Kunnat voisivat lakiin nojaten päättää, että uskonnolliset tilaisuudet eivät enää sisälly varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintaan, kirjoittaja pohtii.
Ylikosken kirjoitus Satakunnan Kansassa: https://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000010426061.html?
SUVIVIRSI-KESKUSTELULLA on pitkään viety huomio pois koulupäiviin yhä liitettävistä jumalanpalveluksista. Miksi Suvivirsi koulun kevätjuhlassa ei riitäkään, miksi sen lisäksi koulujen ohjelmaan yhä usein liitetään myös ”kevätkirkko” eli jumalanpalvelus kirkossa?
Kummallisesti lapsilähetystyö onnistuu yhä päiväkodeissa ja kouluissa, vaikka opetussuunnitelma ohjaa ”uskonnolliseen ja katsomukselliseen sitouttamattomuuteen”.
Kirkolla on lähetyskäsky, menkää ja tehkää kaikki minun opetuslapsikseni sekä monituhatpäinen henkilökunta. Riittääkö se perusteeksi?
JOS ev.-lut. kirkon uskonnollisia tilaisuuksia – kevätkirkkoja, pääsiäiskirkkoja, joulukirkkoja – ei enää liitettäisi koulujen lukuvuoden ohjelmaan, kirkolliselle tilaisuudelle ei tarvitsisi järjestää vaihtoehtoista ohjelmaa eikä tiedottaa siitä, huoltajilta ei tarvitsisi kysyä, kumpaan ohjelmaan oppilas osallistuu, oppilaita ei tarvitsisi jakaa kahteen ryhmään, eikä opettajien valvoa ja hoitaa kahta rinnakkaista ohjelmaa.
Eikä huoltajien tarvitsisi paljastaa lapsensa kautta perheen suhtautumista jumalanpalveluksiin. Uskonto tai uskonnottomuus on arkaluontoinen tieto, jota koskee yksityisyyden suoja. Pakollinen valinta ”kevätkirkon” ja sille vaihtoehtoisen ohjelman välillä rikkoo yksityiseen suojaa.
Keskittyminen kaikille yhteiseen toimintaan olisi suuri helpotus rehtorille, opettajille, lapsille ja vanhemmille. Huoltajien ei tarvitsisi enää pelätä, kiusataanko lasta, jos hän ei osallistu enemmistön ohjelmaan, joka ei vastaa perheen katsomusta.
ONNEKSI AIKUISET Suomessa eivät työpaikoilla joudu samanlaiseen kiusalliseen valintatilanteeseen. Paitsi koulujen valvovat opettajat ja varhaiskasvattajat, mutta heillä kyse on työmääräyksestä.
Kunnat voisivat hyvin yksinkertaisesti ja selkeästi lakiin nojaten päättää, että uskonnolliset tilaisuudet eivät enää sisälly varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintaan toimikaudella 2024–2025.
Toki vanhemmat voivat tukea muutosta valitsemalla sekulaarin vaihtoehdon.
Nosto: Uskonto tai uskonnottomuus on arkaluontoinen tieto, jota koskee yksityisyyden suoja.
Ylikosken kirjoitus Satakunnan Kansassa: https://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000010426061.html?
SUVIVIRSI-KESKUSTELULLA on pitkään viety huomio pois koulupäiviin yhä liitettävistä jumalanpalveluksista. Miksi Suvivirsi koulun kevätjuhlassa ei riitäkään, miksi sen lisäksi koulujen ohjelmaan yhä usein liitetään myös ”kevätkirkko” eli jumalanpalvelus kirkossa?
Kummallisesti lapsilähetystyö onnistuu yhä päiväkodeissa ja kouluissa, vaikka opetussuunnitelma ohjaa ”uskonnolliseen ja katsomukselliseen sitouttamattomuuteen”.
Kirkolla on lähetyskäsky, menkää ja tehkää kaikki minun opetuslapsikseni sekä monituhatpäinen henkilökunta. Riittääkö se perusteeksi?
JOS ev.-lut. kirkon uskonnollisia tilaisuuksia – kevätkirkkoja, pääsiäiskirkkoja, joulukirkkoja – ei enää liitettäisi koulujen lukuvuoden ohjelmaan, kirkolliselle tilaisuudelle ei tarvitsisi järjestää vaihtoehtoista ohjelmaa eikä tiedottaa siitä, huoltajilta ei tarvitsisi kysyä, kumpaan ohjelmaan oppilas osallistuu, oppilaita ei tarvitsisi jakaa kahteen ryhmään, eikä opettajien valvoa ja hoitaa kahta rinnakkaista ohjelmaa.
Eikä huoltajien tarvitsisi paljastaa lapsensa kautta perheen suhtautumista jumalanpalveluksiin. Uskonto tai uskonnottomuus on arkaluontoinen tieto, jota koskee yksityisyyden suoja. Pakollinen valinta ”kevätkirkon” ja sille vaihtoehtoisen ohjelman välillä rikkoo yksityiseen suojaa.
Keskittyminen kaikille yhteiseen toimintaan olisi suuri helpotus rehtorille, opettajille, lapsille ja vanhemmille. Huoltajien ei tarvitsisi enää pelätä, kiusataanko lasta, jos hän ei osallistu enemmistön ohjelmaan, joka ei vastaa perheen katsomusta.
ONNEKSI AIKUISET Suomessa eivät työpaikoilla joudu samanlaiseen kiusalliseen valintatilanteeseen. Paitsi koulujen valvovat opettajat ja varhaiskasvattajat, mutta heillä kyse on työmääräyksestä.
Kunnat voisivat hyvin yksinkertaisesti ja selkeästi lakiin nojaten päättää, että uskonnolliset tilaisuudet eivät enää sisälly varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintaan toimikaudella 2024–2025.
Toki vanhemmat voivat tukea muutosta valitsemalla sekulaarin vaihtoehdon.
Nosto: Uskonto tai uskonnottomuus on arkaluontoinen tieto, jota koskee yksityisyyden suoja.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kirjoittaja tuo lopussa esiin porilaisuutensa. Mitä raumalaiset siihen sanoo?
Haminasta heilahtaa.
No kun kirkolle annetaan mahdollisuus lapsilähetystyöhön.
Saa luvan riittää. Kirkonmenot vapaa-aikaan.
Niin, moni sanoo, jos olet uskova, älä tuputa sitä muille. Jeesushan sanoi, menkää ja tehkää kaikki kansat opetuslapsikseni.
Eiköhän tuokin ole yksi niistä lukuisista sanonnoista, joita jälkeenpäin on tungettu hänen suuhunsa.
Hyvin asetettu kysymys.
Kyllä se riittäisi, jos ei anneta kirkon huseerata.
Miksi? Koska seurakunta haluuuuuu.
Tai jos ei päästä sopuun kaikkia miellyttävästä kevätjuhlasta, jätetään juhla pitämättä.
Tätä asiaa on hyvä nostaa keskusteluun myös koulujen alkaessa.