Jumalan olemassaoloa vastaan. Kaikki argumentit ovat typeriä uskomuksia vailla todisteita. Jumala siis on, kunnes toisin todistetaan!
Ateistit eivät ole esittäneet yhtä ainoaa todistetta
Anonyymi-ap
86368
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 86
Vanhimmat
Sinäkään et ole esittänyt yhtään todistetta että et ole mielisairaalassa karannut hihhuli joten kunnes toisin todistetaan näin asia on!
Tieteellisen paperin mukaan teisteillä on patologinen deluusio koska he väittävät, että Jumala on eivätkä pysty sitä todistamaan. Patologinen deluusio on kansanomaisesti mielisairautta.
Hallucinating God? The Cognitive Neuropsychiatry of Religious Belief and Experience
From an evidential perspective, atheists can be construed as proposing a “negative existential” (God does not exist), whereas believers posit a “positive existential” (God exists). It is conceivable that both propositions are motivated, but OCCAM’s razor requires only that the latter be scientifically justified. In the absence of compelling objective evidence for God’s existence, therefore, religious belief is, alethically speaking, pathological and, by two-factor standards, delusional.
https://www.academia.edu/4265301/Hallucinating_God_The_Cognitive_Neuropsychiatry_of_Religious_Belief_and_Experience
Pelkästään maailmankaikkeus todistaa Jumalan olemassaolon, ei se ole voinut tyhjästä tulla!
Ei niin voi eikä olekkaan tullut:
https://areena.yle.fi/podcastit/1-50981373
Tieteen mukaan se on nimenomaan tullut tyhjästä.
Se, ettet tiedä tieteestä mitään, ei ole tieteen vika. Ja ei, filosofinen paska ei ole tiedettä. Filosofialla ei ole tieteelle mitään annettavaa.
Olematonta ei tarvitse todistaa olemattomaksi , joten todistustaakka on
sillä joka väittää jotain olevan. Yksinkertaista.
Jos jossain piileksii jumalia , olisi ne vuosituhansien sinnikkään etsimisen
jälkeen paljastuneet. Vaan ei pienintäkään todistetta niiden olemassa
olosta ole löytynyt.
Olematonta ei käsittääkseni ole tarpeen todistaa joten kyllä se nyt vaan on hihhulin itsensä tuotava niitä todisteitä siitä jumalasta. Sitten on jotain mistä keskustella.
Mutta jos ei onnistu todistaa ,niin uhkaa mua vaikka ikuisella tulijärvellä kutes aina tapahtuu kun pikkupaavali ei pysty herransa olemassaoloa näyttämään toteen.
Tai ennusta maailman loppu ; Se on helpompaa ja vaikka menisi ns. vituralleen ,niin se ei taivaskanditaattien menoa haittaa. mutta nyt : Estradi on teidän olkaa hyvä !
Se vaan uskovan mielesä?
Loogisesti todistustaakka on positiivisen argumentin esittäjällä. Sinun tulee pitävästi ja peräänantamattomasti todistaa Jumalan olemassaolo.
On suurin piirtein ziljoona syytä, miksi olemattoman todistaminen olemattomaksi on täysin mahdotonta. Näin vastaa koneäly:
Olemattoman todistaminen olemattomaksi on mahdotonta useista syistä:
Todisteen puute: Olemattomuuden todistamiseksi tarvitaan todisteita siitä, että jokin ei ole olemassa. On kuitenkin mahdotonta todistaa, että jotain ei ole olemassa missään tai koskaan. Voimme aina kuvitella, että jokin olematon asia voi olla olemassa jossain muualla tai jossain muussa ajassa, jota emme voi havaita.
Todisteen määritelmä: Todiste on jotain, joka vahvistaa tai kumoaa väitteen. Olemattomuuden väite on kuitenkin loogisesti mahdoton todistaa, koska sen todistaminen vaatisi todisteita siitä, että jotain ei ole olemassa.
Epävarmuuden periaate: Kvanttimekaniikan epävarmuuden periaatteen mukaan on mahdotonta tietää tarkasti sekä hiukkasen sijaintia että sen liikemäärää samanaikaisesti. Tämä tarkoittaa, että on aina olemassa mahdollisuus, että jokin, jota pidetään olemattomana, voi itse asiassa olla olemassa, mutta emme vain pysty havaitsemaan sitä.
Metafysiikka vs. tiede: Olemattomuuden käsite on metafysiikan alaa, joka tutkii todellisuuden ja olemassaolon luonnetta. Tiede puolestaan keskittyy havaittavissa olevien ilmiöiden tutkimiseen ja selittämiseen. Vaikka tiede voi tarjota todisteita sen puolesta, että jokin ei ole todennäköisesti olemassa, se ei voi koskaan täysin todistaa olemattomuutta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että olemattoman todistaminen olemattomaksi on mahdotonta todisteiden puutteen, todisteen määritelmän, epävarmuuden periaatteen, metafysiikan ja tieteen välisen eron vuoksi. Vaikka voimme olla varmoja siitä, että joitakin asioita ei todennäköisesti ole olemassa, emme koskaan voi olla täysin varmoja, että jotain ei ole olemassa.
https://www.youtube.com/watch?v=oHCaZmIzr0o
Nightwishin tänään ilmestynyt Perfume of the Timeless sukeltaa (kirjaimellisesti) evoluutioon ja elämään. Biisissä on todella sykähdyttävä ja jännittävä perspektiivi: jotta sinä voit olla olemassa nyt, sinulla on ollut pelkästään 12 esivanhempien sukupolven myötä 4096 iso-, isoiso-, --- vanhempaa n. 400 vuoden aikana. He ovat kaikki rakastaneet, pelänneet, surreet, nauraneet, itkeneet ja unelmoineet kuten mekin,..
”Ateistit eivät ole esittäneet yhtä ainoaa todistetta Jumalan olemassaoloa vastaan.”
Onus probandin vuoksi tämä väite on mieletön, mutta siitä huolimatta pystyn todistamaan Jumalan 100% varmasti olemattomaksi. Jumalan olemattomuuden todistaa se, ettei Jumalan luomiksi väitettyjä litteän maan peruspylväitä ja maan neljää kulmaa ole olemassa.
Eiköhän tuoda teidän Jumalasta tai olisi jo video todistetta jos olisi olemassa 😂😂😂 olisivat käyneet näyttäytymässä, että. Ottakaa kuvia ja jakakaa sanaa 😂😂 mutta harmi, kun ei ole olemassa.
Kristityt hyökkäävät jatkuvasti vääräuskoisten kimppuun, joten vastahyökkäys olisi paikallaan. Joku suomi24:ssa antoi hyvän linkin Kiitos hänelle. Kerrataan tätä aihetta vielä lisää.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18484170/kristityn-megahyokkays-idan-palstoilla-on-kauhistuttava
Kristityn megahyökkäys idän palstoilla on kauhistuttava
Terroristikristityn megahyökkäys joka puolella on kauhistuttava, hänen viesteissään on järjetön määrä vihaa.
Hän on idän palstoilla, tämä ei ole kristinsukon aluetta. Jokaisella on omat osastonsa.
Terroristikristityn megahyökkäys joka puolella on kauhistuttava, hänen viesteissään on järjetön määrä vihaa, tällainen vihamielisyys ei osoita, että hän olisi saanut rauhan Jeesuksessa, kuten Raamattu sanoo, että pelastuneilla on.
Evankeliumi Johanneksen mukaan 14:27 FB92
»Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa.
Sinun viesteissäsi ei ole edes pienintäkään rauhan määrää, oi kristitty, joka vihaat kaikkia vääräuskoisia kiihkeällä vihalla.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18485694/muinaisten-tekstien-todenperaisyys
Hermeneutiikka käsittelee muun muassa muinaisten tekstien tarkkuutta, luotettavuutta, käännösvirheitä ja mahdollisia tulkintavirheitä. Ja koska samainen kristitty hyökkää jatkuvasti idän palstojen vastaan, vaikka kristinusko ei kuulu idän palstoille, siksi puhumme täällä myös Raamatusta, vaikka se ei kuulu idän palstalle. Terroristikristitty tuo sen jatkuvasti tänne. Siksi kysynkin, miksi kristinuskossa kaikki perustuu uskoon eikä mitään tutkita tieteellisesti, eli muinaisten tekstien aitoutta ei tutki kukaan muu kuin muutama, kun taas Vedan tiedemiehet tutkivat jatkuvasti tekstien aitoutta ja myös mahdollisia virheellisiä käännöksiä. Raamattu on edelleen pyhä kirja, samoin Koraani ja muut tekstit, mutta niihin on tullut aikojen saatossa monia muutoksia, myös Koraaniin.
Raamatusta on poistettu jakeita ja kokonaisia kirjoja. Tuntemasi Raamattuun on lisätty ylimääräistä sisältöä. Raamattu, jota olet lukenut niin kauan kuin olet lukenut Raamattua, ei ole se Raamattu, jota Jeesus, apostolit tai alkuseurakunta olisivat lukeneet. Monia Jeesukseen viittaavia profetioita on muutettu tai poistettu. Riippumatta siitä, kuinka kauan olet ollut kristitty, et todennäköisesti ole koskaan tullut ajatelleeksi, että Raamattua on sensuroitu - mutta niin on tapahtunut.
MIKSI TÄTÄ TOSIASIAA ON NIIN VAIKEA HYVÄKSYÄ? FAKTAT PUHUVAT PUOLESTAAN.
Tämä ei kumoa sitä tosiasiaa, että Jeesus oli olemassa, mutta Raamatun tekstejä on muutettu, sensuroitu, ja siihen on tehty lisäyksiä. Raamattu on edelleen Pyhä kirja, mutta sitä on muutettu. Myöskään Koraani ei ole enää sama kuin se oli alussa. Syynä on se, että abrahamilaisissa uskonnoissa ei ole Parampara-järjestelmää.
Kristitty jatkaa "pakanoiden" käännyttämistä "ainoaan oikeaan" uskoon idän palstoilla
En halua puhua kristinuskosta idän palstoilla, mutta koska palstaa terrorisoiva kristitty ei jätä meitä rauhaan eikä anna meidän puhua idän asioista, minun on kirjoitettava, vaikka en haluaisikaan. Hänen kirjoituksistaan ja pakkokäännyttämisyrityksistään saa sen käsityksen, että hän on helluntailainen, varsinkin kun hän kannustaa muita katsomaan videoita Niilo Yli-Vainiosta, joka on helluntailainen. Tästä syystä julkaisen tekstin helluntailiikkeen alkuperästä. Joku kirjoitti siitä suomi24:ssä ja antoi linkin, joten tutkin sitä. Käännetty teksti. Terroristikristityn pakkokäännytysyritykset eivät lopu. Hän syyttää muita riivauksesta ja demonisesta vaikutuksesta, vaikka tämä ei ole harvinaista itse helluntailiikkeessä, kuten ei ole harvinaista koko kristinuskossa.
Hän puhuu jatkuvasti saatanasta, vaikka koko saatanaa ei ole olemassakaan, hän uhkailee jatkuvasti ikuisella helvetillä ja muuta vastaavaa sopimatonta käytöstä.
Henkilökohtaisesti pidän luterilaisia järkevämpinä kuin muita lahkoja. Olen perehtynyt kristinuskon eri lahkoihin jo nuoruudessani.
Teksti otettu täältä:
https://www.godsonlygospel.com/the-roots-of-pentecostalism-and
Video samasta aiheesta:
https://www.youtube.com/watch?v=Re3lm9Deo3c&themeRefresh=1
Tutustu siihen, miten Azusa Streetin herätyksestä alkunsa saaneella helluntailiikkeellä on historiallisia ja kulttuurisia yhteyksiä voodoo-käytäntöihin, jotka ovat muokanneet sen varhaisia johtajia ja uskomuksia. Tutustu helluntailaisuuden synkretistisiin juuriin afrikkalaisessa hengellisyydessä, paljastaen piilossa olevia yhteyksiä ja kyseenalaistaen perinteisiä tulkintoja. Tutustu kielilläpuhumiseen liittyvään raamatulliseen ja historialliseen kontekstiin ja erota sen todellinen merkitys kulttuuristen muutosten ja uskonnollisten muutosten keskellä.
https://yle.fi/a/3-10783708
Osa Raamatusta on käännösvirheitä ja kulttuurisia tulkintoja – "Pyhän tekstin muuttuminen on välttämätöntä, koska sen täytyy olla relevanttia omalle ajalleen"
Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa on maailman johtava Vanhan testamentin tutkimuksen huippuyksikkö.
https://rivalnations.org/censored-bible/
Raamattusi on sensuroitu
Raamattu, joka sinulla on kotonasi tai taskussasi, on sensuroitu. Omistamastasi Raamatusta on poistettu jakeita ja kokonaisia kirjoja. Tuntemasi Raamattuun on lisätty ylimääräistä sisältöä. Raamattu, jota olet lukenut niin kauan kuin olet lukenut Raamattua, ei ole se Raamattu, jota Jeesus, apostolit tai alkuseurakunta olisivat lukeneet. Monia Jeesukseen viittaavia profetioita on muutettu tai poistettu. Riippumatta siitä, kuinka kauan olet ollut kristitty, et todennäköisesti ole koskaan tullut ajatelleeksi, että Raamattua on sensuroitu - mutta niin on tapahtunut.
HELLUNTAILAISUUDEN JA KARISMAATTISEN LIIKKEEN JUURET.
Helluntai- ja karismaattinen liike on hyvin paljon velkaa varhaisille mustille pyhyyskirkoille. Mustan pyhyyden helluntailaisuus, joka muodostui vuosina 1885-1916, "...ei ole kirkkokunta vaan pikemminkin useita kirkkokuntia käsittävä liike, joka tunnustaa uskovansa Pyhän Hengen kasteeseen, johon liittyy useita tunnustekoja, kuten kielilläpuhuminen, ja jonka historialliset juuret käsittävät sekä wesleylais-arminilaisen että Golgatan viimeistellyn työn suuntautumisen, mutta eivät aina rajoitu niihin. Osallistujat uskovat, että Pyhän Hengen kaste on normatiivinen kääntymyksen jälkeinen kokemus, joka on kaikkien kristittyjen saatavilla, jotta heistä tulisi tehokkaampia todistajia, jotka toteuttavat lähetyskäskyä" ("Dictionary of Pentecostal and Charismatic Movements", s. 77).
Tämä on vähintäänkin ironista, sillä tämä liike ei koskaan julistanut Jumalan armon evankeliumin todellisia oppeja. Nämä mustat pyhityskirkot olivat kasvualusta, josta syntyi nykyajan helluntai-karismaattinen liike: "Ehkä enemmän kuin mitään muuta 1900-luvun uskonnollista liikettä lännessä monet pitävät mustaa pyhyys-pyhätysliikkeitä erittäin merkittävänä katalysaattorina ja kasvualustana lukuisille kirkkokunnille, myös karismaattiselle uudistukselle, jotka kaikki korostavat Pyhän Hengen keskeistä asemaa. Historiantutkijat olivat kiinnittäneet niin vähän huomiota mustaan pyhyys- helluntailaisuuteen, että luterilainen teologi Dietrich Bonhoeffer kutsui sen osallistujia 'nykyaikaisen kirkkohistorian lapsipuoliksi' vieraillessaan Saksasta Yhdysvalloissa" ("Dictionary of Pentecostal and Charismatic Movements", s. 77). Liike viittaa loputtomasti Pyhään Henkeen, mutta ei kuitenkaan opeta sitä, mihin Pyhä Henki lähetettiin johdattamaan koko Jumalan kansaa: Totuuteen: "Mutta kun hän, Totuuden Henki, tulee, hän johdattaa teidät kaikkeen totuuteen..." (Joh. 16:13).
Hyvin harvat julkaisut, olivatpa ne sitten uskonnollisia tai maallisia ja vain niille itselleen tunnetuista syistä, ovat koskaan käsitelleet sitä kummallista yhteyttä, joka vallitsi niiden varhaisten mustien pyhityskirkkojen, joista helluntailaisuus ja karismaattisuus ovat saaneet alkunsa, ja niiden mustien miesten ja naisten voodoo-uskonnon välillä, jotka muodostivat nämä varhaiset kokoontumiset. Voodoo-sana on peräisin länsiafrikkalaisesta sanasta, joka tarkoittaa Jumalaa. Edellä mainittu Dictionary of Pentecostal and Charismatic movements, joka on karismaattisuutta ja helluntailaisuutta kannattava julkaisu, myöntää: "...todisteiden perusteella näyttää siltä, että musta pyhyys- helluntailaisuus jakaa mustien orjien uskonnon perinnön, jonka historialliset juuret ovat syvällä afrikkalaisessa ja afro-karibialaisessa uskonnossa" (s. 77), ja merkittävin afrikkalainen ja afro-karibialainen uskonto on voodoo. Ja tämä on liike, joka synnytti tämän päivän karismaattiset ja helluntailiikkeet!!! Sen lisäksi, että Black Holiness -liike oli täynnä vääriä merkkejä ja valheellisia ihmeitä, se myös edisti John Wesleyn arminiolaisen tien saatanallisesti inspiroimaa evankeliumia, ja sen perustuslaissa oli kaikenlaisia voodoo-uskonnosta siirrettyjä perinteitä ja käytäntöjä.
Useita vuosia sitten progressiivisessa L.A. Weekly -lehdessä ilmestyi valitettavan vähän tunnettu mutta erittäin merkittävä artikkeli otsikolla "Hear That Long Snake Moan". Michael Venturan keväällä 1987 kirjoittama artikkeli valotti paljon nykyajan helluntai-karismaattisten liikkeiden alkuperää ja syntyperää. Seuraavassa on joitakin erittäin paljastavia otteita tästä artikkelista: "W.E.B. DuBois kuvasi mustien kristillistä uskontoa kolmen elementin kohtaamisena: 'Saarnaaja, musiikki ja vimma'. Sekä mustien että valkoisten fundamentalistien keskuudessa afrikkalainen voodoo on täysin koskemattomana, vain symbolit ovat muuttuneet. Voodoo-seremonian tavoitteena on jumalan haltuunotto. Pyhän Hengen riivaaminen on yhtä lailla "uskonnon muodollinen päämäärä" pyhitys- ja helluntaiseurakunnissa kuin riivaaminen on voodoossa. Paul Oliver kirjoittaa teoksessaan 'Songsters and Saints': Glossolalia eli käsittämättömien tavujen lausuminen, joiden uskottiin olevan Pyhän Hengen kieltä, oli monille todiste siitä, että puhuja oli Pyhän Hengen riivaama... ja tämä oli olennainen osa pyhitysprosessia. Hengen riivaamat ihmiset saattoivat kirkossa 'pudota' transsiin ja saattoivat jopa vaatia, että heitä pidettiin väkisin alhaalla tai kontrolloitiin, kunnes he tulivat tajuihinsa."""
Ventura lisää, että eräs Metraux-niminen mies "...havaitsi myös tämän suhteen ja sanoi, että "helluntaisaarnaaja, joka kuvaili tuntemuksiaan, kun 'henki oli hänen yllään', luetteli minulle täsmälleen samat oireet kuin ne, joita kuulin niiden ihmisten suusta, jotka olivat joutuneet 'loa'n (jumalten) riivaamiksi...Kieltämättä ekstaasi, joka puhkeaa tiettyjen protestanttisten lahkojen seremonioiden aikana Yhdysvaltojen eteläosissa, heijastaa, jos ei riittien, niin ainakin uskonnollisen käyttäytymisen säilymistä" (s.43). ).
Amerikkaan 1800-luvulla kuljetetut mustat orjat pitivät voodoo-tavat ja -perinteet hyvin elinvoimaisina. He rummuttivat usein voodoo-rytmejä puuvillapelloilla ja lauloivat. Kun orjanomistajat huomasivat, mitä he tekivät, he kielsivät rummutuksen. Sen sijaan voodoota harrastavat mustat orjat ryhtyivät koputtelemaan voodoo-rytmiä jalkojensa avulla, mikä tunnetaan nykyään steppitanssina.
Tätä saatanallista, beat-vetoista musiikkia jatketaan nykyään karismaattisissa kokouksissa käyttämällä rock 'n' rollia, musiikkityyliä, jolla on kiistattomia yhteyksiä voodooon, kuten jotkut maailman johtavista maallisista muusikoista todistavat. Yksi rock and rollin isoisistä, Little Richard, sanoi näin: "Todellinen uskomukseni rock 'n' rollista - ja minulle on vuosien varrella liitetty paljon lauseita - on tämä: Uskon, että tällainen musiikki on demonista.
Monet nykypäivän musiikin rytmeistä ovat peräisin voodoosta, voodoo-rummuista. Jos tutkii musiikkia rytmeissä, kuten minä olen tehnyt, huomaa, että se on totta... Se on tarttuvaa." (Little Richard, siteerannut Charles White, The Life and Times of Little Richard, s. 197). Juuri tästä voodoo-orjien uskonnosta kehittyi "...'mustien jumalanpalvelustyyli' jäsentymättömällä tavalla....Se oli orjan sopeutuminen kristinuskoon ilman, että hän luopui täysin alkuperäisestä uskonnollisesta jumalanpalvelustyylistään, joka myöhemmin osoittautui merkittäväksi vaikutukseltaan mustien uskonnolliseen elämäntapaan" ("Dictionary of Pentecostal and Charismatic Movements", s. 77).
Michael Ventura esittää lisähuomautuksen voodoo-seremonioiden ja varhaisen mustan pyhyyden ja helluntain kokoontumisten aikana tapahtuneiden ilmentymien ja tapahtumien häiritsevistä yhtäläisyyksistä: "Villi puhe, mukaan lukien kielillä puhuminen, johon Haitilla viitataan toisinaan nimellä 'puhuminen Afrikan kanssa'; riivauksen arvaamattomuus, miten musiikin kiihottamana vimma voi iskeä ihmisiin, jotka eivät sitä halua eivätkä usko siihen (tämä on yleistä karismaattisissa kokouksissa, erityisesti Toronton siunauskokouksissa, jotka alkoivat vuonna 1994, jossa monet, jotka epäilivät ja epäilivät noissa kokouksissa esiintyneiden ilmiöiden todenperäisyyttä, löysivät itsensä yhtäkkiä pyörimästä lattialla hysteerisessä ja hallitsemattomassa naurussa), kaikki nämä keskeiset voodoo-ilmiöt löytyvät useimmista mustista ja valkoisista fundamentalistisista kirkoista (sanomattakin on selvää, että kirjoittaja viittaa tässä yhteydessä noihin helluntailaisiin ja karismaattisiin fundamentalistisiin kirkkoihin).
Maya Deren kertoo ensin vastustaneensa jumalaa ja sitten joutuneensa sen valtaamaksi erään seremonian aikana, jota hän oli seuraamassa..." (s. 43). On mielenkiintoista huomata, että jotkut ihmiset, jotka ovat olleet läsnä niiden kanssa, jotka kokeilivat huumeita, kuten LSD:tä, mutta jotka eivät olleet itse käyttäneet sitä, ovat kertoneet, että yhtäkkiä ja ilman varoitusta hekin alkoivat kokea sen huumeen vaikutuksia, jota muut olivat käyttäneet mutta josta he olivat kieltäytyneet, mikä osoitti, että kyseessä oli hengellinen kokemus. Samasta ilmiöstä ovat kertoneet monet, jotka ovat osallistuneet karismaattisiin kokouksiin pelkkinä tarkkailijoina. Yhtäkkiä hekin kokivat olevansa "hengessä teurastettuja" tai puhuvansa "kielillä", eivätkä kyenneet hallitsemaan suutaan (erään naisen suuhun oli tungettava pyyhe, jotta hänen "kielipuheensa" loppuisi!), tai he kierivät lattialla hysteerisessä naurussa, ja jotkut jopa yrittivät riisua vaatteensa. Hengellinen kokemus on tapahtumassa, mutta kaiken takana oleva henki EI ole Jumalan Pyhä Henki.
Tammikuun 1. päivänä 1901 ilmestyi paikalle Agnes Ozman -niminen nainen, joka opiskeli Kansasin Topekassa sijaitsevassa Bethel Bible Collegessa, jonka perusti helluntailaisuuden kanssaperustaja Charles F. Parham ja joka väitti saaneensa kielilläpuhumisen lahjan, aivan kuten se annettiin helluntaipäivänä. Tästä seurasi se, mikä myöhemmin tuli tunnetuksi nimellä Azusa St. kokoukset, jotka alkoivat vuonna 1907 ja joihin osallistui ihmisiä kaikkialta maailmasta, aivan kuten 1990-luvun surullisenkuuluisat "Toronton siunauskokoukset", joihin ihmiset hölmösti parveilivat. Vielä nykyäänkin monet, ellei useimmat karismaatikot uskovat, että Azusa St:n kokoussarja, jota pidettiin kolme kertaa päivässä, seitsemänä päivänä viikossa ja joka jatkui vuosia, oli toinen helluntai, mutta kuten seuraavat lainaukset helluntailaisuuden perustajilta ja muilta silminnäkijöiltä osoittavat, nämä kunnioitetut kokoukset olivat kaukana jumalallisista ja raamatullisen järjestyksen tai ennakkotapauksen mukaisista.
Seuraavassa on silminnäkijän kertomus siitä, mitä Azusa-kadulla tapahtui eräänä iltana: Hänen edessään oli useita tuolirivistöjä, jotka olivat täynnä etsijöitä. 1. "Kun vierailin Azusa St. missiossa, ensimmäinen henkilö, joka kiinnitti huomioni, oli nainen, jolla oli ohut, valkoinen silkkivyötärö päällään ja joka seisoi täristen päästä päähän... Hänen edessään oli useita tuolirivistöjä, jotka olivat täynnä etsijöitä. Värillinen johtaja Seymour saarnasi, mutta en voinut irrottaa katsettani naisesta, joka jatkoi tärinää, kunnes hänen edessään oleva mies liukui alas tuoliltaan ja tuli tajuttomaksi. Silloin kadotin naisen silmistäni. Näkyyn kaatunut mies oli kalpea ja laiha ja suuren hermopaineen alaisena, ja hän jatkoi samassa asennossa lattialla, kunnes joukko etsijöitä oli kerääntynyt alttarin ympärille. Sitten hän nousi ylös, horjahti heidän luokseen ja alkoi ravistella kättään heidän kasvojensa edessä ja heilutella käsiään heidän päänsä yllä ja valittaa.
Hän oli ilmeisesti yhä puoliksi tajuttomassa tilassa. Sitten hän pani kätensä naisten päiden päälle ja alkoi ravistella heidän hiuksiaan. Jotkut heistä menettivät itsehillintänsä ja joutuivat hypnoottisen loitsun alle. Hän hieroi erään miehen leukaa, kunnes uhri kaatui lattialle ja makasi siellä puoli tuntia, sitten hän alkoi yhtäkkiä höpöttää. Ne, jotka olivat saaneet 'helluntaipäivänsä', huusivat: 'Hänellä on kaste, hänellä on kaste!'".
Haastan kenet tahansa löytämään raamatullisen ennakkotapauksen, joka olisi ollut Pyhän Hengen innoittama, eikä demonien innoittaman hulluuden osoitus! Vain eksyneet, naiivit, herkkäuskoiset ja tietämättömät, joita he ovat, voisivat mahdollisesti pettää itsensä tällaisella hulluudella luulemaan, että he olivat Jumalan Pyhän Hengen läsnäolossa ja vaikutuksen alaisina.
Silminnäkijän kertomus jatkuu: "Nuori värillinen nainen, joka yritti parhaansa mukaan ymmärtää siansaksaa, kävi läpi kaikenlaisia vääristymiä yrittäessään saada kielensä toimimaan.
Samalla kun alttarille pyrkijöiden keskuudessa tehtiin työtä, eräs värillinen nainen oli kädet valkoisen miehen kaulan ympärillä rukoillen hänen puolestaan. Eräs varttuneempi mies hyppäsi ylös tuolistaan ja alkoi änkyttää. Hän ei lausunut yhtään selvää tavua, mutta niin nopeasti kuin kieli sujui, hän sanoi: "tut-tut-tut-tut-tut-tut". Tämä oli todiste siitä, että hän oli saanut 'kasteensa'.
Nainen, jolla oli silkkivyötärö päällä, ilmestyi jälleen, tällä kertaa laulaen kaukaista sävelmää, joka kuulosti hyvin epäluonnolliselta ja vastenmieliseltä....Kun alttarikutsu kuului, eräs nainen käveli eteen ja suuteli miestä... Sukupuolten väliset suudelmat ovat tavallisia kielikokouksissa." ('Demonit ja kielet', s. 71-73, A. White).
Eräs toinen todistaja näissä kokouksissa, joissa vallitsi epäjärjestys ja sekasorto, kertoi seuraavaa: "Koko kieliliikkeen historian ajan lähetystyöntekijämme ovat olleet Los Angelesissa (jossa Azusa St. kokoukset pidettiin) ja ovat seuranneet sitä tarkoin siitä lähtien, kun se puhkesi ensimmäisen kerran Seymourin kokouksissa, ja todellakin, olosuhteet ovat olleet sellaiset, että olisi mahdotonta julkaista siellä tapahtuneita asioita.
Sukupuolten välinen tuttuus julkisissa kokouksissa on ollut vähintäänkin järkyttävää. Helvetti on niittänyt hirvittävän sadon, ja uskottomuus on juurtunut Tyynenmeren rannikolle voimakkaammin kuin koskaan ennen." ("Demonit ja kielet", s. 82).
Dictionary of Pentecostal and Charismatic Movements -teoksessa, jossa kerrotaan William J. Seymourista, helluntailaisuuden yhdestä perustajasta ja Azusa St. Missionin pastorista, sanotaan: "Seymour siirtyi pois kielten puhumisen teologiasta, joka on ensimmäinen fyysinen todiste Hengessä kastamisesta. Itse asiassa Seymour lopulta hylkäsi "alkutodistus"-opetuksen (kielillä puhuminen), koska se tarjosi "avoimen oven noidille ja spiritisteille ja vapaalle lovismille". (p.36). Kummallista, että niillä, jotka puhuivat kielillä Raamatussa, ei ollut mitään ongelmia noitien tai vastaavien kanssa heidän kokouksissaan.
"Lehdistö kuvaili Azusaa tyypillisesti 'värilliseksi' seurakunnaksi, joka kokoontui 'ränsistyneessä hökkelissä' ja teki yön 'kammottavaksi' 'palvojien ulvomalla'..."." (p.36). Seymourin toinen perustaja Charles Parham totesi seuraavaa: "Koskaan ei Jumalan palvelijoita ole ympäröity enemmän harhaanjohtavilla väärennöksillä todellisesta jumalallisesta kokemuksesta kuin tänä päivänä ja aikana...
Taikurin työ on niin lähes täydellistä, että usein on todellakin vaikea erottaa oikeaa ja väärää... Olen nähnyt suuria vaaroja työssä täällä Los Angelesissa, ja osoittaessani niitä en viittaa yksittäisiin henkilöihin vaan itse työhön kokonaisuutena, jotta me kaikki voisimme nähdä virheellisen toimintatapamme ja palata takaisin Jumalan luokse." ('The Life Of Charles Parham', s. 166-167).
Äänestä
Ja tämä niiden tapahtumien JOHTAJIEN taholta, joita nykyään pidetään yhtä suuressa arvossa niiden toimesta, jotka ovat ylläpitäneet tällaisia jumalattomia tapahtumia, kuin niitä pyhiä, Jumalan määräämiä tapahtumia, jotka tapahtuivat helluntaina.
Nyt on yksi asia kohauttaa olkapäitään helluntailiikkeen tai karismaattisen liikkeen paljastajien kritiikistä, mutta jättää huomiotta tai päättää olla tietämätön helluntailaisuuden perustaneiden johtajien varoituksista ja päättää jatkaa perinteitä ja käytäntöjä, jotka nämä johtajat itse tuomitsivat, on hillitöntä typeryyttä!
Yksi, ellei jopa kaikkein huolestuttavimmista näkökohdista näissä Azusa St. kokouksissa, joita monet nykyään tietämättöminä ja jumalanpilkkaavina pitävät Raamatussa kirjattujen helluntaipäivän tapahtumien kaltaisina, on nähtävissä seuraavissa kertomuksissa: "...
Los Angelesin lukuisista okkulttisista yhdistyksistä tulleet spiritistit ja meediot alkoivat osallistua ja antaa jumalanpalvelukseen oman panoksensa istuntoihin ja transseihin. Seymour, jota nämä tapahtumat häiritsivät, kirjoitti Parhamille (hengelliselle isälleen) neuvoja siitä, miten käsitellä 'henkiä', ja pyysi häntä tulemaan Los Angelesiin ja ottamaan herätyksen valvonnan hoitaakseen." ("The Holiness Pentecostal Movement in the United States", s. 110).
"W.J. Seymour kirjoitti edelleen kiireellisiä kirjeitä, joissa hän vetosi apuun, sillä kokouksissa oli päässyt valloilleen spiritistisiä ilmenemismuotoja, hypnoottisia voimia ja lihallisia vääntymisiä, jotka tunnettiin värillisten leirikokouksissa etelässä." ("The Life Of Charles Parham", s. 156).
Kuulostaako mikään tästä edes etäisesti kuvaukselta Raamatun tosi kristittyjen välisistä tapaamisista? Ei tietenkään! Toisin kuin Azusa St. kokoukset, jotka eivät ainoastaan houkutelleet spiritistejä, meedioita ja muita vastaavia, vaan näimme heidän itse asiassa osallistuvan aktiivisesti ja ei vähäpätöisesti kokouksiin, näemme, että Jumalan ainoan Pyhän Hengen vuodatus helluntaina johti seuraavaan, kuten meille on kirjattu Apostolien teoissa 5:12,13: "Ja apostolien käsien kautta tapahtui kansan keskuudessa monia tunnustekoja ja ihmeitä; (ja he olivat kaikki yksimielisesti Salomon kuistilla.
Muista ei kukaan uskaltanut liittyä heihin, vaan kansa ylisti heitä."" Yksikään meedio tai noita ei uskaltanut lähestyä Pyhää Henkeä, joka asui apostoleissa, jotka tekivät aitoja ihmeitä Pyhän Hengen voimalla.
Sen sijaan, että Azusa-kadun kokoukset olisivat olleet paikka, jota olisi pitänyt välttää, ne olivat todellisuudessa mekka niin spiritisteille, noidille kuin meedioillekin! Pelkästään se, että nämä tosiasiat ovat vähän tunnettuja ja harvoin raportoituja, ei muuta sitä tosiasiaa, että ne kaikki ovat dokumentoituja ja todennettavissa olevia, historiallisia FAKTIA!!!
Azusa Streetin perustajan Charles F. Parhamin viimeisten kommenttien pitäisi kaikua jokaisen karismaattisen mielissä, kun he alkavat nähdä ja hyväksyä sen korruptoituneen perustan, johon heidän liikkeensä perustuu: "Sallikaa minun puhua suoraan työstä, sellaisena kuin olen sen täällä havainnut. Löysin hypnoottisia vaikutteita, tuttujen henkien vaikutteita, spiritualistisia vaikutteita, mesmerisiä vaikutteita ja kaikenlaisia loitsuja ja kouristuksia, transsiin joutumista jne.
Kaikki nämä asiat ovat vieraita ja tuntemattomia liikkeessä (Apostolisen uskon liikkeessä) Los Angelesin ulkopuolella, paitsi niissä paikoissa, joissa tästä kaupungista lähetetyt työntekijät ovat käyneet." ('The Life Of Charles Parham', s. 168). Parham lisäsi: "Saarnattuani kaksi tai kolme kertaa minulle ilmoitettiin kahdelta vanhimmalta, joista toinen oli hypnotisoija (olin nähnyt hänen panevan kätensä moniin, jotka tulivat lörpöttelemään, höpöttelemään ja puhumaan mitään kieltä), että minua ei haluta tähän paikkaan" ('The Life Of Charles Parham', s. 163). Epäilen, onko karismaattisia ylipäätään kovinkaan paljon, jotka ovat tietoisia kiistoista ja hyvin epäkristillisistä tapahtumista, joista vähäisimpänä ei ollut Jumalan evankeliumin saarnaamisen puuttuminen, mikä leimasi surullisenkuuluisat Azusa St. kokoukset.
Dictionary of Pentecostal and Charismatic Movements kertoo meille, että: "Azusa St. herätys oli vain vahvistus ilmiölle, joka oli jo alkanut mustien pyhyys- helluntailaisten keskuudessa" (s. 80).
"Monet entiset karismaatikot, mukaan lukien pastorit, ovat luopuneet siitä, mitä he olivat aluksi pitäneet Pyhän Hengen todellisina lahjoina.
Harvoin tiedostetaan, että on monia entisiä karismaatikkoja ja helluntailaisia, jotka ovat arvioineet koko kysymyksen uudelleen Raamatun, kokemuksen ja historian kannalta ja kääntäneet selkänsä väitteille raamatullisten lahjojen nykyaikaisesta heräämisestä. Eräs entinen helluntaipastori G.E. Gardner, joka toimi 25 vuotta helluntailaisena, julisti: "Olen kuullut satoja kielisanomia ja tulkintoja. Yksikään ei ole koskaan lisännyt mitään arvokasta kokoukseen" ("Korintin katastrofi", s. 53). Gardner lisää, että näiden nykyaikaisten karismaattisten kokemusten tavoittelu "ei ole koskaan vaaratonta" ("The Corinthian Catastrophe", s. 55).
Yksi koskettavimmista todistuksista tässä suhteessa tulee mieheltä, joka vietti yli 20 vuotta Apostolisen uskon lähetyksen, Täyden evankeliumin kirkon ja Jumalan seurakuntien helluntai-ilmapiirissä osallistuen eri johtajien suuriin kampanjoihin ja auttaen heitä niissä. Hän kirjoitti: "Laskin kädet sairaiden päälle. Minä nuhtelin kuolemaa. Profetoin. Puhuin kielillä. Minä tulkitsin. Sanoisin nyt kaikessa vilpittömyydessäni, etten nähnyt enkä kokenut mitään sellaista, mikä saisi minut uskomaan, että helluntailaisuus tarjoaa MITÄÄN Uuden testamentin kirkon kokemuksen kaltaista." ('Reformation Today', loka-marraskuu 1973, K. Haarnhof, s. 20).
Edellä siteerattu helluntaipappi myöntää, että karismaattisissa ja helluntailiikkeissä on monia vilpittömiä ihmisiä, mutta hänen johtopäätöksensä ja hänen paljastuksensa "virheellisestä opillisesta perustasta, manipuloivasta indoktrinaatiosta" ja "latautuneesta ilmapiiristä" ovat edelleen vakaita. Vilpittömyys ei voi koskaan olla todiste, joka osoittaa, että se, mitä joku kiihkeästi ajaa, on Jumalasta. Eikä kiivaus ilman oikeaa tietoa voi koskaan olla oikeasta Jumalasta tai johtaa oikeaan Jumalaan (ks. Room. 10:1-4). Kukaan ei pelastu pelkän kiihkon tai pelkän vilpittömyyden vuoksi, vaan vain jos hänelle on annettu lahjaksi Jumalan mahtavassa evankeliumissaan ilmoittama totuudenrakkaus (2. Tess. 2:9-14).
Kuten tarkkanäköinen uskova, jossa Jumalan Totuuden Sana ja Totuuden Henki asuvat, voi selvästi ja välittömästi havaita, nämä Azusa St. kokoukset, jotka käynnistivät nykyajan karismanian ensimmäisen aallon maailmassa, olivat kaukana Jumalan määräämistä kokouksista. Kokoukset olivat selvästi saatanallinen väärennös niistä ihmeellisistä tapahtumista, jotka tapahtuivat kristillisen kirkon ainoana syntymäpäivänä: Helluntaipäivänä, kuten Apostolien teoissa kuvataan.
Azusa St. kokoukset eivät olleet ainoastaan saatanallisen toiminnan pesä, joka johti jumalattomiin kokemuksiin ja hengelliseen vapaamielisyyteen, vaan mikä tärkeintä, nämä kokemukset, joita miljoonat ihmiset etsivät vielä tänäkin päivänä, antoivat myös uskottavuutta väärille evankeliumeille ja niiden hyväksymiselle niiden petettyjen vastaanottajien mielissä ja sydämissä.
Jumalan evankeliumia ei koskaan saarnattu Azusa-kadulla, eikä Pyhä Henki siksi koskaan tehnyt siellä mitään työtä. Sillä miksi Totuuden Henki antaisi merkkejä ja ihmeitä siellä, missä ei saarnattu Jumalan oikeaa ja ainoaa evankeliumia. Kuitenkin tosiasiat ja pyhät kirjoitukset heitettiin taivaan tuuliin, kun tästä ruman näköisestä ja pyhien kirjoitusten vastaisesta sotkusta helluntailiike kasvoi ja kasvoi, ja myöhemmin, 1960-luvun puolivälissä, sitä kutsuttiin yleisesti karismaattiseksi liikkeeksi.
Eräs Uuden testamentin tutkija on tehnyt seuraavan havainnon: "Liian kauan (kristittyinä itseään pitävät) ovat olettaneet, että ei-karismaattisten on esitettävä kiistattomia raamatullisia todisteita siitä, että ihmeelliset merkkilahjat todella lakkasivat. Ei-karismaattisilla ei kuitenkaan ole mitään taakkaa todistaa tätä, koska historia on sen jo todistanut. Se on kiistaton tosiasia, jonka monet helluntailaiset myöntävät.
Sen vuoksi karismaatikkojen on todistettava raamatullisesti, että merkkilahjat alkavat uudelleen kirkkausaikana ja että nykyiset ilmiöt ovat tätä uudelleen esiintymistä. Toisin sanoen heidän on todistettava, että heidän kokemuksensa ovat sellaisten lahjojen toistumista, joita ei ole esiintynyt lähes 1900 vuoteen." ('The Cessation Of The Sign Gifts', s. 374). Vaikka tämä on erittäin hyvä huomio, se olisi melko turhaa puuhaa, kun otetaan huomioon, että nämä karismaattiset ryhmät, jotka painottavat niin paljon merkkejään ja ihmeitään kuin Jeesuksen Kristuksen persoonaa ja työtä, eivät ole kertaakaan julistaneet evankeliumia.
Merkit ja ihmeet ovat oikeastaan vain jäävuoren huippu. Vielä suurempi paha kaikessa tässä helluntai- ja karismaattisessa kaaoksessa on se tosiasia, että kaiken jännityksen, hymyilevien kasvojen ja ekstaattisten kokemusten keskellä Jumalan armon evankeliumin oppeja ei saarnata, ja siksi kukaan ei pelastu. Ihmiset on yksinkertaisesti huijattu kaiken helluntailaisuuden ja karismaattisuuden piirissä tapahtuvan toiminnan ja ekstaattisen hälinän vuoksi uskomaan, että koska kaikki tapahtuu Jeesuksen nimessä, nämä liikkeet ovat Jumalan itsensä hyväksymiä ja kaikki niihin osallistuvat ovat kristittyjä. MIKÄÄN EI VOISI OLLA KAUEMPANA TOTUUDESTA! J
Jos ei ole evankeliumia, eli Jumalan evankeliumia, silloin kyseessä ei ole kristillinen kokoontuminen ja kaikki läsnä olevat ilmiöt ovat kaikkea muuta kuin kristittyjä. Kirjoitukset sanovat selvästi 2. Johanneksen kirjeen 9. luvussa, että "Joka rikkoo eikä pysy Kristuksen opissa, sillä EI OLE JUMALAA...". Jos yksilöillä, jotka eivät pidä kiinni Jumalan evankeliumista, ei ole Jumalaa, mikä saa kenenkään ajattelemaan, että tällaisten ihmisten kokoontumiseen osallistuu, sitä määrää ja tukee Jumala? Matematiikka on varsin yksinkertaista: EI EVANKELIUMIA - EI JUMALAA!!!
Kaikkien esitettyjen todisteiden valossa voimme vain päätellä, että vaikka karismaattisessa liikkeessä on monia vilpittömiä ihmisiä, liike itsessään ei voi olla Jumalasta, sillä kaikki sen väittämät "lahjat", "merkit" ja "ihmeet" ovat yhtä virheellisiä ja täynnä epätäydellisyyttä kuin ne, jotka ovat yhteisiä jokaiselle sitä edeltäneelle kultille. Tämä liike ei ole mitään uutta, se on vain suurin laatuaan. Mihinkään näistä valheellisista merkeistä ja ihmeistä ei liity todellista evankeliumia, joten miten Jumala voi olla niiden takana?
Mitä järkeä olisi kaikissa näissä merkeissä ja ihmeissä, jos niitä kokeville ihmisille ei opeteta totuutta ja heitä ei pelasteta? Ehdotan, että sen sijaan, että karismaattiset hylkäävät tämän artikkelin vihaisena ja turhautuneena, heillä olisi tarpeeksi rohkeutta lukea kirja "Pyhän Hengen pilkkaaminen", josta tämä artikkeli on otettu, ja oppia lisää hätkähdyttäviä tosiasioita helluntailiikkeistä ja karismaattisista liikkeistä, joita he niin kiihkeästi pyrkivät puolustamaan ja joihin he haluavat kuulua.
https://www.youtube.com/watch?v=Re3lm9Deo3c
Helluntailaisuus ja karismaattinen liike Voodoo-yhteys paljastettu
Tjaa, niin minkä "Jumalan"?
Vaan oiskos teitillä jotain todisteita tämän "Jumalanne" olemassaolosta?
Nimim. Epätietoinen Evijärveltä
Glossolaliaa esiintyy kaikissa maailman kolkissa. Se on hyvin yleistä pakanauskonnoissa ympäri maailman. Niihin kuuluvat Sudanin shamaanit, shango-kultti Länsi-Afrikan rannikolla, zor-kultti Etiopiassa, voodoo-kultti Haitissa sekä Etelä-Amerikan ja Australian alkuperäiskansojen uskonnot. Pyhien miesten harjoittama mystinen siansaksan mongertaminen tai mutiseminen on muinainen tapa. Kielilläpuhumista esiintyy myös karismaattisissa kristinuskon suuntauksissa, esimerkiksi helluntailaisuudessa.
Glossolalia löysi tiensä myös varhaiseen mormonikirkkoon, sillä Joseph Smith totesi, että "palautettu" (mormonien) kirkko "uskoo kielten lahjaan, profetoimiseen, ilmestyksiin, näkyihin, parantamiseen ja kielten tulkitsemiseen". Glossolalialla on myös vahva historia meediossa, spiritismissä ja spiritismissä. Spiritismin (joka oli vähemmän uskonnollisesti suuntautunut kuin spiritismi) perustaja Allan Kardec viittasi glossolaliaan todisteena hengen läsnäolosta. Allan Kardecin työ oli perustana monille nykyaikaisen meedioinnin käytännöille.
George B. Cutten kirjoittaa teoksessaan An Ethnological Study of Glossalalia, että "glossolaliaa harjoitetaan ei-kristillisissä uskonnoissa: Pohjois-Amerikan intiaanien Peyote-kultti, Tyynenmeren luoteisosan Haida-intiaanit, Sudanin shamaanit, Afrikan länsirannikon Shango-kultti, Trinidadin Shago-kultti, Haitin Voodoo-kultti, Etelä-Amerikan ja Australian aboriginaalit, Pohjois-Amerikan ja Aasian subarktisten alueiden eskimot, Grönlannin shamaanit, Borneon djakit, Etiopian zor-kultti, Siperian shamaanit, Etelä-Amerikan chaco-intiaanit, Andeilla asuvat curanderot, Afrikan Sudanin kinkat, Afrikan thonga-shamaanit ja Tiibetin munkit. "
Glossolalian esiintyminen sekä kristillisissä että nykyisissä ei-kristillisissä (pakanallisissa) uskonnoissa ei voi olla herättämättä useita uusia kysymyksiä. Mikä on glossolalian alkuperä? Mikä on sen tarkoitus? Mikä yhteys on glossolaliaa harjoittavien kristittyjen ja ei-kristittyjen välillä? Kenen työ se on, mikä henki? Eikö se ole kuolleiden henki, kuten joissakin paikoissa väitetään? Vai onko Saatana kaiken takana? Voisiko olla mahdollista, että glossolalia on ihmisen keksintö? Nämä ja muut kysymykset ansaitsevat perusteellista tutkimusta ja pohdintaa.
Muinaisista ajoista lähtien on harjoitettu uskonnollista lausumista, ekstaattista lausumista, avaimena henkisyyteen. Ainakin vuodesta 1000 eKr. lähtien on todisteita siitä, että pakanallisessa uskonnossa palvoja on pyrkinyt samaistumaan palvomaansa jumalaan tai jumalattareen niin, että se on ottanut hänen äänihuulensa haltuunsa ja puhuu hänelle, ja tämä oli merkki ylihengellisyydestä. Mutta näin ei tapahdu raamatullisesti. Silti tietyn pinnallisen samankaltaisuuden vuoksi monet ihmiset muinaisessa maailmassa sekoittivat raamatullisen kielilahjan tähän uskonnolliseen ekstaattiseen lausumiseen, jonka kanssa he olivat kasvaneet.
Muinaisessa maailmassa vuodesta 1100 eKr. aina Uuden testamentin aikakauteen asti oli väärennettyjä kieliä, ekstaattista lausumista, joka oli tyypillistä monille muinaisille Lähi-idän uskonnoille, joissa ajateltiin, että tapa tulla hengelliseksi ja samaistua omaan jumalaansa oli mennä ekstaattiseen transsiin, jossa jumala astui yksilön ruumiiseen, hallitsi sitä ja puhui yksilön kautta. Näemme, että taustalla on pseudokieli tai ekstaattinen lausunta, joka kulkee läpi kaikenlaisten uskontojen ja maiden muinaisessa maailmassa.
Lisäksi glossolalista puhetta esiintyy muissakin uskonnoissa. Eräät MUSLIMIT, eräs Grönlannin eskimoheimo.
Eräät MUSLIMIT, eräs Grönlannin eskimoheimo, jolla on yksilön johtamia jumalanpalveluksia, joissa he lyövät rumpuja, laulavat ja tanssivat, tanssivat paljon alastomasti ja harjoittavat glossolaliaa, ja Tiibetissä on buddhalaisten keskuudessa ryhmä, joka harjoittaa glossolaliaa.
http://www.researchthetruth.com/christian/televangelists4.html
Speaking in tongues’ is very prominent in the Pentecostal movement which also has pagan roots.
The Pentecostal priests are called “Pastors”.
Previously mentioned: Priests of Pagan gods were also called “Peters”. The word can be written as “Patre”, “Pator”, or “Peter”. 31
It is possible the word “Pastor” derived from this.
https://www.patheos.com/blogs/matauryn/2017/12/11/glossolalia-paganism/
Glossolalia pakanallisuudessa ja okkultismissa
https://www.youtube.com/watch?v=cQ4114XO-Xo
Lapsetkin saatu mukaan tähään sekoiluun. Lainvastaista.
Jos kristityt alkaa ivaa taas siitä, kuinka vääriä kaikki uskonnot ovat paitsi hänen kristinuskonsa, niin mielestäni kannattaisi lähettää juuri ne tekstit ja videot kaikkialle, missä he kirjoittaa, jotta se olisi vakuuttavampaa. Ehkä sitä voisi postittaa muillakin foorumeilla kuin vain täällä. Sen verran mahtava video se on.
Kysymys: Ovatko helluntaiseurakunnan käytännöt, kuten kielillä puhuminen, hengessä surmatuksi tuleminen ja uudestisyntyminen, samanlaisia kuin voodoo?
Joidenkin helluntaiseurakunnan käytäntöjen ja voodoo-seremonioiden samankaltaisuudet ovat todennäköisesti seurausta kulttuurivaihdosta ja synkretismistä erityisesti alueilla, joilla afrikkalaiset, afroamerikkalaiset ja kristilliset uskonnolliset perinteet ovat yhdistyneet. Tämä perinteiden lähentyminen on johtanut uskonnollisten käytäntöjen ja uskomusten sekoittumiseen, ja afrikkalaisten, afroamerikkalaisten ja kristillisten uskonnollisten perinteiden elementit ovat vaikuttaneet toisiinsa.
Esimerkiksi kielillä puhuminen ja ”hengessä surmatuksi tuleminen” ovat molemmat käytäntöjä, joiden juuret ovat kristillisessä perinteessä, erityisesti helluntailiikkeissä ja karismaattisissa liikkeissä. Nämä käytännöt perustuvat uskomukseen, että Pyhä Henki voi antaa uskoville voiman puhua heille tuntemattomilla kielillä ja kokea syvällisen hengellisen kohtaamisen.
Voodoossa on toisaalta myös rituaaleja, joihin liittyy henkien riivaamista ja tuntemattomilla kielillä puhumista. Tämä voi johtaa samankaltaisuuksiin joidenkin helluntaiuskontojen käytäntöjen kanssa, sillä molempiin uskonnollisiin perinteisiin liittyy kokemuksia hengellisen voiman valtauksesta.
https://www.amazon.com/Pagan-Pentecostalism-Its-Roots-Slavery/dp/1500858080
Pagan Pentecostalism: Its Roots: Sex, Sin & Slavery
Helluntailaisuuden historia alkaa Afrikasta, jossa voodoo (vodou), emämaan perinteinen uskonto ja diasporan perinteinen uskonto, on syntynyt. Täällä damballan käärmeenpalvojat valitettavasti kahlittiin ja lähetettiin ulkomaille ihmisorjiksi. Sattumoisin Afrikan länsi- ja keskirannikolta vietiin myös orjien uskontoa, Orissan henkiä ja kotimaan henkistä kulttuuria, mukaan lukien glossolaliaa. afrikkalaiset orjat löysivät tiensä Amerikkaan, erityisesti Louisianaan, joka on jatkumo tälle kertomukselle. miksi? Sata mailia New Orleansista lounaaseen, Hoodoo-maahan, syntyi William J. Seymour, orjien lapsi. William J. Seymourilla oli varhaisia elämänkokemuksia henkien ja rinnakkaisten ilmenemismuotojen kanssa, kuten hänen esi-isillään, jotka harjoittivat pakanallista voodoo-uskontoa. Toisin kuin he, hän oli kuitenkin protestantismin saastuttama, ja kolmekymppisenä, noin vuonna 1903, hän liittyi Jumalan kirkon Evening Light Saints -järjestöön. Tästä valkoisesta, mutta rodullisesti kattavasta pyhitysväen ryhmästä tuli hänen kotinsa. Täällä hän pelastui, täyttyi Hengellä ja sai papin viran.” Seymourin tarina jatkuu, kun hän vaihtaa uskontokuntia, oppeja, henkiä ja paikkakuntia. Vuonna 1906 hänet löydetään Houstonista, jossa Charles Fox Parham kouluttaa häntä ihmiskunnan tarvitsemasta hengellisestä työstä, joka ylittää sen, mitä Seymour sai ollessaan osa Evening Light Saintsia.
Parhamin mukaan oli olemassa kolmaskin työ, jonka osoituksena oli kseno glossolalia. Se oli helluntain kaltainen ihme, jossa papit ja lähetyssaarnaajat pystyivät puhumaan vieraiden äidinkielillä (kielillä). Seymour uskoi siihen. 1906 Los Angelesiin saavuttuaan Seymour ”sai Pyhän Hengen ja kielet” ja hänestä tuli helluntailaisuuden isä. Hänen johdollaan lukuisat ihmisjoukot saivat tämän glossolalian Azusa-herätyksen yhteydessä, ja maailmanlaajuinen lähetystyö alkoi. Mutta paholainen piilee yksityiskohdissa, sillä ymmärrettävä kieli ei juurtunut Parhamin ja Seymourin lupaamalla tavalla. Koko konsepti oli epäonninen, eikä tuloksena ollut muuta kuin käsittämätöntä siansaksaa, kuten afrikkalaiset noitatohtorit harrastavat.” Paitsi että lähetyssaarnaajat pettyivät shamaanien kaltaiseen kielenkäyttöön, koko Azusan jälkikasvu ajautui sarjaan täsmällisiä ja samansuuntaisia ilmenemismuotoja, jollaisia on nähty voodoossa ja afrikkalaisessa perinteisessä uskonnossa.
Jo varhain monet kirkkokunnat ja papit ottivat Damballan käärmeöljyä ja kokivat hänen pakanallisuuteen perustuvia reaktioitaan laittomasta seksistä glossolaliaan.Mutta helluntaipakanuus on energisoiva pupu, sillä vuoden 1906 alkuperäiset pakanalliset ilmenemismuodot kalpenevat sen rinnalla, mitä niin kutsuttu ”Pyhä Henki” tekee Azusan jälkeisessä maailmassa. Näyttää siltä, että pakanuuden Damballa-henki on naamioitunut oikeaksi Pyhäksi Hengeksi - ja luonut helluntaipakanuuden. Hänen ovela metodinsa on antanut helluntailaisille mahdollisuuden ”rukoilla kielillä”, mutta samaan aikaan he sihisevät kuin käärmeet, harrastavat homoseksiä, varastavat leskien rahoja valheellisella teeskentelyllä, puhuvat kuolleille, nauravat hallitsemattomasti ja harrastavat noituutta. Näitä, monien muiden helluntai-pakanallisten ilmentymien ohella, on käytetty kuvan maalaamiseen. Nyt kun lopulliset värit on asetettu tähän renderointiin, ottakaa aikaa tutkia sen sävyjä ja sommittelua - ja pohtikaa sitten sen pakanallisten sävyjen tulkintaa, 50 pakanallisen helluntailaisuuden sävyä.
Hurjaa.
Onpas päivän aikana ehtinyt tulla jo pitkä ketju. En vielä ole edes jaksanut lukea sitä läpi mutta vastaan silti... :)
Kaikki ateistien vastaväitteet ovat todella hyvin perusteltuja.
Mutta ongelma tässä on se, että se, joka esittää positiivien väitteen, joutuu esittämään todisteet väitteelleen. Ei se, joka ei hyväksy väitettä, varsinkaan jos siitä ei ole mitään todisteita.
Uskovaiset väittävät, että Jumala on olemassa. Hyvä on, esittäkää todisteet!
Todisteita ei ole tähän päivään asti kuulunut. Ei siis tarvitse edes välittää väitteestä, että jumalia olisi olemassa.
Ateistien ei tarvitse esittää todisteita jumalien olemattomuudesta ennen kuin uskovaiset ovat edes antaneet yhtään todistetta väitteelleen.
Uskovaiset, esittäkää todisteenne. Arvioidaan niitä sitten vaikka yhdessä...
Uskovaiset eivät osaa tai halua määrittää Jumalaa niin konkreettisesti, että hänen / sen / jne olemassaoloa on mahdollista arvioida. Jumala on siis epämääräistä höpöttelyä.
"On niinku joku sellanen korkeempi voima, joka jotenkin vaikuttaa niinku vähän kaikkeen, mutta ei kuitenkaan välttämättä mihinkään ja jos vaikuttaa, niin eihän sitä tietenkään voi mitenkään mitata tai todistaa."
Höpöttelyksi sen todistaa mm se, että uskovaiset eivät saa toisia uskovaisia vakuuttumaan siitä, että heidän epämääräisten höpöttelyjen mukainen jumala olisi parempi tai todempi kuin naapuriuskonnon epämääräisten höpöttelyjen mukainen jumala.
Luominen vaatii Luojaa Yksi perusargumenteista Jumalan olemassaololle perustuu käsitykseen, että luominen vaatii luojaa. Tämä argumentti esittää, että universumissa havaittu monimutkaisuus ja järjestys, kuten avaruuden laajuus, elävien organismien monimutkaisuus ja luontoa hallitsevat lait, viittaavat älykkääseen suunnittelijaan tai luojaan kaiken takana. Ajatuksena on, että tällainen monimutkaisuus ja suunnittelu eivät voi syntyä sattumalta, vaan vaativat ohjaavan voiman, joka usein katsotaan Jumalaksi.
Raamattu itse viittaa tähän väitteeseen sellaisissa kohdissa kuin Psalmi 8:3-4, jossa kuningas Daavid ihmettelee taivaita ja tunnustaa Jumalan luojana. Lisäksi tieteelliset löydöt, kuten Big Bang -teoria, joka ehdottaa universumin rajallista alkua, ovat linjassa luodun universumin käsitteen kanssa.
: Elämä vaatii elämänantajaa Toinen argumentti keskittyy elämän alkuperään. Tiedemiehet ovat kamppailleet luodakseen elämää epäelämästä laboratorioympäristöissä korostaen elävien organismien monimutkaista luonnetta. Biogeneesin laki tukee tätä väitettä toteamalla, että elämä voi tulla vain olemassa olevasta elämästä. Tämä johtaa siihen johtopäätökseen, että täytyy olla elämänantaja tai elämän lähde, jonka monet pitävät Jumalasta.
Nämä todisteet viittaavat siihen, että Jumalan olemassaolo voidaan päätellä luomista ja itse elämää koskevista havainnoista, jotka osoittavat älykästä suunnittelijaa maailmankaikkeuden ja elävien olentojen takana
Helluntailaisuuden historia alkaa Afrikasta, jossa voodoo (vodou), emämaan perinteinen uskonto ja diasporan perinteinen uskonto, on syntynyt. Täällä damballan käärmeenpalvojat valitettavasti kahlittiin ja lähetettiin ulkomaille ihmisorjiksi. Sattumoisin Afrikan länsi- ja keskirannikolta vietiin myös orjien uskontoa, Orissan henkiä ja kotimaan henkistä kulttuuria, mukaan lukien glossolaliaa.
KRISTINUSKO ON SIIS SUURELTA OSIN PERÄISIN PAKANALLISESTA AFRIKASTA, JOSSA ON VOODOO, SPIRITISMI, NOITUUS JNE.
KRISTINUSKO EI SIIS OLE LÄNNEN USKONTO LAINKAAN.
https://www.youtube.com/watch?v=lHUFTPfFJ6Q
Jos ajattelet, että tämä on normaalia seurakunnassa, niin silloin sinussa on jotain pahasti vialla. Ja tämä on nykypäivää. Tavat ovat edelleen pakanallisia.
https://www.youtube.com/watch?v=9gbpec1jJnk
Onko tämä normaalia mielestänne?
https://www.youtube.com/watch?v=WwV8qZXExfc
Entäs tämä? Uskikset.
https://www.youtube.com/watch?v=WwV8qZXExfc
Ovatko uskikset normaaleja? Tämä on nykypäivää. Tavat ovat edelleen pakanallisia.
**Ateistit eivät ole esittäneet yhtä ainoaa todistetta**
No me taas esitämme todisteita kristillisestä käyttäytymisestä. videot puhuvat puolestaan.
https://www.youtube.com/watch?v=cQ4114XO-Xo
Voodoo-vaikutukset myös täällä.
Miksi uskikset eivät koskaan kyseenalaista mitään, vaan uskovat siihen, mihin he edelleen uskovat, vaikka videot puhuvat puolestaan. Näissä videoissa on paljon hullunkurista kamaa. Ja se saa silti ihmiset uskomaan.
Se puhuu jo paljon, että Jumalasta ei ole yhtään puolueetonta todistetta. On vain henkilökohtaisia kokemuksia ja sokeaa uskoa. Ne eivät ole todisteita ensinkään. Todistuksia vain.