Mitä kaikkea on väärin IS:n kondensaattori-jutussa?

Jos eristeainessa on reikiä, ne ovat ilmaa tai tyhjiöä, eli niiden vaikutus olisi kapasitanssia alentava.

Anonyymi kirjoitti:

Jos eristeainessa on reikiä, ne ovat ilmaa tai tyhjiöä, eli niiden vaikutus olisi kapasitanssia alentava.

Taulukoissa näkyy olevan aine nimeltä Strontiumtitanaatti, jonka dielektrisyysvakio on 233.
Kun tuolla ihmeaineella täyttäisi ilmaeristeisen konkan ilmavälin, niin konkan kapasitanssi nousisi 233 kertaiseksi. Tavanomaisilla muoveilla tuo kerron on vain luokkaa 2-4.

Kondensaattorissa sähkön sanotaan varautuvan siihen johdepintojen väliseen eristeaineeseen, ei niihin johdepintoihin. Kondensaattorin 'levyt' ovat vain kohtioina sähkövirralle.

Anonyymi kirjoitti:

Kondensaattorissa sähkön sanotaan varautuvan siihen johdepintojen väliseen eristeaineeseen, ei niihin johdepintoihin. Kondensaattorin 'levyt' ovat vain kohtioina sähkövirralle.

Lue lisää

Mikä kapasiteetti saadaan teoriassa 10 cm x 10 cm x 10 cm kuutioon, jos eristekerrosten ja johdepintojen paksuus on 1 mikrometri?

Nelinkertaistuuko kapasiteetti loputtomasti kerrosten paksuuden puoliinnuttua? Jännitekestoisuus tietysti pieneee olemattomaksi ja sitä mukaa varastoitava energiamäärä pienenee.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä kapasiteetti saadaan teoriassa 10 cm x 10 cm x 10 cm kuutioon, jos eristekerrosten ja johdepintojen paksuus on 1 mikrometri?

Nelinkertaistuuko kapasiteetti loputtomasti kerrosten paksuuden puoliinnuttua? Jännitekestoisuus tietysti pieneee olemattomaksi ja sitä mukaa varastoitava energiamäärä pienenee.

Lue lisää

Kapasitanssin laskentakaava on:
C=ε·A/l
Jossa C on kapasitanssi faradeina, ε on eristeaineen dielektrisyyskerroin kerrottuna tyhjiön dielektrisyydellä 8.8542·10-12, A on levyjen pinta-ala neliömetreinä, ja l on levyjen etäisyys toisistaan metreinä.
Siitä voi laskea paljonko levy/eriste neliömeterejä tuohon kuutioon sopisi.

Anonyymi kirjoitti:

Kapasitanssin laskentakaava on:
C=ε·A/l
Jossa C on kapasitanssi faradeina, ε on eristeaineen dielektrisyyskerroin kerrottuna tyhjiön dielektrisyydellä 8.8542·10-12, A on levyjen pinta-ala neliömetreinä, ja l on levyjen etäisyys toisistaan metreinä.
Siitä voi laskea paljonko levy/eriste neliömeterejä tuohon kuutioon sopisi.

Lue lisää

Yritä sinä laskea jotain äläkä selitä kaikille tuttua peruskoulutason kaavaa.

Mikä on ongelmasi? Etkö ymmärrä yksinkertaista käytännön tehtävää? Oletko koskaan opiskellut fysiikkaa?

Anonyymi kirjoitti:

Yritä sinä laskea jotain äläkä selitä kaikille tuttua peruskoulutason kaavaa.

Mikä on ongelmasi? Etkö ymmärrä yksinkertaista käytännön tehtävää? Oletko koskaan opiskellut fysiikkaa?

Lue lisää

Olen melkoisen varma, ettei peruskoulussa opeteta konkan mitoitusta. Laskun suorittaminen sen sijaan on peruskoulutason tehtävä.

Oletkohan itsekään opiskellut fysiikkaa tai yhtään mitään peruskoulun jälkeen?

Anonyymi kirjoitti:

Yritä sinä laskea jotain äläkä selitä kaikille tuttua peruskoulutason kaavaa.

Mikä on ongelmasi? Etkö ymmärrä yksinkertaista käytännön tehtävää? Oletko koskaan opiskellut fysiikkaa?

Lue lisää

Etkö ole läpäissyt peruskoulua, kun se olisi sinulle pitänyt valmiisi laskea?

Anonyymi kirjoitti:

Olen melkoisen varma, ettei peruskoulussa opeteta konkan mitoitusta. Laskun suorittaminen sen sijaan on peruskoulutason tehtävä.

Oletkohan itsekään opiskellut fysiikkaa tai yhtään mitään peruskoulun jälkeen?

Lue lisää

Minä osaan laskea ja huomioida joitakin selviä esiintulevia ongelmia.

Mieti mitä ongelmia tulee pieneen tilaan ahdetun sähköverkon jakelumuuntajan kanssa? Mitoitus ei onnistu pelkillä alkeiskaavoilla. Pitää osata huomioida myös todellisuus ja lankojen paksuudet ja resistassit ja niiden vaatima tila ja erityisesti lämmönmuodostus.

Hiukan sama juttu "superhyperkondensaattorin" kanssa. Ohenevien metallilevyjen resistanssi kasvaa ja levypintojen välinen kapasitanssi kasvaa. Ainakin pikalatauksissa joudutaan siirtämään nopeasti valtava määrä varauksia kasvavaa "resitanssia" pitkin. Alkaa tulla melkoisia tehohäviöitä ja lämpötila nousee. Kestääkö eristekerros? Vai sulaako metallilevyt?

Piirtäkää kuva ja miettikää hiukan. Tulee paljon muitakin tunnettuja ja joitakin tuntemattomia ongelmia. Sähkötekniikka ei ole todellisuudessa aina ihan helppoa. Eikä alkeiskirjoissa kerrota kaikkia mikro- ja nanotason ongelmia. Ihan oma maailmansa.

Anonyymi kirjoitti:

Minä osaan laskea ja huomioida joitakin selviä esiintulevia ongelmia.

Mieti mitä ongelmia tulee pieneen tilaan ahdetun sähköverkon jakelumuuntajan kanssa? Mitoitus ei onnistu pelkillä alkeiskaavoilla. Pitää osata huomioida myös todellisuus ja lankojen paksuudet ja resistassit ja niiden vaatima tila ja erityisesti lämmönmuodostus.

Hiukan sama juttu "superhyperkondensaattorin" kanssa. Ohenevien metallilevyjen resistanssi kasvaa ja levypintojen välinen kapasitanssi kasvaa. Ainakin pikalatauksissa joudutaan siirtämään nopeasti valtava määrä varauksia kasvavaa "resitanssia" pitkin. Alkaa tulla melkoisia tehohäviöitä ja lämpötila nousee. Kestääkö eristekerros? Vai sulaako metallilevyt?

Piirtäkää kuva ja miettikää hiukan. Tulee paljon muitakin tunnettuja ja joitakin tuntemattomia ongelmia. Sähkötekniikka ei ole todellisuudessa aina ihan helppoa. Eikä alkeiskirjoissa kerrota kaikkia mikro- ja nanotason ongelmia. Ihan oma maailmansa.

Lue lisää

Nyt se sai höpöttetyripulin. 😁

Anonyymi kirjoitti:

Minä osaan laskea ja huomioida joitakin selviä esiintulevia ongelmia.

Mieti mitä ongelmia tulee pieneen tilaan ahdetun sähköverkon jakelumuuntajan kanssa? Mitoitus ei onnistu pelkillä alkeiskaavoilla. Pitää osata huomioida myös todellisuus ja lankojen paksuudet ja resistassit ja niiden vaatima tila ja erityisesti lämmönmuodostus.

Hiukan sama juttu "superhyperkondensaattorin" kanssa. Ohenevien metallilevyjen resistanssi kasvaa ja levypintojen välinen kapasitanssi kasvaa. Ainakin pikalatauksissa joudutaan siirtämään nopeasti valtava määrä varauksia kasvavaa "resitanssia" pitkin. Alkaa tulla melkoisia tehohäviöitä ja lämpötila nousee. Kestääkö eristekerros? Vai sulaako metallilevyt?

Piirtäkää kuva ja miettikää hiukan. Tulee paljon muitakin tunnettuja ja joitakin tuntemattomia ongelmia. Sähkötekniikka ei ole todellisuudessa aina ihan helppoa. Eikä alkeiskirjoissa kerrota kaikkia mikro- ja nanotason ongelmia. Ihan oma maailmansa.

Lue lisää

Superkondensaattorien kapasiteetti saattaa lähteä kasvamaan samaan tapaan kuin kovalevyjen kapasiteetti n. 35 v sitten.

Isojen kovalevyjen kapasiteetin ylarajana pidettiiin pitkään 1 Gtavua. Jostain ihmeen syystä kovalevyjen koko lähti pienenemään ja kapasiteetti kasvamaan useiksi teratavuiksi. Ja luetettavuus ja nopeus paranivat ja hinnat laskivat.

Ei olisi onnistunut suomalaisilta peruskoululaisilta!

Anonyymi kirjoitti:

Minä osaan laskea ja huomioida joitakin selviä esiintulevia ongelmia.

Mieti mitä ongelmia tulee pieneen tilaan ahdetun sähköverkon jakelumuuntajan kanssa? Mitoitus ei onnistu pelkillä alkeiskaavoilla. Pitää osata huomioida myös todellisuus ja lankojen paksuudet ja resistassit ja niiden vaatima tila ja erityisesti lämmönmuodostus.

Hiukan sama juttu "superhyperkondensaattorin" kanssa. Ohenevien metallilevyjen resistanssi kasvaa ja levypintojen välinen kapasitanssi kasvaa. Ainakin pikalatauksissa joudutaan siirtämään nopeasti valtava määrä varauksia kasvavaa "resitanssia" pitkin. Alkaa tulla melkoisia tehohäviöitä ja lämpötila nousee. Kestääkö eristekerros? Vai sulaako metallilevyt?

Piirtäkää kuva ja miettikää hiukan. Tulee paljon muitakin tunnettuja ja joitakin tuntemattomia ongelmia. Sähkötekniikka ei ole todellisuudessa aina ihan helppoa. Eikä alkeiskirjoissa kerrota kaikkia mikro- ja nanotason ongelmia. Ihan oma maailmansa.

Lue lisää

Eristekerroksen resistanssi pienenee voimakkaasti sen ohentuessa ja poikkipinta-alan kasvaessa. Paha juttu akkukäytössä. Vuotovirrat tyhjentävät akun.

Kaikilla tunnetuilla eristemateriaaleilla on joku nollaa suurempi johtavuus.

Laboratorioissa on tutkittu erilaisia levykondensaattoreita paljon yli 100 v. Ohuen toimivan eristekerroksen tekemisessä on varmasti edistytty joka vuosi. Jos jännitekestoisuus pitää olla 10 V, montako atomikerrosta on pitää vähintään olla?

Anonyymi kirjoitti:

Eristekerroksen resistanssi pienenee voimakkaasti sen ohentuessa ja poikkipinta-alan kasvaessa. Paha juttu akkukäytössä. Vuotovirrat tyhjentävät akun.

Kaikilla tunnetuilla eristemateriaaleilla on joku nollaa suurempi johtavuus.

Laboratorioissa on tutkittu erilaisia levykondensaattoreita paljon yli 100 v. Ohuen toimivan eristekerroksen tekemisessä on varmasti edistytty joka vuosi. Jos jännitekestoisuus pitää olla 10 V, montako atomikerrosta on pitää vähintään olla?

Lue lisää

Minimissään yksi.

Jos kondensaattori on pelkkä reikä niin sen kapasitanssi on ääretön.

Anonyymi kirjoitti:

Jos kondensaattori on pelkkä reikä niin sen kapasitanssi on ääretön.

Ilmankos persut on niin sitkeitä.