Mikä tuhosi ns. "betamiesten" viimeisetkin mahdollisuudet menestyä naisrintamalla?

Yhteiskunnastamme löytyy moniaita toksisia pop-kulttuurista imettyjä trendejä, jotka nostivat päätään vasta 2010-luvulla "Peto on irti"-aikoihin. Tähän ketjuun luetellaan näitä pariutumismarkkinoita syvästi vahingoittaneita epäterveitä vaadeilmiöitä.

1. Avaruusolennoilta omaksuttu trans-olemus, joka on havaittavissa esim nuorilla youtubettajilla. Vauhko esiintyminen, kiihtynyt kimakka puheen vuolaus, räikeän värikkäät vaatteet ja hiukset, syvyyden ja kriittisyyden puute.

2. Lähi-itäläisiltä omaksuttu partamuoti. 1900-luvulla Suomessa partaa pidettiin epäsosiaalisuuden merkkinä, mutta muutos 2010-luvulla sai sen suurimman osan suomalaismiehistä, joilla parrankasvu ei kummoista ole, häveskelemään itsesäälissä.

3. Yhteiskuntapudokeilta omaksuttu tatuointihulluus. Samaan aikaan on näytettävä neuloja ja piikkejä rakastavalta fakiirilta kun ammutaan hihittämällä kumoon viisaita ja solidaareja ihmisiä jotka vaalii perinteitä.

4. Hameväeltä omaksuttu poseeraaminen somessa. Eräs miehiä invalidisoiva piirre on kännykkä kädessä naisasennoissa julkisesti keikkuminen johon liittyy kohonnut narsistinen huomiontarve. Tälläistä pidettiin aikoinaan pissaliisojen pelinä. Sinänsä nettiriippuvuus, jota ennen pidettiin epähaluttujen nörttien piirteenä, saatiin käännettyä uudeksi normaaliksi, mutta kun siihen liitettiin vaade itsensä markkinoimisesta ja oman erinomaisuutensa esilletuomisesta somealustoilla, ei se nostanut pätkääkään betamiesten asemaa.

5. Jenkeiltä omaksuttu salihulluus. Syvyyden ja viisauden tuntuu korvanneen tyhjäpäinen pumppaus.

6. Kädet ristiin-porukoilta omaksuttu alakulttuurien sulauttaminen, malliesimerkkinä Vain elämää. Miehen pitäisi ilmeisesti olla jonkinlainen vivusta väännettävä, yhtä aikaa katu-uskottava ja pullantuoksuinen ja joka suuntaan auliisti hymyilevä ja ketään loukkaamaton elastaaninen avaruusolento. Esimerkiksi yksikään Suomessa musiikilla menestynyt artisti ei ole tänä päivänä mihinkään suuntaan katkera, räväkkä, roisi tai vihainen - mitä hittoa? Eikö muusikoiden, siinä missä muiden taiteilijoiden, juuri pitäisi olla niitä äänekkäimpiä yhteiskunnan epäkohtiin puuttuvia äänitorvia? Mutta nykyään vastahakoisuus luetaan "heikkoudeksi".