https://www.is.fi/autot/art-2000010413544.html
Mitä se pienen pieni reikä oikein kondensaattorissa tekee? Moninkertaistaa kapasiteetin!
Meneekö taas kaikki fysiikan kaavat uusiksi? Ainahan on tiedetty, että mitä ohuemmista kalvoista kondensaattori saadaan kasattua, sitä suurempi kapasiteetti vaikka litraa kohti.
Onko keksitty joku täysin uusi ja käyttökelpoinen aine, jolla on erittäin suuri dielektrisyysvakio? Ei mahdotonta.
Mitä kaikkea on väärin IS:n kondensaattori-jutussa?
Anonyymi-ap
21
352
Vastaukset
- Anonyymi
Monet tekniset tuotteet ovat kehittyneet viimeisen 50 v aikana valtavasti, vaikka niiden kehityksen ennustettiin moneen kertaan päättyvän lukemattomiin eri ongelmiin. Kovalevyt, valokuidut, litium-akut, muistipiirit, ledit, ...
- Anonyymi
Tuo on yleinen harhaluulo että vain kondensaattorin eristekalvon paksuus, pinta-alan lisäksi, vaikuttaisi kapasitanssiin. Myöskin eristeaineen dielektrisellä vakiolla on suuri vaikutus kapasitanssiin.
- Anonyymi
Jos eristeainessa on reikiä, ne ovat ilmaa tai tyhjiöä, eli niiden vaikutus olisi kapasitanssia alentava.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos eristeainessa on reikiä, ne ovat ilmaa tai tyhjiöä, eli niiden vaikutus olisi kapasitanssia alentava.
Taulukoissa näkyy olevan aine nimeltä Strontiumtitanaatti, jonka dielektrisyysvakio on 233.
Kun tuolla ihmeaineella täyttäisi ilmaeristeisen konkan ilmavälin, niin konkan kapasitanssi nousisi 233 kertaiseksi. Tavanomaisilla muoveilla tuo kerron on vain luokkaa 2-4.
- Anonyymi
Puhtaasti arvaten, ei mitään perusteltua tietoa, saattaisi vaikuttaa varausten fyysiseen jakaumaan johdinkalvoilla.
- Anonyymi
Kondensaattorissa sähkön sanotaan varautuvan siihen johdepintojen väliseen eristeaineeseen, ei niihin johdepintoihin. Kondensaattorin 'levyt' ovat vain kohtioina sähkövirralle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kondensaattorissa sähkön sanotaan varautuvan siihen johdepintojen väliseen eristeaineeseen, ei niihin johdepintoihin. Kondensaattorin 'levyt' ovat vain kohtioina sähkövirralle.
Mikä kapasiteetti saadaan teoriassa 10 cm x 10 cm x 10 cm kuutioon, jos eristekerrosten ja johdepintojen paksuus on 1 mikrometri?
Nelinkertaistuuko kapasiteetti loputtomasti kerrosten paksuuden puoliinnuttua? Jännitekestoisuus tietysti pieneee olemattomaksi ja sitä mukaa varastoitava energiamäärä pienenee. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä kapasiteetti saadaan teoriassa 10 cm x 10 cm x 10 cm kuutioon, jos eristekerrosten ja johdepintojen paksuus on 1 mikrometri?
Nelinkertaistuuko kapasiteetti loputtomasti kerrosten paksuuden puoliinnuttua? Jännitekestoisuus tietysti pieneee olemattomaksi ja sitä mukaa varastoitava energiamäärä pienenee.Kapasitanssin laskentakaava on:
C=ε·A/l
Jossa C on kapasitanssi faradeina, ε on eristeaineen dielektrisyyskerroin kerrottuna tyhjiön dielektrisyydellä 8.8542·10-12, A on levyjen pinta-ala neliömetreinä, ja l on levyjen etäisyys toisistaan metreinä.
Siitä voi laskea paljonko levy/eriste neliömeterejä tuohon kuutioon sopisi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kapasitanssin laskentakaava on:
C=ε·A/l
Jossa C on kapasitanssi faradeina, ε on eristeaineen dielektrisyyskerroin kerrottuna tyhjiön dielektrisyydellä 8.8542·10-12, A on levyjen pinta-ala neliömetreinä, ja l on levyjen etäisyys toisistaan metreinä.
Siitä voi laskea paljonko levy/eriste neliömeterejä tuohon kuutioon sopisi.Yritä sinä laskea jotain äläkä selitä kaikille tuttua peruskoulutason kaavaa.
Mikä on ongelmasi? Etkö ymmärrä yksinkertaista käytännön tehtävää? Oletko koskaan opiskellut fysiikkaa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yritä sinä laskea jotain äläkä selitä kaikille tuttua peruskoulutason kaavaa.
Mikä on ongelmasi? Etkö ymmärrä yksinkertaista käytännön tehtävää? Oletko koskaan opiskellut fysiikkaa?Olen melkoisen varma, ettei peruskoulussa opeteta konkan mitoitusta. Laskun suorittaminen sen sijaan on peruskoulutason tehtävä.
Oletkohan itsekään opiskellut fysiikkaa tai yhtään mitään peruskoulun jälkeen? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yritä sinä laskea jotain äläkä selitä kaikille tuttua peruskoulutason kaavaa.
Mikä on ongelmasi? Etkö ymmärrä yksinkertaista käytännön tehtävää? Oletko koskaan opiskellut fysiikkaa?Etkö ole läpäissyt peruskoulua, kun se olisi sinulle pitänyt valmiisi laskea?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen melkoisen varma, ettei peruskoulussa opeteta konkan mitoitusta. Laskun suorittaminen sen sijaan on peruskoulutason tehtävä.
Oletkohan itsekään opiskellut fysiikkaa tai yhtään mitään peruskoulun jälkeen?Minä osaan laskea ja huomioida joitakin selviä esiintulevia ongelmia.
Mieti mitä ongelmia tulee pieneen tilaan ahdetun sähköverkon jakelumuuntajan kanssa? Mitoitus ei onnistu pelkillä alkeiskaavoilla. Pitää osata huomioida myös todellisuus ja lankojen paksuudet ja resistassit ja niiden vaatima tila ja erityisesti lämmönmuodostus.
Hiukan sama juttu "superhyperkondensaattorin" kanssa. Ohenevien metallilevyjen resistanssi kasvaa ja levypintojen välinen kapasitanssi kasvaa. Ainakin pikalatauksissa joudutaan siirtämään nopeasti valtava määrä varauksia kasvavaa "resitanssia" pitkin. Alkaa tulla melkoisia tehohäviöitä ja lämpötila nousee. Kestääkö eristekerros? Vai sulaako metallilevyt?
Piirtäkää kuva ja miettikää hiukan. Tulee paljon muitakin tunnettuja ja joitakin tuntemattomia ongelmia. Sähkötekniikka ei ole todellisuudessa aina ihan helppoa. Eikä alkeiskirjoissa kerrota kaikkia mikro- ja nanotason ongelmia. Ihan oma maailmansa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä osaan laskea ja huomioida joitakin selviä esiintulevia ongelmia.
Mieti mitä ongelmia tulee pieneen tilaan ahdetun sähköverkon jakelumuuntajan kanssa? Mitoitus ei onnistu pelkillä alkeiskaavoilla. Pitää osata huomioida myös todellisuus ja lankojen paksuudet ja resistassit ja niiden vaatima tila ja erityisesti lämmönmuodostus.
Hiukan sama juttu "superhyperkondensaattorin" kanssa. Ohenevien metallilevyjen resistanssi kasvaa ja levypintojen välinen kapasitanssi kasvaa. Ainakin pikalatauksissa joudutaan siirtämään nopeasti valtava määrä varauksia kasvavaa "resitanssia" pitkin. Alkaa tulla melkoisia tehohäviöitä ja lämpötila nousee. Kestääkö eristekerros? Vai sulaako metallilevyt?
Piirtäkää kuva ja miettikää hiukan. Tulee paljon muitakin tunnettuja ja joitakin tuntemattomia ongelmia. Sähkötekniikka ei ole todellisuudessa aina ihan helppoa. Eikä alkeiskirjoissa kerrota kaikkia mikro- ja nanotason ongelmia. Ihan oma maailmansa.Nyt se sai höpöttetyripulin. 😁
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä osaan laskea ja huomioida joitakin selviä esiintulevia ongelmia.
Mieti mitä ongelmia tulee pieneen tilaan ahdetun sähköverkon jakelumuuntajan kanssa? Mitoitus ei onnistu pelkillä alkeiskaavoilla. Pitää osata huomioida myös todellisuus ja lankojen paksuudet ja resistassit ja niiden vaatima tila ja erityisesti lämmönmuodostus.
Hiukan sama juttu "superhyperkondensaattorin" kanssa. Ohenevien metallilevyjen resistanssi kasvaa ja levypintojen välinen kapasitanssi kasvaa. Ainakin pikalatauksissa joudutaan siirtämään nopeasti valtava määrä varauksia kasvavaa "resitanssia" pitkin. Alkaa tulla melkoisia tehohäviöitä ja lämpötila nousee. Kestääkö eristekerros? Vai sulaako metallilevyt?
Piirtäkää kuva ja miettikää hiukan. Tulee paljon muitakin tunnettuja ja joitakin tuntemattomia ongelmia. Sähkötekniikka ei ole todellisuudessa aina ihan helppoa. Eikä alkeiskirjoissa kerrota kaikkia mikro- ja nanotason ongelmia. Ihan oma maailmansa.Superkondensaattorien kapasiteetti saattaa lähteä kasvamaan samaan tapaan kuin kovalevyjen kapasiteetti n. 35 v sitten.
Isojen kovalevyjen kapasiteetin ylarajana pidettiiin pitkään 1 Gtavua. Jostain ihmeen syystä kovalevyjen koko lähti pienenemään ja kapasiteetti kasvamaan useiksi teratavuiksi. Ja luetettavuus ja nopeus paranivat ja hinnat laskivat.
Ei olisi onnistunut suomalaisilta peruskoululaisilta! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä osaan laskea ja huomioida joitakin selviä esiintulevia ongelmia.
Mieti mitä ongelmia tulee pieneen tilaan ahdetun sähköverkon jakelumuuntajan kanssa? Mitoitus ei onnistu pelkillä alkeiskaavoilla. Pitää osata huomioida myös todellisuus ja lankojen paksuudet ja resistassit ja niiden vaatima tila ja erityisesti lämmönmuodostus.
Hiukan sama juttu "superhyperkondensaattorin" kanssa. Ohenevien metallilevyjen resistanssi kasvaa ja levypintojen välinen kapasitanssi kasvaa. Ainakin pikalatauksissa joudutaan siirtämään nopeasti valtava määrä varauksia kasvavaa "resitanssia" pitkin. Alkaa tulla melkoisia tehohäviöitä ja lämpötila nousee. Kestääkö eristekerros? Vai sulaako metallilevyt?
Piirtäkää kuva ja miettikää hiukan. Tulee paljon muitakin tunnettuja ja joitakin tuntemattomia ongelmia. Sähkötekniikka ei ole todellisuudessa aina ihan helppoa. Eikä alkeiskirjoissa kerrota kaikkia mikro- ja nanotason ongelmia. Ihan oma maailmansa.Eristekerroksen resistanssi pienenee voimakkaasti sen ohentuessa ja poikkipinta-alan kasvaessa. Paha juttu akkukäytössä. Vuotovirrat tyhjentävät akun.
Kaikilla tunnetuilla eristemateriaaleilla on joku nollaa suurempi johtavuus.
Laboratorioissa on tutkittu erilaisia levykondensaattoreita paljon yli 100 v. Ohuen toimivan eristekerroksen tekemisessä on varmasti edistytty joka vuosi. Jos jännitekestoisuus pitää olla 10 V, montako atomikerrosta on pitää vähintään olla? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eristekerroksen resistanssi pienenee voimakkaasti sen ohentuessa ja poikkipinta-alan kasvaessa. Paha juttu akkukäytössä. Vuotovirrat tyhjentävät akun.
Kaikilla tunnetuilla eristemateriaaleilla on joku nollaa suurempi johtavuus.
Laboratorioissa on tutkittu erilaisia levykondensaattoreita paljon yli 100 v. Ohuen toimivan eristekerroksen tekemisessä on varmasti edistytty joka vuosi. Jos jännitekestoisuus pitää olla 10 V, montako atomikerrosta on pitää vähintään olla?Minimissään yksi.
- Anonyymi
1 reikä moninkertaistaa kapasiteetin. Joten 10 reikää kymmenmoninkertaistaa kapasiteetin. Tämän osaa laskea peruskoululainenkin.
- Anonyymi
Jos kondensaattori on pelkkä reikä niin sen kapasitanssi on ääretön.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos kondensaattori on pelkkä reikä niin sen kapasitanssi on ääretön.
Ilmankos persut on niin sitkeitä.
- Anonyymi
Kotikapasitorilla saavutat maksmimaalisen tehon.
- Anonyymi
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/lapimurto-nain-superkondensaattori-pystyy-varastoimaan-enemman-energiaa-ratkaisu-loytyi-epajarjestyksesta/b6fcb942-5fd6-41f4-8e4a-970e938e5722
Hyviä selityksiä toiminnasta joskus tulevaisuudessa. Pitäisi keskittyä selostamaan mahdollisia esteitä massatuotannolle. Onko liikaa virheitä ja onko liian kallis valmistaa? Missä tilanteissa täysi konkkapakkaus voi räjähtää? Pitääkö estää suojakytkennöillä ja panssaroinilla?
Jostain syystä muistipiirien ja kovalevyjen ja valokuitujen kapasitetin kasvua ei selitelty paljoakaan etukäteen. Laitettiin vaan myyntiin aina parin vuoden välein tuplasti parempi täysin virheetön kohtuuhintainen tuote ihan tavallisille kuluttajillekin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1387785Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde381985Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja251930- 911643
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1801575Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1071030- 49930
Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik4919Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28830- 34812