Kultaa kaivannet

Kuhmon Vepsällä on Geologian tutkimuskeskus porannut kallioperään syväkairausreiän, jossa kultaa 800 grammaa tuhannessa kiloa kiveä. Siis kultaesiintymä. GTK porannut sinne toisenkin reiän toiseen kultaesiintymään vähän matkan päähän siitä. Alueita ympäröivissä maastoissa esiintyy myös erilaisia kultapitoisia lohkareita. GTK kirjoittaa, että kuka haluaisi jatkaa kultaesiintymien tutkimista ja alueiden kultavarantojen lisäetsimistä jatkaa. Yleensä GTK poraa kallioihin 1-5 syväkairareikää ja toteaa, että metalleja löytyi alueen kallioperästä ja siirtyy sen jälkeen muualle poraamaan näytteitä. Nurmeksen pohjoispuolellakin on järvi, josta GTK on ottanut vesinäytteet ja totesi siinä olevan paljon erilaisia metallipitoisuuksia. GTK ottanut oman lentoluotauskartan käteensä kallioperästä ja etsi siitä magneettisen häiriöalueen kallioperästä, johon porasi summassa 5 syväreikää kallioon, josta GTK totesi, että ainakin nikkeliä ja kultaa ja muutakin löytyi siitä. Sitten GTK totesi kirjoittaa, että nikkeliesiintymät alkavat Nurmeksen pohjoispuolelta ja jatkuvat sieltä Sotkamon Nikkelikaivokselle. GTK:lle riittää muutama porareikä ja kallioperänäyte aina yhdeltä alueelta. Joka paikka täynnä malmilohkareita, jotka ovat irronneet kallioista. Geologian tutkimuskeskuksen raportit ja tietoaineistot ovat parasta luettavaa, niitä lukemalla, karttoja tutkimalla sieltä ja tutustumalla GTK kivinäyte paljouteen huomaa, että malmi ei lopu.

Kainuun kallioperässä on paljon kultaa, nikkeliä, rautaa, kuparia, sinkkiä, kromia, rautaa, kobolttia, hopeaa...ynnä muuta paljon...ehkä timanttejakin enemmälti. Ainakin runsaasti koru- ja jalokiviä.

Kainuussa on valtavasti kallioperää, yhtä valtavasti kallioperää pitäisi syväkairata joka suunnalla, jotta metallipitoisuudet kaikki saataisiin esille.

Kainuu täynnä metallipitoisia kivilohkareita, kalliopaljastumia paljon, joissa metallipitoisuuksia, kallioperään poratuissa näytteissä metallipitoisuuksia, mutta suot, turpeet, moreenia, hiekat, sorat, metsät ja vedet peittävät kaiken. Kallioperärikkaudet ovat piilossa, vain etsivät löytävät vaikka mitä metalleja, korukiviä, jalokiviä ja rikkauksia. Yleensä maapallon suurimmilla kaivosyhtiöillä on vain rahaa syväkairata ja perustaa kaivos tunnetuiden tietoaineistojen perusteella.

Kuhmon Jonkerijärven ympäristössä on kai tänä kesänä kultatutkimuksia. Todettuja kultavarantoja on sieltä aiemmin löytynytkin ja esiintymiä. Siellä on myös paljon todettuja metalliesiintymiä muillekin metalleille. Ovat tutkineet, että alueen kulta-alueet jatkuvat Nurmeksen kautta Ilomantsin Pampalon kultakaivokselle. Kuhmossakin on paljon kulta-alueita muuallakin, joissa on paljon todrnnettuja kultavarantoja.

Kainuussa on paljon kobolttiakin monimetalliesiintymissä. Yleensä kaikki Kainuun malmiesiintymät ovat monimetallisia, joka tietenkin lisää malmioiden arvoa. Kainuussa paljon suuria ja pieniä mustaliuske-esiintymiä. Kaikki mustaliuskelohkareet maastoissa todella monimetallisia.

Kainuussa paljon rikkiä, arseenia, kuparia, lisäksi telluuria. Nämä ovat usein kullan seuralaisia, Kainuussa asia todettu pitkälle lohkareista ja kallioista.

Tonaliittia pitävät kullan isäntäkivilajina tai lähimaastoissa esiintyvänä kivilajina nykyään. Kvartsi on liitetty ikänsä kullan isäntäseuralaiseksi. Kulta voi esiintyä missä kivilajissa tahansa. Mustaliuskeissakin on yleensä hajuksi kultaa tai hopeaa, muiden metallien lisäksi.

Suomesta on todettu suuria kultaesiintymäalueita, joiden lähistöllä on uraaniesiintymiä tai kulta esiintymässä on hiukkasen uraania. Uraanietsinnöissä onkin alkanut löytyä kultaa usein.

Luonnonsuojelijat suojelevat vanhoja metsiä hakkuilta. Luonnonsuojelijat estävät talojen rakentamista, koska talon paikalla asuu liito-oravia, oravia ja viitasammakoita. Luonnonsuojelijat estävät siltojen rakentamista jokeen, koska joutsen lentää siltaan pahki. Luonnonsuojelijat estävät turpeennoston, koska turvesuolla asui ennen hanhia, riekko ja paljon kasveja. Luonnonsuojelijat estävät suo-metsäojituksen, koska vesistöt täynnä elohopeaa, arseenia, rikkiä ja humusta valumina. Luonnonsuojelijat tukkivat kaikki suo-ojat. Luonnonsuojelijat suojelevat kallioperän uraanin louhimiselta. Luonnonsuojelijat kieltävät karhunmetsästyksen kokonaan, koska karhuja pitää olla joka kaupungissa ja joka talon pihassa yötä päivää. Ym. Luonnonsuojelijat lisääntyvät vuosi vuodelta, koska eihän Luonnonsuojelijat saa kärsiä sukupuuttoa.

Tuulivoimalla kulkeva sähköauto on saasteeton. Paljon metalleja kuluu valmistukseen. Metallit voidaan kierrättää. Paljon, paljon metalleja kuluu valmistukseen ja kaapelointiin, kuparia, nikkeliä, kobolttia, litiumia, rautaa. Asiassa on paljon aurinkovoimaa kaivannaisteollisuudelle ja metalliteollisuudelle. Aurinkopaneelit valjastetaan myös joka mökille, taloon ja turvesuolle sähköntuotantoon. Mikään ei ole ikuista, onneksi energia ja kierrätys luo uusiutuvuuden näkökohtia. Ilman aurinkoa ei olisi elämää, mutta sitäkin nykyään voidaan luoda ilman sitäkin kohta enemmän. Aina asioihin tuulee ja paistaa aurinko, ei aina tyyni ja pimeä puoli näkyvillä asioissa.

Kultakolikot ovat Roope Ankan rahasäiliössä, Aku Ankka kiillottaa niitä. Roope Ankka kerää lisää kultaa rahasäiliöönsä, ahneudella ei ole loppua.

Kainuussa ihmiset tehneet porakaivoja paljonkin kallioperään, kaikki kaivot eivät ole onnistuneet, todella kiinteää kalliota jopa 200metrin reiällä ilman vettä, ruostekallioisia kaivoja, joissakin kaivoissa voi olla mangaania, joissakin kaivoissa voi olla arseeni ja rikkiäkin. Usein porakaivo on puhdasta ja rikkonaista kiveä, ihan hyvä vesikin melko pinnassa. Mustaliuskeisiin ei saa tehdä porakaivoja. Moreeniin tehdyt rengaskaivot voivat olla myös moniongelmaisia vedeltään. Osaan rengaskaivoihin pääsee likainen pintavesikin tai kaivon vedenvaihtuvuus liian olematonta. Paras vesi tulee hiekka- ja soraharjuista, puhdasta pohjavettä. Vesilähteet usein hiekka- ja sora-alueilla. Kalliovesikin voi purkautua maanpinnalle lähdevetenä. Moreenissa savea, pelkkä savi on todella huonoin vesituotoltaan ja kaivonpaikkana. Moreenissa pohjavesiviirtaa muutaman sentin vuodessa. Hiekka-sora-aineksissa virtaama suurta ja vedenvaihtuvuus suuri. Soraharjut pohjavesivarastoja parhaita. Kaivovesi Kannattaa tutkituttaa eloperäisiltä humusaineksilta ja metallipitoisuuksiltaan ja ravinteiltaan. Suomessa on paljon puhdasta vettä maaperässä ja vesistöissä. Täysin kirkkaat vedet tummuvat humukseltaan ja happamoituvat, metallivalumat maa-aineksista. Luonnonvettä voi juoda siltäänkin, ainakin keitettynä.

Moreenin pohjavesi voi virrata vuodessa 8 senttimetriä, kalliopohjavesi vielä hitaammin tai nopeammin, riippuen kallioperän rahoitusta, rakojen määristä, suunnista ja kokoluokista. Hiekka- ja sora suodattavat hyvin vettä eteen päin ja nopeasti. Jos kaivospäästö imeytyy moreeni-kallio pohjaveteen, niin päästö kulkeutuu pohjavesissä eteenpäin purkautuakseen maanpinnalle tai vesistöön joskus lopultakin kauempana alueesta. Jos kaivospäästö etenee pohjavedessä 8 senttiä vuodessa, niin kaivospäästö on edennyt sadassa vuodessa pohjavesissä 8 metriä. Kaivospäästöt purkautuvat satojen ja tuhansien vuosien kuluttua pohjavetenä kaukana kaivoksesta maanpinnalle tai vesistöön, sitten sitä saastunutta vettä tuleekin todella runsaasti pohjavesi purkulähteestä.

On sulfidimalmeja, oksidimalmeja. Sulfidit ovat rikkikiisu, kuparikiisu, sinkkivälke esim. Oksidimalmeja esim. Rauta. Rikkikin aiheuttaa sulfaattipitoisia vesiä. Vesistöjen ja maa-aineisten happamoituminen minne ovat vedet aina virranneet. Vedenjakaja ja ylemmillä maisemilla puhtaammat maa-ainekset ja vedet. Alavilla mailla ja merenrannoilla todella kehnot vesistöt ja maa-ainekset, Länsi-Etelä-Suomi. Toki maa-aineksissa aina voi olla epäpuhtaita metalliaineksia, joita sadevesi huuhtelee pohjavesiin ja vesistöihin. Arseenia onkin Kainuussa suuria alueita, onko kulta-arseenia??? Merenrannoilla on tutkittu, että miksi alumiiniveneet syöpyvät vedessä ollessaan, muiden metallien aiheuttama kemiallinen ilmiö. Vesistä onkin todettu suuria pitoisuuksia mangaania ja muita metalleja, tutkitun meriveden alla, vieressä ja lähistöllä onkin paljon korkeita metallipitoisuuksia omaavia mustaliuskeita ja muita metallisoituneita kivilajialueita, joista metallit lähtevät liikkeelle veden mukana rapautuessaan ja saadessaan happea. Happi rapauttaa maa-aineksia ja kallioita pohjavesipinnan yläpuolella.

Maa- ja metsätalous kyntää, lannoittaa ja kylvää lietelantaa. Osa ravinteista imeytyy maaperään ja huuhtoutuu sieltä pinta- ja pohjavesinä vesistöihin. Osa ravinteista imeytyy kasveihin ja puihin, joita eläimet ja ihmiset käyttävät sitten. Muokatuista maaperistä, pelloista ja ojista valuu valtavasti typpeä ja fosforia vesistöihin. Vesikasvit saavat paljon ravinteita ja alkavat kasvaa runsaina kasvustoina. Lahoavat vesikasvit kuluttavat paljon happea. Eläinplanktonit ja eläimet eivät kerkiä syödä vesikasveja pois. Eläin planktonia syövät kalat, esim ahven- ja särkikalatkin. Valtava vesikasvusto tarjoaa suojapaikkoja ja ravinneympäristöjä eläinplanktonia syöville pikkukaloille, jotka lisääntyvät sietämättömästi, kalojen kokokin pienenee kalapopulaatioiden runsastuessa. Petokalat hauki ja kuha yrittävät vähentää pikkukalapopulaatioita. Toki syövät syvänteiden muikkuparvia, lohikaloja pois, jotka muutenkin kärsivät kasveista, lahoavista kasveista, humuksesta, happikadosta, veden lämpenemisestä, tumma vesi lämpenee hyvin. Seuraa happikato, jalokalat katoavat ensin, sitten katoavat muutkin kalat hapenpuutteessa. Talviongelma ensin jäiden takia. Vedenvirtaus, sade ja tuuli eivät riitä parantamaan vesistön tilaa. Vesistö kohenee hieman, jos maanviljely loppuu, ojitus loppuu, metsämaamuokkaus loppuu. Vesistöä voi korjata pyytämällä ahvenet ja särkikalat vähäksi, niittämällä vesikasvit usein pois vedestä rannoille maalle, istuttamalla runsaasti petokaloja. Pari kertaa kesässä niitten vesikasvit loppuu energia maavarresta, niin ei enää kasva uudelleen. Vesikasvien niittämisellä saa mökkirannasta ajan kanssa puhtaan rannan, ei kasva vesikasvit moneen vuoteen sitten.

Lampien ja järvien vesinäytteistä voi tutkia paljon. Pohjassa on yleensä paljon joskus huuhtoitunutta turvetta, maa-ainesta, eloperäistä liejua, niiden alla hienoainessedimenttejä, sitten voi olla pohjalla moreenia ennen kalliota. Suppa-harju-hiekka lammeissa ja järvissä hiekkaa-hietaakin. Vesinäytteistä näkee metallipitoisuudet, ravinneainekset, humukset, tummuusasteen-värin, hapen ja kaasujen määrän. Vesinäyte voi olla rantavesinäyte, kauempaa rannasta tai syvännevesinäyte harppauskerroksesta tai syvänteistä, syvännevesinäyte voi olla vähän happistakin, näytteet koostumus muuttuu, mistä kohti se otetaan. Sitten pohjasta Turve, lieju, maa-ainesnäyte, joista nähdään vanhempia metalli-ravinnepitoisuuksia. Ympäristötutkijat ja geologit käyttävät samoja menetelmiä. Elohopea lähtee liikkeelle maa-aineksia muokatessa ja ohitettaessa, elohopea huuhtoutuu vesistöihin ja on aikojen saatossa huuhtoutunut. Säännöstelty ja padottu vesialue lisää elohopea liikkeelle lähtemistä vesistöihin. Elohopeaa on vedessä, joista kaloihin ja niitä syöviin petokaloihin. Suurista kaloista esim. Hauesta voi todeta kohonneita elohopeapitoisuuksia. Kalliosta ovat louhineet ja varmaan vieläkin louhivat elohopeaa jossakin päin maapalloa. Kultaa erotellaan elohopealla ja syanidilla. Hermomyrkkyjä, muita myrkyllisyyttä.

Puhtaissa vesissä onnistuu verkko- ja katiskapyynti. Lämpimän veden aikaan huonokuntoisista vesistöistä saa saaliiksi liejua, humusta, turvetta, vesikasveja sisältäviä kalanpyydyksiä.

Kainuussa sora-hiekka-hieta-alueet puhtaita eli harjut, niissä ei ole metalleja ja malmikiviä. Mutta niiden alla eli harjujen alla olevissa moreeneissa ja kallioissa voi olla vaikka mitä. Metallejakin. Koli, Vuokatti ym. Korkeat vaarat ovat kovia kivilajeja, joita ei jääkausi saanut kulutettua. Vuokatin vaara, Sotkamon keskusta, Sotkamon keskustasta Kuhmoon päin kallioperä on kovaa kvartsiittia, ei malmi- metalliotollista aluetta. Hiekat, sorat jääkausi ja sen vedet ovat louhineet ties mistä, kuljettaneet tai kulkeutuneet veden mukana synnyinsijoilleen. Moreenin kiviaines sisältää enemmän, paljonkin paikallista kiviainesta, metalleineen ja malmikivineen. Kainuukin moreeneista voi kultavaskoolilla seuloa kultaa tai todeta seulotusta moreeninäytteestä kulta- ja metallipitoisuuksia.

Moni varmaan asuu rikkaan kallion päällä, jossa olisi raaka-ainerikkauksia. Suomessa on laajoja metallipitoisia kallioalueita, joiden päällä kulkee paljon tiestöä ja valtavasti asutusta. Metallipitoisten kallioiden päällä on valtavasti moreenia, hiekkaa ja soraa, niiden päälle on rakennettu paljon. Ei sinne voi mennä kaivinkonein ja syväkairakonein paljastamaan ja tutkimaan kalliota. Metallit pysyvät sitkeästi piilossa tulevaisuuteen. Joskus tulevaisuudessa metallipulan koittaessa voi aloittaa syväkairaamaan talojen ympärillä ja maa-ainespeitteisillä alueilla. Tieto on, että niillä alueilla ja alueen ympäristöissä on valtavasti arvokkaita metalleja kallioissa ja löytyneissä lohkareissa. Hieman tehty vain pintatutkimuksia alueen moreeneistakin, niin kultaakin moreeneissa huomattavia määriä. Täytyy etsiä malmiesiintymät mieluummin ensin kauempaa, mutta sielläkin pitäisi olla tiestöä, rautatietä ja sähköä valmiina, jos mieli hyödyntää kallioperää. Syrjäseutujenkin malmikalliot odottavat, koska kaikkea puuttuu, tie, junarata ja sähkölinja tarpeen, mutta kallis.

Kultaa on Suomessa paljon kallioissa, moreeneissa ja lohkareina. Pohjois-Lapissa hieman pienellä alueena hippukultana, joita melkein ensimmäiseksi löydetty Suomesta ja huuhdottu käyttöön, nykyäänkin. Nykyään kalliokulta kiinnostaa teollisia toimijoita. Kalliokulta saralle on vähän teollisia toimijoita ja tutkijoita Suomessa, joten menee satoja vuosia ennen kuin Suomen kalliokultavarannot on tutkittu, löydetty ja osa niistä louhittu. Ei olla kullaton Valtio. Tarvitaan muitakin hyödyllisempiä metalleja kuin kulta käyttöön. GTK lopetteli muutama vuosi sitten kullanetsinnän kokonaan, mitä sitä enempäänsä etsiä, tulee vielä ylituotantoakin. Parempi etsiä muita hyötymetalleja välillä, ainakin viime vuosina tullut erikoismetalleille tarvetta ja niihin ovat kehittyneet etsintälaitteetkin.

Kuis täällä unssi on 28 g .

Ruotsi tutkinut ja tutkii Perämeren antimia omilla vesialueillaan, irtolohkareita, maa-aineksia ja kallioperää. Ruotsille tuli ahneus, noin vuosi sitten olisi halunnut tulla Suomen puolelle tutkimaan merenpohjaa ja rannikkoa. Suomen Valtio teki viisaasti, koska kielsi Ruotsin pyrkyryyden tulla Suomen alueille. Kemissä isot kromikaivokset, jotka jatkuvat pohjoiseen ja Keski-Lappiin päin. Kromialueita on paljon, Keski-Lapissakin. Kromia esiintyyvarmasti huomattavasti Perämeren pohjassakin ja paljon etelämpänä Kemistä. Perämeren ympäristö on varmasti joskus kiinnostava ja tutkittava kohde. Manner sisämaahan päin, on todettu, että tulevaisuudessa hyvinkin tutkinnallinen kohde.

Latitude 66 cobalt kaivosyhtiöt kobolttiukko tekee puolen Suomen kokoisia malminetsintälupavarauksia ja vähän pienempiä malminetsintälupa-alueita. Kobolttiukko luulee saavansa paremmin rahoitusta toiminnalleen. Kobolttiukko ei kerkiä kesässä tutkia aiempia tutkimusaineistoja, tietokantoja, karttoja ja saatikka ajaa autolla lupa-alueen teitäkään kesässä. Vielä muka kerkiää tutkia moreenit, irtolohkareet, tehdä kallioperäkartoitusta, ottaa näytteitä mukaansa ja tehdä geofysikaalisia sähköisiä tutkimuksia. Kainuussa on sitten taas vihreäkivivyöhyke täynnä olemattomia malminetsintälupa-alueita, varmaan kaiken maailman luvanhakijoilla. Jotakin tutkimusta pitää aina tehdä ja raportoida ne Valtiolle. Pari irtokiveä varmaan tutkivat, tuskin kaikilla varaa palkata ammattigeologia, kiviasiantuntijaa, rahoitusta kivi- ja moreenianalyysien tekoon, saatikka syväkairaukseen, pintanäyteottoporaukseen tai kaivinkoneella tehtäviin kalliopaljastuksiin. Kai myyvät valtauksiaan tai joku ostaa aina niitä. Osa raukeaa, jos ei jatka, niin tontti menee vapaaksi.

Latitude 66 cobalt kobolttiukko tekee puolen Suomen kokoisia valtauksia, ei edes taida tietää, että missä on kobolttialueet Suomessa? Kobolttia on paljon muualla Suomessa kallioissa ja lohkareissa, ei tietenkään kobolttiukon alueilla.

Juon coca-colaa, en juo kaivon metallipitoista vettä. Pyykkikonekin täynnä metallipitoista vettä, alumiinipaita ja peltipaita tulee pesussa. Lika kuitenkin lähtee, hieman pesuainetta sekaan.

Vinttikaivon vesisankko painaa turhan paljon, varmaan metallipitoista vettä. Arseenimoreeniakin voi olla, tulee arseenimyrkytys vedestä.

Löysin kauniin veden ja maa-ainesten hioman kiven, maalasin sen leppäkertuksi, ei ainakaan itsestään lähde lentoon. Kivileppäkerttu ottaa ulkona aurinkoa kaikessa rauhassa.

Kultakoru kaulassa, kallis.

Kiviuuni tuvassa, hyvin on toiminut.

Kaivoskyliä, kaivoskaupungit puuttuvat. Kivestäkin leipä lähtee, vaikka Valtion leipä olisi pitkä ja kapea.

Radonii kainuus aiheuttaa lamauttaa kainuu

Lapissa kullankaivuu kohta alkaa ja kannattaa? Kullanhuuhtojat vaskooleineen valtaavat kultapurojen varret. Kaivosyhtiöt louhivat täysillä kalliokultaa ja rikastavat sitä rikastamoissaan. Geologit, malminetsijät, kivi-ihmiset etsivät kultapitoisia lohkareita ja kultapitoisia kallioita. Porarit ja syväkairaajat poraavat kallioon pieniä, matalia reikiä tai kaipaavat reikiä muutamia kymmeniä metrejä tai pari sataa metriä kallioon syvyyssuunnasta kivinäytetankoja maanpinnalle. Kaivinkone yrittää paljastaa kultapitoisia kalliopintoja maa-ainesten alta. Geologit ja apurit lapioivat metrin monttuja Moreeniin maa-aines näytteenottoon. Geologit ottavat kultalammesta tai kultajärvestä vesinäytteistä tutkimuksiin, myös lammen ja järven kultapitoisia pohjasedimenttinäytteitä nostelevat veneeseen tutkittavaksi. Jotkut tekivät kultamittauksia xrf-analysaattorein kivistä ja kallioista. Jotkut mittaavat sähköisesti kultapitoisia häiriöitä kallioperästä. Jotkut tutkivat lentoluotauskarttoja, häiriöitä ja magneettisia kenttiä kartalta ja maastossa. Kaikki metallit eivät koskaan näy karttahäiriöissä, kultakin on yksi. Kartoissa voi olla häiriötön aluekin, joka myös Täytyy tarkasti tarkastaa kallioperähavaintona, sillä siinä voi kyseessä olla erityyppinen esiintymä. Magneettiset rautamalmia on melko helppo löytää. Magnetiittikin on yksi. Kainuun vihreäkiviä ovat paljon tutkineet ja tutkivat koko ajan eteenpäinkin. Malmio voi olla muuallakin kuin vihreäkivissä.

Kilon kultaharkko on todella pieni kokoinen, mutta hinta todella valtava. Repussa ei montakaan harkkoa jaksa kanniskella. Paljon tuohta saa, jos seteleiksi muutetaan, repullinen suuria seteleitä.

Pois Turve, fosfori, typpi, humus, savipitoiset kiintoaineet, vesikasvit, lahoavat eloperäinen kasviaines, muut vesistöä rehevöittävät ravinteet virtaavista vesistä ja järvistä, jotta vedet ei tummu ja ilmene happikatoa. Tulevaisuudessa pitää lohikalojenkin voida hyvin, muikku, siika, järvitaimen, Harjus...kiitos, jos metsäyhtiöt, metsäojittajat, suo-ojittajat, turvetuottajat, avohakkuiden maanmuokkaajat, maanviljelijät vihdoin miettisivät, että minkä tuhon tehneet vesistöille. Suomen Valtio rahoittanut tätä toimintaa 1960-luvulta alkaen, näyttää, että Suomen Valtio lisää rahoituksia vuosittain vesistöjä tuhoavalle toimille vuosittain, Valtio työntää vuodessa miljardeja rahaa vesistöjä tuhoavan toiminnan rahoituksiin. Sitten ihmetellään, että miksi vedet pilalla ja kuinka vesistön tiloja parannettaisiin.

Mökki saunassa käytetään paljon järvivettä, hieman tummaahan se on, ainahan pienen kaivon rantaan voi rakentaa, josta saa yleensä kirkasta vettä, jossa ei ole järvivesihumusta, turvetta, eloperäisiä kasviaineksia, liejua ja turvetta.

"Metsähallitus", Valtiolle pitää yrittää tehdä tulosta. Viimeiset säästömetsiköt kohta hakattu, haluaa hakata kaikki järven rantametsiköt pois ja äestää muualle ja savelle rannat, hakkaa uudelleen 60-vuotiaita parhaassa kasvussa olevia metsiä avohakkuilla ja kyntää jälleen maapohjan nurin. Paljonko maksaa metsähakkuu, kyntö, äestys, ojitus, istutus, raivaus, harvennus, metsäsuunnittelu, metsätienteko ja korjaus 10 vuoden välein, 10 vuoden välein saadaan avohakkuilla hieman pientukkia ja paljon kuitupuuta polttoon ja selluksi. "Metsähallitus on sairas", jota metsälaki ja ministeriöt tukevat. Metsähallitus lahottaa pystyyn eräkämppänsä ja rakennukset kaikki. Metsähallitus kerää vanhat pitkospuut pois luontopoluilta ja lakkauttavat ne.

Tehometsätalous on metsänviljelyä, eikä luonnonlista metsänkasvatusta. Avohakkuu, kannot ja oksat viedään polttoon, äestetään, muokataan maata, istutetaan, raivataan, harvennetaan ja hakataan avohakkuilla uudelleen, kun metsä saatu kuntoon ja kasvuun. 60 vuotta kului ja taas alkaa sama rumba uudelleen. Rumba maksaa enemmän kuin metsästä saadaan hakkuutuloja, hieman pientukkia ja paljon kuitupuuta. Kyllä 100- vuotias metsä alkaa näyttää metsältä vasta, hakata voi 120- vuotiaan metsän. Järeää tukkia lähtee sahoille ja vähän kuitupuuta selluksi latvasta. Metsäinsinöörit ovat nuoria nykyään, niin ne pitävät nuorta metsää järeinä sahatukkeina, jossa rungosta lähtee 3-4 järeää tukkia. Metsätyöläiset ovat nuorisoa, jotka ajavat motoja. Nuori metsä ei kasva mustikoita ja puolukoita, ne kasvaa vain lahoavia raivaustähteitä, oksia ja hakkuulatvuksia koko ajan vuodesta toiseen. Valtio maksaa miljardeja tukea metsäyhtiöille, metsänomistajille ja metsätoimijoille siitä lystistä.

Maanviljely on luonnonystävällisempää nykyään. Järvenranta pelto muokataan ja kylvetään heinä kasvamaan. Kerran kesässä niitetään sato nurin pellolle, niitä ei tarvitse edes korjata pois. 10 vuotta niitetään kasvanut heinä kerran kesässä pellolle nurin. Sitten voi ajatella uudelleen pellon muokkausta ja heinäkylvöä uudelleen. Apulantaa ei tarvitse ostaa nykyään ja kylvää. Ei tarvitse laittaa lietelantaakaan."Passiivi maanviljelijä" pitää huolen, että maatalous tuet tulevat joka vuosi heinänkasvatukseen. Valtio maksaa miljardeja maanviljelyyn, jos "passiivi maanviljelijä käyttää rahaa maataloustuen hakemiseen".

Valtio ei nykyään tahdo antaa "köyhille porkkanoita", Valtio siirtyy enemmän perunalinjalle, jakaa perunoita kunnille, terveydenhuoltoon, rakennusalalle, työttömille, opiskelijoille, eläkeläisille... Kainuussa, Lapissa, Itä-Suomessa voi rakentaminen hiipua lisää tulevaisuudessa. Tunnin juna Helsinki-Turku välille valmiiksi, niin valmistuttuaan luo paljon työpaikkoja junan sisälle ja tuo älyttömästi verotuloja Valtiolle ajaessaan Turkulaisen Helsinkiin imeskelemään torille.

Pienyrittäjän pitää kerätä lisää arvonlisäveroa palveluista ja tuotteista asiakkailta. Ensin inflaatio nosti hintoja, se ei riittänyt verotulojen kasvuna, vaan piti laittaa vielä lisää arvonlisäveroakin. Ihmiset ostavat paljon ruokaa kaupoista, niin Valtio saa paljon verotuloja niistä. Ruisleivän hinnassa on paljon vero-osuutta Valtion kassaan. Ministeri halusi päästä tulevaisuudessa autolla Suomesta Ruotsiin, antoi meren ylittävälle tielle suunnittelurahaa 250 miljoonaa euroa. Kaikkea voi suunnitella Valtion rahalla vuosi kymmeniä, muuta kentällä ei näy työpaikkoina, toteutuneina hankkeina ja tulevaisuudessa Valtiolle verotuloja tuottavina ja työllistävinä.

Ministeriö ajatteli, että Suomen kansa Syö liikaa, niin he hoksasivat, että aletaan syödä Suomen kansaa. Ministeriö, pankit ja virastot syövät nyt Suomen kansalta leivänkin Valtion laariin. Ministeri päätti aiemmin antaa paljon rahaa ulkomaille ilmastohankkeisiin, niiden rakentamiseen. Ministeri ei tiennyt, että Suomi saastuttaa vähän ja Suomikin olisi tarvinnut sitä rahaa kotimaahan ilmastohankkeisiin, investoinnin ja työpaikkoihin.

Kemin sellutehdas ollut valmis yli vuosi sitten. Valtava sellutehdas. Yli vuoden tuottanut valtavasti tappiota. Uusi sellutehdas ei ota käynnistyäksiin ollenkaan, eikä ole näkyvissäkään, että tehdas käynnistyy. Tehtaan tekniikoissa, tuotannossa ja ylösajossa valtavasti ongelmia, jotka maksavat paljon. Kainuun puutkin maistuvat sellutehtaalle tulevaisuudessa, jos se tulee toimimaan. Paltamon sellutehdashankkeen kassa tyhjä, puutkin taisi hankkia 100-150 kilometrin säteeltä tehtaasta. Jos joskus tulee, niin motoilla voi alkaa parturoida tehtaan ympäristö metsät avohakkuilla paljaiksi. Koko Paltamon metsät hakata aukeiksi. Eihän se onnistu. Paljon yksityisiä metsänomistajia joka kunnassa. Jos joka kymmenes metsänomistaja myy 50 kuutiota kuitupuuta vuodessa sellutehtaalle, niin ei kuitupuukertymä sellutehtaalle ole iso. Tehdas saa ajaa rekoilla kuitupuuta kaukaa, 1 000 kilometrin säteeltä tehtaasta, joka kannattaa ja tuottaa tulosta metsäalalle. Koivukuiduista sellunteko oli varmaan aikoinaan todella kannattavaa pelkästään Valtion tehtaalla. Saloseudun metsänomistajalta rekka haki 10 kuutiota koivukuitua asioikseen ja yhteensä kymmeneltä koivukuitupuuasiakkaalta tuli koivukuitua 100 kuutiota tehtaalle.

Joku metsonsoitimien inventoija oli todennut, että metsonsoitimen koko on 300 hehtaaria eli 3 neliökilometriä. Sille alueelle Kannattaa tehdä kevyitä metsänhoitotoimenpiteitä, järeää kuusikkoa, isoja mäntyjä, isohkoa kasvatusmännikköä ja harvahkoa rämemännikköä pitää alueella kasvaa ja olla. Aluskasvillisuutta pitää olla runsaasti myös, pieniä kuusia, katajia ja koivuja. Minusta metsot kerääntyvät soidinpaikalle, 1-5 urosmetsoa, jonka alueen koko on muutamia satoja metrejä, pinta-ala paljon pienempi. Naaras metsot eli koppelot lisäksi. Usein metsot soivat useissa soidinpaikoissa, joten metsonsoitimien väli on kilometri tai kolme. Jos haluaa, että metsoja ja kanalintuja on maastossa, niin niiden elinympäristöjä täytyykin olla melko tasaisella kattavuudella joka paikassa.

Suomi on älykäs metsävaltio. Metsä istutetaan männylle, koivut raivataan pois, sekametsät harvennetaan ottamalla koivut pois ja jättämällä männyt kasvamaan. Mänty kasvaa todella hyvin joka paikassa. Metsissä liikkuessa huomaa, että kaikki puut ovat mäntyjä. Hirvikin on huomannut saman asian, että ei ole muuta syömistä kuin syödä mäntyä. Linnutkin ihmettelevät, että joka paikassa kasvaa mäntyä. Luonnossa ei kannata kasvattaa koivua ollenkaan, niistä saa yleensä vähän euroja kuitupuuta ja eikä niistä koskaan tule järeitä koivutukkeja, koska koko ja laatuvaatimukset liian suuria. Suomen metsistä ovat sekametsät kadonneet ja historiaa. Luontokin on kadonnut elinympäristöjen muuttuessa yksipuoliseksi. Viimeinen Koivu, Haapa ja leppä Kannattaa tehdä polttopuuksi, jotta ei varmasti jää lehtipuita. Eihän männystä kannata tehdä polttopuuta, koska se on tärkeä teollisuuden raaka-aine. Koivuklapi on huomattavasti kalliimpi polttoon kuin mäntyklapi. Saunan voi lämmittää halvemmalla männylläkin, jotta pihakoivu jää teerelle ravinnoksi. Hirvi ja riista haluaisi syödä taimikoissa katajaa, haapaa, pajua ja koivua, mutta usein tarjolla on vain mäntytaimikoita ruuaksi.

Kuhmon saha pyöri aikoinaan Venäjän tukilla puoliksi. Suomen sellutehtaat ja sahat pyörivät Venäjän tukilla ja kuitupuulla. Suomalaiset maaseudun metsänomistajat sanoivat MTK:n kera, että heillä on paljon puuta, joista pitäisi saada enemmän rahaa, 100 euroa kuutiolta, että Venäläistä puuta ei tarvita, että kotimainen puu riittää Suomen metsäteollisuudelle. Suomen metsät on raivattu, harvennettu ja päätehakattu. Taimikot ja kuitupuu kasvaa, ainakin oksia hyvin. Kuhmon saha sahasi aikoinaan 12 senttimetrin paksuisia puita puutavaraksi. Ei enää sahaa. Tukkipuun ja tukin saatavuus vaikeaa, maksaakin paljon. Kuhmon saha nostanut sahattavan tukin paksuuden suureksi, ei sahaa pieniä puita puutavaraksi. Nykyään sitten menevät paksutkin puut selluksi ja polttoon hakkeena. Kuhmon saha hakkaa leimikoista puut, sahaa vain järeät puut, loput menevät melkein hukkaan. Jos metsänomistaja myy 60- vuotiaan metsän, niin ei tukkipuutuloilla rikastu yhtään. Antaahan metsän kasvaa toiset 60 vuotta lisää.

Vihreäksi kullaksi voi sanoa järeää tukkimetsää, kovin vähän on Kainuulaisilla metsänomistajilla pystyssä vihreää kultaa. Metsäyhtiöt sahasivat aikoinaan järeän vihreän kultansa laudoiksi. Lopetti sahansa vihreän kullan ehtyessä. Myi lopetetun sahansa. Myi hakatut metsämaapohjat pois. Metsämaapohjat ostaneet ovat hakanneet loput vihreät kullat ja harventaneet mitä lähtee niistä vielä. Nykyään Suomen sahoja ja metsämaapohjia omistavat ulkomaalaiset runsaasti. Suomesta on tullut kansainvälinen metsiltään ja tehtailtaan.

Nykyään metsänomistaja omistaa paljon pieniä metsätiloja, 20-50 hehtaaria. Metsänomistaja suunnittelee metsänhoitotoimenpiteitä, niin metsänhoitoyhdistys myy yleensä Valtion tuella tien metsäpalstan sisälle. Metsänhoitoyhdistyksen mukaan moton pitää pystyä tieltä pitäen harventamaan metsäpalsta, jotta ei tarvitse ajaa lainkaan metsässä. Ajokoneen ei tarvitse ajaa ollenkaan metsässä, koska voi vähäiset puut kerätä tieltä käsin pinoon, josta rekka hakee tietä pitkin puut. Nykyään Kannattaa tehdä hyvä tie 20 hehtaarin metsäpalstan sisälle, koska tulevaisuudessa Valtio ja metsänhoitoyhdistys myy asfaltinkin yksityisen metsänomistajan palstalle. Metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset ostavat pieniä hakkuupalstoja, niin nykyajan metsäkoneet eivät jaksa ajaa 100 metriä kauemman puuta kannolta. Ennen olivat metsäkoneet rautaa ja ajoivat puuta kilometrinkin matkan pinoon. Nykyään ne on muovia, niin niillä ei voi ajaa niin pitkiä matkoja ja talvitie on rekoilla huono. Täytyy rakentaa hyvät metsäautotiet ojilla joka paikkaan, jotta kerran kymmenessä vuodessa voi ajaa rekallisen puuta sitä pitkin. Tuleva sukupolvi asfaltoi sen.

Valtio ja luonnonsuojelijat eivät ole ottaneet kantaa, että Suomen tiekarhut ovat kuolleet kaikki melkein sukupuuttoon. WWF saisi ottaa silmällä pidon alle tiekarhut. Nykyään ei ole tiekarhu lanaamassa sorateitä kolmen viikon välein kuin oli vuosikymmeniä sitten. Kohta traktorin takalanakin voi kadota sukupuuttoon, jos sorateiden hoito vähenee entiseen malliin.

Valtio on osannut viime vuosikymmenet rakentaa uusia moottoriteitä paljon, mutta syrjäseutujen kunnat ja kaupungit eivät ole saaneet tiekarhuilleen ruokaa ja ne ovat ovat kuolleetkin sukupuuttoon. Tiestö rappeutuu ja elvyttävää hoitoa saavat tosi vähän. Uuden moottoritien kilometrin rakentaminen maksaa suunnitteluinen ja rakentamisen kera älyttömästi. Syrjäseudun kuorma-autollinen mursketta tielle on liian kallis Valtiolle. Maaseutu kuntien ja kaupunkien teitä ei ole Valtiolla vara hoitaa ja kunnostaa. Valtiolla on vara rakentaa uusia moottoriteitä, hirviaitoja niihin ja asfaltoida niitä.

Kiven kovaa puuhaa.

Akvaario pirttiin, hiekkaa pohjalle ja vesikasveja. Muutama kultakala uiskentelemaan.

Kullalla irtoaa iso hymy.

Jätevesipuhdistamon purkuputkesta tulee valtava ravinne- ja saastekuorma vesistöön. Jätevesipurkuputken ympäristön alueelta voi todeta ympäristönmuutoksia. Kaikkia ulospäästöjä ravinteiden suhteen ei voi saada talteen. Asiaa ei voi ehkäistä mitenkään, vaikka puhdistamo on täynnä ehkäisyvälineitä.