötekniikka ei ole todellisuudessa aina ihan helppoa. Eikä alkeiskirjoissa kerrota kaikkia mikro- ja nanotason ongelmia. Ihan oma maailmansa.

        Eristekerroksen resistanssi pienenee voimakkaasti sen ohentuessa ja poikkipinta-alan kasvaessa. Paha juttu akkukäytössä. Vuotovirrat tyhjentävät akun.

        Kaikilla tunnetuilla eristemateriaaleilla on joku nollaa suurempi johtavuus.

        Laboratorioissa on tutkittu erilaisia levykondensaattoreita paljon yli 100 v. Ohuen toimivan eristekerroksen tekemisessä on varmasti edistytty joka vuosi. Jos jännitekestoisuus pitää olla 10 V, montako atomikerrosta on pitää vähintään olla?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eristekerroksen resistanssi pienenee voimakkaasti sen ohentuessa ja poikkipinta-alan kasvaessa. Paha juttu akkukäytössä. Vuotovirrat tyhjentävät akun.

        Kaikilla tunnetuilla eristemateriaaleilla on joku nollaa suurempi johtavuus.

        Laboratorioissa on tutkittu erilaisia levykondensaattoreita paljon yli 100 v. Ohuen toimivan eristekerroksen tekemisessä on varmasti edistytty joka vuosi. Jos jännitekestoisuus pitää olla 10 V, montako atomikerrosta on pitää vähintään olla?

        Minimissään yksi.


    • Anonyymi

      1 reikä moninkertaistaa kapasiteetin. Joten 10 reikää kymmenmoninkertaistaa kapasiteetin. Tämän osaa laskea peruskoululainenkin.

      • Anonyymi

        Jos kondensaattori on pelkkä reikä niin sen kapasitanssi on ääretön.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos kondensaattori on pelkkä reikä niin sen kapasitanssi on ääretön.

        Ilmankos persut on niin sitkeitä.


    • Anonyymi

      Kotikapasitorilla saavutat maksmimaalisen tehon.

    • Anonyymi

      https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/lapimurto-nain-superkondensaattori-pystyy-varastoimaan-enemman-energiaa-ratkaisu-loytyi-epajarjestyksesta/b6fcb942-5fd6-41f4-8e4a-970e938e5722

      Hyviä selityksiä toiminnasta joskus tulevaisuudessa. Pitäisi keskittyä selostamaan mahdollisia esteitä massatuotannolle. Onko liikaa virheitä ja onko liian kallis valmistaa? Missä tilanteissa täysi konkkapakkaus voi räjähtää? Pitääkö estää suojakytkennöillä ja panssaroinilla?

      Jostain syystä muistipiirien ja kovalevyjen ja valokuitujen kapasitetin kasvua ei selitelty paljoakaan etukäteen. Laitettiin vaan myyntiin aina parin vuoden välein tuplasti parempi täysin virheetön kohtuuhintainen tuote ihan tavallisille kuluttajillekin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Martinan uusi poikakaveri

      Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu
      Kotimaiset julkkisjuorut
      205
      3121
    2. Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.

      Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva
      Maailman menoa
      239
      1600
    3. Laita mulle viesti!!

      Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus
      Ikävä
      93
      1451
    4. Millaisessa tilanteessa olisit toiminut toisin

      Jos saisit yhden mahdollisuuden toimia toisin?
      Ikävä
      89
      1349
    5. Vanhemmalle naiselle

      alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e
      Ikävä
      46
      1314
    6. Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen

      No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.
      Maailman menoa
      155
      1228
    7. Ajattelen sinua tänäkin iltana

      Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin
      Ikävä
      12
      1168
    8. Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!

      "Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze
      Maailman menoa
      123
      999
    9. Miehelle...

      Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät
      Ikävä
      89
      922
    10. Tuntuu liian hankalalta

      Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.
      Ikävä
      44
      803
    Aihe