Ikämiehet, kertokaa omia tarinoita.

Liika energiansaanti ei tue lihaskasvu loputtomiin ja vaikka se vähän siinä auttaakin niin ne kasvaneet lihakset jää rasvan alle ja näyttää ihan paskalta.

Oma "heräämiseni" tapahtui vähemmän tietellisissä merkeissä.
Vahvasti lääkitty, rapakuntoinen lupaava alkoholistin alku huolestui tulevaisuudestaan hieman ennen 60v ikää.
Vuosia jatkunut tissuttelu harvoin tapahtuvaksi kuuriluontoiseksi ja kuntosalille 5 krt/vko. Varovaisesti. Jatkoin 23 vuotisena loppunutta punttiharrastustani mutta silloisilla periaatteilla. Vapaan normitangon perustreenit + oman painon harjoitteet.
Lihasvoima alkoi hieman elpymään mutta kimmoisuus ja räjähtävyys olivat vain muistoissa. Rinnellevedot ja tempaukset vain polvista raakoina.
Etukyykyt alkoivat sujumaan syvään mutta ei pohjapompulle.
Maastaveto oli heikentynyt vähiten.
Tavoitteena oli siis terveyden ohentaminen. Ensimmäisen 6kk:n aikana voin luopua lääkityksistä. En dieetannut ja painoni pysyi ennallaan mutta vyötäröni oheni 6 - 7cm.
Takaiskuja. Olkapään leikkaus. Rajoitteita 6kk ja myöhemminkin sen huomasi.
Säären murtuma. Kipsissä 2kk jonka jälkeen teippasin jalkaterää jeesusteipillä vuoden verran jalkaterän ruhjoutuneiden nivelsiteiden ja muiden pehmytosien vuoksi.
Hieman ennen 70v ikää leikattiin pakoputkestani 30cm:n syöpä. Takaisku puoli vuotta kuten myös pari vuotta myöhemmin Virossa tehty korjauleikkaus vain pari kuukautta.
75 vuotisena oli vielä kyrväkäs olo. Kaikki toimi. Maasta nousi yli 2 x oma paino. Yms.
Kuitenkin paino laski tasaisesti. Rasva leikkauksen jälkeisten makuukuukausien jälkesestä 19,6% > 12.9%:iin.
Vatsaontelo 146,5 > 57,1:een.
Tuosta alkoi ukon kiihtyvä näivettyminen.
Nyt +80 kymppisenä toivon joskus muistin heikkenemisen kohdistuvan noihin lähimenneisyyden vuosiin.
Tiedän mitä syön ja milloin ja minkä verran.
Olemme vaimoni kanssa eläneet kotona kahdestaan yli 20 vuotta joutilasta eläkeläisten elämää joten 6krt/vko salikäynnit ovat oleellinen osa sosiaalista elämääni.
Kaikkeen ei lihaskuntoilukaan pysty. Eturauhaseni kaipaa kaksi päivittäistä pilleriään.
Kotisali? Kerrostalossa se olisi mahdottomuus. Vaikka en sovellu ukkojen ryhmäliikuntaan niin kuitenkin kaipaan ympärilleni eri ikäisten elämää.

Tämän päivän ongelma on suurimmalla osalla,
keskittymisen ja pitkäjännitteisyyden puute,
kaikki pitäisi tapahtua mielellään jo huomenna tai pikemmin eilen.

"Mihinkään menemisen arvoiseen paikkaan ei ole oikotietä."

Nuoriso näkee vain kun joku on saavuttanut jotain,
eikä todellakaan ymmärrä,
kuinka monta vuotta on hikeä ja tahtoa sen takana,
monella lapsesta asti tehtyä työtä,
tätä ei ymmärretä,
kateellisena vingutaan vaan kun ei itseltä onnistu.

Tein juuri tähän pitkän kirjoituksen ja yritin sen julkaista. Ohjelma sanoi että vaikutan botilta. Se hävisi sitten .. Ok, ei kirjoiteta.