Poikaystäväni on armejiassa ja lomilla päivät menee siihen että hän pelaa aamusta yöhön asti koneella ja tämä ongelma oli ennen armejiaa vietettiin kaikki vapaa aika yhdessä mut siltikin hön on koneella. Alkaa tuntumaan että kone on tärkeämpi ja pelit kuin toiset ihmiset ja muu sosiaalinen elämä, mitä tässä pitäis tehdä
Poikaystävä pelaa vain koneella
Anonyymi-ap
59614
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 59
Vanhimmat
Sano se hänelle ja lähde. Saatat pelastaa hänen elämänsä ja omasi ainakin.
Rupea harrastamaan sinäkin. Osaa hän pelata vaikka et päivystä koko ajan
Olen harrastanu sitä hänen kanssaan mutta en tykönnyt pelaamisesta, jos en olis hänen tykönään kun pelaa ei me nähtäis ollenkaan
Suoraan sanottuna kyllä intissä olevaa nuorta miestä pitäisi lomilla kiinnostaa enemmän jonkun muun räplääminen kuin koneen. Jätä se.
Juuri niin.
Harvan (miestäkään) jaksaa pidemmän päälle räplätä tytöystävää, joka vinkuu ja valittaa hänelle joka kerta kun tämän näkee. Eiköhän hän kuuntele siellä kasarmilla ihan tarpeeksi sitä, että häneltä vaaditaan koko ajan jotakin ja omaa päätösvaltaa ei ole mihinkään asiaan. Ei mikään ihme, jos pelikone tuntuu mukavalta ja helpolta pakokeinolta siitä naisen valituksesta. Aloittaja voisi olla tyytyväinen siihen, että mies ylipäänsä haluaa (ja suostuu) viettää niitä lomiaan hänen kanssaan, vaikka sittne pelaisikin. Mies voisi myös painua johokin kavereineen rälläämään jokaisella vapaalla ja olla näkemättä tyttistään ollenkaan. Hyvin moni mies toimii noin.
Missä aloittaja kertoo valittavansa. Mies ei ole valmis suhteeseen jossa pitää ottaa toinenkin huomioon. Eikait kukaan jaksa seurustella ihmisen kanssa joka ei tee muuta kuin pelaa. Ennemminkin miehen pitäisi olla tyytyväinen ettei ole tullut vielä jätetyksi.
Sekä toivottavasti tämä tyttö ymmärtää itse lähteä pitämään vaikka hauskaa. Ehkäpä sieltä löytyy joku kypsempi kaveri seuraksi.
Eihän aloittaja itsekään ota toista huomioon. Hän ei selvästi ole yhtään sen valmiimpi parisuhteeseen.
Tuo varmasti on pidemmän päälle parempi vaihtoehto molemmille osapuolille. Nainen on niin epäkypsä, että hänen on ehdottomasti järkevin etsiä kaltaisensa lapsellinen leikkikaveri, joka ei osaa ottaa muita ihmisiä huomioon.
Jos tuo ongelma on ollut jo ennen inttiä ja hän sietänyt sitä jäänyt siitä huolimatta. Eikö se ole huomioon ottamista. En ymmärrä minkälainen pullamössö ei kestä inttiä ja jaksa viettää eikaa tyttöystävän kanssa.
Sehän on nykyään lastenleikkiä. Jatkuvasti iltalomia jne. Lomiakin muutenkin koko ajan.
Eiköhän siinä käy joka tapauksessa niin. Harvemmin tuollainen suhde kantaa. Ei kukaan halua vaikka lastenisäksi miestä joka ei kestä painetta.
Tuo on täysin totta. Suhde tuskin tulee kestämään, jos edes yhtä inttiaikaa ei kestetä. Jos nainen ei kestä noin vähäistä painetta, niin ei hänestä ole äidiksi.
Sittenhän aloittajavoisi itekin mennä jä käydä armeijan. Sehän on lastenleikkiä ja sen jälkeen hän ymmärtäisi sitten paremmin mistä on kyse.
En ymmärrä millainen pullamössönainen ei kestä armeija-aikaa ja osaa antaa toiselle myös vapaa-aikaa. Ilmeisen huomionkipeä ja epäkypsä yksilö.
Eli naisen pitää jo heti tottua huonooon kohteluun että jää kakkoseksi. On se jännä että ennen miehet odotti että pääsevät sen tyttöystävän luokse ja se oli rentoutumista toisen kanssa oleminen. Sitä kun on sellaisiakin miehiä mille se tyttöystävä on ykkönen.
Minä en ole aloittaja. Mistähän tiedät onko aloittaja käynyt intin?
Minähän en ole aloittaja. Minun ex oli intissä silloin kun seurusteltiin. Ja hänelle oli tosiaankin kaikki muu tärkeämpää kuin minä. Eli erottiin.
Tuskinpa on, mutta jäämme odottamaan kertooko hän.
Miksi oletat, että vain naiset? On paljon miehiäkin, joiden tyttöystävä on armeijassa. Niistä miehistä kuitenkin suurin osa tietää armeija-ajan olevan kuluttavaa, joten harva valittaa siitä, että toinen lomillaan kaipaa jotain muuta kuin olla toisen viihdekeskuksena.
Jännä, että miehet eivät oikeasti ole koskaan odottaneet tuota. 🙂
Mun ystävät naiset ovat käyneet osa intin. Tässä puhuttiin nyt mies naiskuviosta. Mikä viihdekeskus silloin on jos kyse on normaali kanssa käymisestä? Ihan sama asia kuin toinen olisi koko ajan puhelimella kuulostaa riippuvuudelta. Jos ei ole kunnioitusta toista sen vertaa että on läsnä niin ei varmaan kannata olla koko suhteessa. Ihminen on ihminen. Ja kone on kone.
Niin minäkin olen käynyt ja tiedän sen olevan kuluttavaa. Esimerkiksi se tupa-asuminen kummasti vähentää halua sosiaaliseen elämään lomilla, jos on vähänkään introvertimpi. Lomilla sitä haluaa ladata alkua, että jaksaa taas sitä yhteiseloa ja kaikkea muuta mitä inttiin liittyy. Ihminen on kuluttava, jos se ei osaa antaa rauhaa.
Eikait tässä ole edes kyseessä ettei aloittaja anna toiselle rauhaa vaan siitä että toinen ei muuta tee kuin pelaa. Suhteessa on 2 ihmistä. Jos yhdessä olo aika on muutenkin rajallinen. Niin ymmärrän hyvin että siihen latautuu odotuksia. Se että pitäisi olla edes joku kompromisseja että toisenkin tunteet tulee otettua huomioon. Se että jos rakkaan ihmisen seura itsessään ei ole jo riittävää ja läsnä olo tärkeää. Niin ei mistään vuosisadan rakkaustarinasta voida puhua.
Jaa a. Mitä mä nyt muistelen omaa nuoruutta niin kaikki lomilla ollessaan kävi juhlimassa ja tapasi ihmisiä.
Ihmisiä on niin monenlaisia ja mm. tuo introverttiys ja ekstroverttiys ovat yksilöllinen juttu. Toinen latautuu saamalla lisää sosiaalisia tilanteita, juhlimalla ja tapaamalla ihmisiä. Toinen latautuu olemalla rauhassa ja välttelemällä ylimääräisiä ihmiskontakteja. Aloittajan poikaystävä ei selvästikään ole sellainen ekstrovertti, joka kaipaisi vielä lisää sosiaalisia kontakteja ladatakseen akkuja, vaan päinvastoin. Lisäksi se, että aloittaja vaatii häneltä sosiaalisuutta, voi vielä entisestään lisätä tarveta paeta siihen pelikoneen seuraan. Se kone kun ei vaadi mitään. Jos aloittaja oikeasti haluaisi yrittää saada tuota toimimaan, niin ensimmäisenä kannattaisi vähentää vaatimista ja yrittää tarjota täysin paineetonta yhdessäoloa. Ei tuo tietenkään mitään takaa ja suhde voi hyvin olla jo taputeltu.
Niin ... yleensä vaatimalla saa vain huono aikaiseksi, varsinkin jos toinen on väsynyt tai kaipaa rauhaa. Jos ei tuota vertaa kykene muuta kuin ajattelemaan itseään, niin ei ole valmis parisuhteeseen.
Minun nuoruudessani kaikki eivät tehneet yhtenäisesti mitään. Ihmiset olivat aivan yhtälailla yksilöitä kuin tänäpäivänäkin. Ne "juhlijat" tosin olivat luonnollisesti se kaikkein äänekkäin sakki, joka jauhoi pämppäämisistään ym. suorastaan kyllästymiseen saakka.
Ihminen joka ei kestä että häneltä vaaditaan asioita ei ole valmis suhteeseen. Parisuhde on tasapainottelua molempien täytyy siihen panostaa. Tässä sitä vaaditaan vain aloittajalta.
Mitään ei saa jos ei vaadi. Puolensa täytyy osata pitää muuten jää ovimatoksi. Siinä se rakkaus mitataan kuinka asiat saadaan toimimaan niin että molemmat voi hyvin.
Ihme viisastelua. Puhun omista tutuistani.
Myöskään ihminen, joka ei kestä olla saamatta aina jatkuvaa huomiota, ei ole valmis parisuhteeseen. "Parisuhde on tasapainottelua molempien täytyy siihen panostaa." Tässä sitä vaaditaan vain aloittajan poikaystävältä.
Yleensä ihmiset tuppaavat liikkumaan enemmän kaltaisessaan kuin ei itsensä kaltaisessa seurassa ja silloin voi helposti tulla tunne, että "kaikki" toimivat tietyllä tavalla.
Ja vaatimalla harvoin saa mitä tahtoo. Myös sen rauhaa haluavan pitää osata pitää puolensa tai kuutoin joutuu kynnysmatoksi. Siinä se rakkaus mitataan, että osaako saada asiat toimimaan vain vaatiko vain toiselta, kuten aloittaja,
Jönnä että olen itse ollut valmis suhteeseen. Kyllä suhteessa täytyy jatkuvasti antaa toiselle huomiota. Päivittäin. Sen pitäisi olla mieluista.
Kyllä suhteessa pitää myös osat antaa toiselle rauhaa, jos hän sellaist kaipaa. Tai vaihtoehtoisesti etsiä seuraa, joka on yhtä huomionkipea kuin itse on.
Niin ja ihan oikeutettusti vaaditaan. Hänen aika aikuistua ja päättää tuleeko hänestä. Joku koneella jumittava kellari r* nikkari. Vai kunniallinen perheen isä joskus .
Eihän aloittaja itsekään ole käytökseltään lähelläkään aikuista. On siis täysin kohtuutonta vaatia toiselta "aikuisuutta", kun ei itsekään siihen kykene. On turha pohtia isää, kun ei itsekään ole vielä likimainkaan valmis äidiksi.
Mistähän sinä tiedät aloittajasta mitään. Kun et ole hänen kanssaan edes kirjoitellut. Haluat ilmeisesti vaan päästä häntä arvostelemaan niinkö? Eihän kukaan puhujaan nykyhetkestä vaan tulevaisuudesta heidän kohdallaan.
Mitähän sinä muka tiedät aloittajan poikaystävästä, paitsi sen mitä aloittaja valitti, täysin omasta yksipuolisesta näkökulmastaan. Hänen "aina" voi yhtä hyvin olla, että "ei saisi koskaan". Haluat ilmeisesti päästä vain arvostelemaan häntä, niinkö? Sinulla on myös ilmiseslvästi itselläsi käsittelemätön trauma aiheen tiimoilta.
Niin katsos kun se rauha voi olla myös siellä rakkaan sylissä. Silloin kun ei koeta sitä toista rasiteena vaan siinä tukena ja turvana jonka kanssa akut lautautuu. Tietenkin ihminen tarvitsee tilaa myös yksin mutta sillekin oma aikansa.
Ei se ole, jos haluaa rauhaa. Se on, että anna toisen olla rauhassa. Voi olla siinä ja läsnä, mutta anna rauhaa ja tilaa. Jos on noin pakkomielteisen huomionkipeä, niin kannattaa etsiä sitä yhtä huomionkipeää seuraa. Sinua ei koeta rasitteeksi, jos et itse ole rasittava.
"Tietenkin ihminen tarvitsee tilaa myös yksin mutta sillekin oma aikansa."
Koskas ajattelet, että henkilöllä, joka käy armeijaa, on se "oma aikansa" ja oma tilansa olla yksin?
Mä tunsin inttiaikana monta, jotka jäivät viikonloppuvapailla kasarmille, saadakseen olla rauhassa. Kotona oli se huomionkipeä tyttöystävä heti vinkumassa ja rauhaa oli nolla.
Niin minäkin ja myös niitä, jotka väittivät olevansa kiinni ja menivät vaikka opiskelupaikkakunnan sijaan (jossa oli se huomionkipeä tyttis), vanhemmilleen, jossa sai rauhaa.
Ai nyt jo alat arvostella minua. Kyllä varmasti näen tämän omalta kantilta omien kokemusten takia. Ethän sinä voi tietää asioita mitä ei ole kerrottu missään. Itse otan vain kantaa siltä kantilta mitkä aloitukseen lukee. Luultavasti se jätkä kokee että kaikki on ihan ok. Niinkuin miehet yleensäkin. Ei minun tarvitse muuttaa mielipiteitäni sen takia etä olet erimieltä.
Niin ja moniko niistä on vielä yhdessä?
Entä sitten. Mäkin jäin joskus vanhemmille ettei tarvinnut nähdä poikaystäväni joka tuli lomille.
No itse otan omaa aikaa vaikka sitten kun kumppani mennyt nukkumaan. Tai tehdään omia juttuja mutta kuitenkin sovittu että joka päivä myös vietetään aikaa yhdessäkin. Eihän se ole kuin sopimista. Eikait sen tarvitse olla joko tai.
Puhut toisen kanssa olemisesta huomionkipeytenä. Jos se siltä tuntuu silloin on todellakin väärän ihmisen kanssa.
No kun aika on rajallinen niin se valitsee sen asian mikä sitä kiinnostaa kaikkein eniten. Ei siinnä mitään ihmeellistä ole
Poika ei ole sinun poikaystävä , Hän ei ole kiinnostunut sinusta tiiman tipaa.
Sinä et ole hänen tyttöystävä, tyttöystävänsä on virtuaalimaailma, Et sinä.
Laske tuo virtuaali-ihannoitsija menemään ja keskittäydy omiin harrastuksiisi. Niistä sinä saat paljon enemmän irti!
Miksi edeskään kiemurtelet ja uskottelet olevasi pojan ystävä????!
Niin no, ehkä sun kannattaisi miettiä myös sitä, että kyllä hänellä on niillä lomillaan oikeus rentoutua sellaisella tavalla, jota hän itse haluaa. Armeija kestää vain sen oman aikansa ja sitten se on ohitse. Hän äkseeraa jo siellä likipitäen 24/7 muiden määräysten ja komentojen mukaan. Sittenkö pitäisi vielä lomalla hypätä sinun pillisi mukaan. Jos teidän suhteenne ei kestä yhtä inttiaikaa ja jos et pysty kestämään sitä, että hän haluaa silloin lomillaan rentoutua häntä rentouttavalla tavalla, niin ei se suhde tule kestämään arkea muutoinkaan.
hyvä kun naiset myös naiset ovat asijalla,
Kone on tärkeämpi.
Tämmöisiä ne nykyää ovat. Ennen sentään miehet oli miehiä, eikä mitään pikkupoikia.
Inttiajan nyt kestää vaikka päällään seisten. Se ei pisimmilläänkään ole kuin se vuosi. Anna pojan pelata, jos hän tahtoo. Anna hänelle rauhaa ja lakkaa valittamasta jatkuvasti, niin eiköhän se sun seurasikin la enemmän kiinnostaa. Jos oikeasti toisesta välittää ja haluaa hänen kanssaa olla, niin yksi intti pikkuhetki.
Keskustele asiasta hänen kanssaan, kukaan ei ole ajatustenlukija. Koita joskus ennakkoon vaikka ehdottaa jotakin yhteistä menoa/tekemistä. Mulla mies tykkää kans pelata paljon mutta kyllä hän lähti mun mukaan ku ilmotin lähteväni johkin ja vaikka sitten yksin jos en häntä kaveriksi saa. Se on vaan jos ei muuta tekemistä oo ja pelit on se harrastus niin niitä tulee sit pelattua jollei muuta ole. Ja kyllä hän on sanonu mulle että on vaan hyvä asia että raahaan hänet välillä ulos niin tulee tehtyä muutakin kuin nökötettyä sisällä. vaikka en mielestäni kyllä raahaile kysyn asiallisesti lähteekö vai ei.
mut jos yhtään ei sua huomioi mikset ottas eroa ja lähtis ettiin miestä jonka kans sul on enemmän yhteistä eikä tartte tämmösii miettii.
Kyse on sairaudesta joka on merkitty jo uusimpaan diagoosiluetteloon. Edellyttää ilmeisesti psykoterapiaa tai lääkitystä.