Niitä klapeja,33cm.niitä vähän paksumpia,vai hoikempia,painollisesti,heittämällä.pyöreään verkkohäkkiin.
Kumpia mahtuu enempi
Anonyymi-ap
40
388
Vastaukset
- Anonyymi
Jos klapit ovat saman mittaisia, mutta eri paksuisia, niin verkkohäkkiin mahtuu enemmän hoikempia klapeja. Tämä johtuu siitä, että hoikemmat klapit vievät vähemmän tilaa ja mahtuvat siksi tiiviimmin häkkiin.
Mikäli klapit ovat eripituisia, niin tällöin lyhyempiä klapeja voi saada mahtumaan enemmän häkkiin.- Anonyymi
Jos ne heittää niin pienempiä vähemmän ja paksumpia enemmän. Pienet menee poikittain ja se on höttölava. Tuuli vie mennessään.
- Anonyymi
Jos klapit ovat keskenään samankokoisia, niin isoja tai pieniä menee aivan saman verran.
Kokeile vaikka sommitella CADilla metri kertaa metri raamiin 100 tai 50 mm ympyröitä täyteen, ja laske ympyröiden yhteispinta-ala. Molemmissa tapauksissa saat saman tuloksen.- Anonyymi
Jepulista jee. Kokeilin ja huomasin, että 100 mm ympyröitä mahtuu tarkalleen 100 kpl metri x metri raamiin ja 50 mm ympyröitä mahtuu tarkalleen 400 kpl metri x metri raamiin. Ympyröiden yhteispinta-ala on siis sama molemmissa tapauksissa eli 1 m².
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jepulista jee. Kokeilin ja huomasin, että 100 mm ympyröitä mahtuu tarkalleen 100 kpl metri x metri raamiin ja 50 mm ympyröitä mahtuu tarkalleen 400 kpl metri x metri raamiin. Ympyröiden yhteispinta-ala on siis sama molemmissa tapauksissa eli 1 m².
Raamin pinta-ala on 1 m², ympyröiden vain 0,785 m².
- Anonyymi
Matematiikka on siitä ikävä tieteen laji että sen avulla on mutuilijat on helppo pudottaa alas.
- Anonyymi
Matematiikka ei tässä kokeessa pelitä.empiirinen koe ainoastaan.ripustaa se häkki , vaa.an varaan,ja heittää kalikat sinne.luulet sää tyhmäksi aloittajaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Matematiikka ei tässä kokeessa pelitä.empiirinen koe ainoastaan.ripustaa se häkki , vaa.an varaan,ja heittää kalikat sinne.luulet sää tyhmäksi aloittajaa.
Hölömö, saahan ne puut aseteltua vaikka hilarakenteeseen jos haluaa vain häkin täyteen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Matematiikka ei tässä kokeessa pelitä.empiirinen koe ainoastaan.ripustaa se häkki , vaa.an varaan,ja heittää kalikat sinne.luulet sää tyhmäksi aloittajaa.
Aloittaja ei ole juuri käynyt kouluja, keskikoulu 60-luvulla jäi kesken sekin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Matematiikka ei tässä kokeessa pelitä.empiirinen koe ainoastaan.ripustaa se häkki , vaa.an varaan,ja heittää kalikat sinne.luulet sää tyhmäksi aloittajaa.
Jos ne kalikat heitetään samalla tavalla häkkiin, matematiikka pätee kyllä heittelystä huolimatta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hölömö, saahan ne puut aseteltua vaikka hilarakenteeseen jos haluaa vain häkin täyteen.
Heittokuutio kaupassa niitä ei aseteta,kunhan vaan heitellään/kuljetin niitä tiputtaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos ne kalikat heitetään samalla tavalla häkkiin, matematiikka pätee kyllä heittelystä huolimatta.
Et sinä voi heittää,vaikka 2000 kalikkaa samalla tavalla,ja jokainen poikkeaa mitoiltaan/muodoltaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et sinä voi heittää,vaikka 2000 kalikkaa samalla tavalla,ja jokainen poikkeaa mitoiltaan/muodoltaan.
Nyt olikin kyse siitä onko keskenään saman kokoisen kalikoiden koolla merkitystä heitetyn kuution kiintokuutio määrään. Tietenkin normaali heittohajonta huomioiden.
- Anonyymi
Koosta riippumatta sama määrä. Jos on sekä ohuita että paksuja niin yhteensä enemmän
- Anonyymi
Niin, niillä pienillä kalikoilla voisi tilkitä isojen pölkkyjen väleihin jääviä rakoja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, niillä pienillä kalikoilla voisi tilkitä isojen pölkkyjen väleihin jääviä rakoja.
Heittokuutio kaupassa ei käytetä mitään ylimääräistä työvaihetta kuten tilkkimistä.ne asettuu miten asettuu..kun ne sinne heitellään.
- Anonyymi
Heittokuutiokauppiaalle (= pakkaamaton irtoheittokuutio, heittokuutiometri = i-m³) on paljon merkitystä sillä, että halot saataisiin painoonsa nähden asettumaan mahdollisimman harvakseltaan. Mitään ei saa pinoa tai latoa, sillä kate huononee.
Viisi irtokuutiota vastaa kolmea pinokuutiota, mutta kauppiaan etu olisi muuttaa tätä suhdetta itselleen edulliseksi. Jos klapeja tai halkoja on valtavasti varastossa niin että tontti loppuu kesken, kauppiaan on ryhdyttävä myymään vain pinokuutioita. Oletuksena yhdestä kiintokuutiosta pitää tuottaa mahdollisimman paljon heittokuutiota.
Matemaattisesti, ja kauppiaalle siis taloudellisesti, paras lopputulos olisi silloin, kun halot "asettuisivat vapaaehtoisesti" klapin mittojen mukaisesti kuutioksi tai vastaavaksi tyhjäksi tilaksi siten, että klapien välinen alue olisi tyhjä. Tavoite olisi järjestelmällinen tyhjyys ja harvuus.
Olettavasti kauppias tavoittaa käytännössä itselleen parhaan tilanteen, kun klapit ovat sik-sak täysin ja mahdollisimman ristissä toistensa kanssa. Kaikki mahdollinen "täristäminen" tai "täyttäminen" pakkaa klapeja tiukempaan, ja huonontaa kauppiaan katetta.
Matemaatikko osaisi ehkä laskea tilastollisen kaavan, mihin kohtaan häkkiä klapikoneen tai kauppiaan apulaisen pitäisi - ja miten perin - kukin klapi ohjata tai heittää, jotta tyhjän tilan määrä maksimoituu. Tämä foorumi on kuitenkin fyysikoille, jossa kvanttimekaaninen fysiikka rulettaa.- Anonyymi
Aika on rahaa.siinä klapin teossa.ostajat kitisee:Miten vähän tuli,kun laitoin siistiin pinoon,tiukasti.heittokuutio ,on heittokuutio.
- Anonyymi
Ai ympäripyöreään?
- Anonyymi
Lieriöön,ootko nähnyt klapeja myytävän pallossa.idiootti.
- Anonyymi
Väitän että hoikempia klapeja mahtuu enemmän pyöreään verkkohäkkiin kuin paksumpia klapeja. Hoikempien klapipuiden väliin jää enemmän tilaa, joten niitä mahtuu tiiviimmin asettamaan häkkiin. Lisäksi kun klapit ovat kevyempiä, niitä on helpompi heitellä häkkiin ja saada ne asettumaan tiiviisti.
- Anonyymi
Ei niitä asetella.ne asettuu miten sattuvat putoamaan.
- Anonyymi
Siinäpä kommentti, väittelee jo itsensä kanssa. 😅
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siinäpä kommentti, väittelee jo itsensä kanssa. 😅
Et hallitse suomenkieltä.asettaa ja asettua ,ovat eri asioita.=syksyllä karhu asettuu talviunille.ei sitä aseteta talviunille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et hallitse suomenkieltä.asettaa ja asettua ,ovat eri asioita.=syksyllä karhu asettuu talviunille.ei sitä aseteta talviunille.
Sinä en näytä hallitsevan kirjoittamista :D
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siinäpä kommentti, väittelee jo itsensä kanssa. 😅
Se onkin varminta, jos kukaan ei provosoidu mukaan väittelemään.
- Anonyymi
Punnitse paketin paino niin tiedät missä on eniten tavaraa.
Ei se mistään koosta riipu Ja koolla ei väliä sanoi emäntäkin, kunhan tavara toimii.- Anonyymi
Ei punnitsimen ole hyvä keino, märkä ja kuiva klapi painaa eri verran. Varminta on kun on saanut klapit pihaan mitata niiden kiintokuutiotilavuus. Isoon mittakannuun vettä, ja upottaa jokaisen klapin veteen ja lukee astekolta tilavuuden. Emäntä pinoamaan ja isäntä kirjaamaan tilavuudet ylös. 😁
- Anonyymi
Kukaan ei sitten viitsinyt kuukkeloida? Asiasta on tehty monia tieteellisiä artikkeleita sekä teoreettisen lähestymistavan että käytännön kokeiden avulla.
Minulla ei nyt valitettavasti ole tuota materiaalia käsillä, mutta muistelen, että satunnaisesti sijoittelemalla päästään tyypillisesti 0.5 - 0.7 täyttöasteeseen, ja tulos riippuu jonkin verran palikoiden pituus- ja paksuusjakaumasta.- Anonyymi
Asiallinen kommentointi.
- Anonyymi
Täällä on jo kerrottu, että "viisi irtokuutiota vastaa kolmea pinokuutiota, mutta kauppiaan etu olisi muuttaa tätä suhdetta itselleen edulliseksi".
Lopputulosta siis kaivataan - miten irtokuution "heittelyn" satunnaisuudesta päästää eroon siten, että oletus olisi aina pakkaantumaton tyhjä tila.
Toisaalta, asiakas haluaisi aina rahoilleen suurimman mahdollisen vastineen, siis aivan toisin kuin kauppias.
Ei ole näkynyt tutkimuksia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täällä on jo kerrottu, että "viisi irtokuutiota vastaa kolmea pinokuutiota, mutta kauppiaan etu olisi muuttaa tätä suhdetta itselleen edulliseksi".
Lopputulosta siis kaivataan - miten irtokuution "heittelyn" satunnaisuudesta päästää eroon siten, että oletus olisi aina pakkaantumaton tyhjä tila.
Toisaalta, asiakas haluaisi aina rahoilleen suurimman mahdollisen vastineen, siis aivan toisin kuin kauppias.
Ei ole näkynyt tutkimuksia.Teoriaa ja käytäntöä: https://www.masinistit.com/keskustelupalsta/viewtopic.php?p=1469842
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Teoriaa ja käytäntöä: https://www.masinistit.com/keskustelupalsta/viewtopic.php?p=1469842
Kiinalaisen tekemä pontikankeittoon liittyvä väitöskirja oli kiintoisa. Vain pallomaiset kappaleet voivat asettua ja asettuvat asemaansa aina yhdellä ja samalla tavalla. Kaikista tiiveimmän rakenteen voivat muodostaa kuutiot silloin, kun ne asettuvat särmä särmää vasten.
On selvää, että avauksessa on määrämittainen klapi, jonka paksuus vain voi muuttua. Edelleen jää epäselväksi klapien paino vs. annettu verkkohäkki vs. klapin paksuus. Paino siis halutaan minimiin.
Selvää on että klapien verkkorakenne aseteltuna kuution muotoon antaisi kauppiaalle parhaan tuloksen. Huonoin tulos saavutetaan, kun klapikasa joutuu täristyksen kohteeksi.
- Anonyymi
Aloittaja.kiitoksia vastauksista.löytyihän sieltä lopuksi faktaakin.
- Anonyymi
Ketjusta poistettu vasta 4 "sääntöjenvastaista" viestiä. Laitetaan tähän vielä kommentti tuolle pellelle.
- Anonyymi
Asiaa on tullut jopa testatuksi ja aika pikkutarkastikin punnitsemalla puut jne.
Yksinkertainen ja oikea vastaus aloitukseen on, että ne "hoikemmat" klapit täyttävät tilan hieman pienemmällä kokonaismassalla eli ostaja saa hieman vähemmän vastinetta rahalleen.
Samoin mitä pitempää tavaraa heitellään, sitä vähemmän sitä mahtuu jne. eli ei kannata ehkä ostaa metristä koivuhalkoa heittokuutioina.- Anonyymi
Omat testaukset eivät fysiikka-foorumilla auta, ellei ole olemassa teoriaa ja kaavoja, joihin vedota.
Pontikkatutkimuksen mukaan klapeihin sopii väite siitä, että lyhyitä klapeja mahtuu sovittuun tilavuuteen painollisesti enemmän; avauksessa oli kuitenkin kyseessä määrämittainen klapi. On selvää, että lyhyt klapi pakkautuu luontaisesti tehokkaammin, ja että lyhyt klapi siis olisi kauppiaalle huono ja ostajalle hyvä. Esimerkkinä asiassa toimii vaikkapa pelletti tai hiekka.
Rakennushiekan irtotilavuuspaino vaihtelee tyypistä riippuen välillä 1,30–1,80 t/m3. MItä suurempi sallittu maksimiraekoko, sen suurempi tiheys tai painoa per tilavuusyksikkö. Täysgraniitti, graniittigneissi ja kvartsiitti painaa kuitenkin 2600 - 2700 kg/m3 (tiheys), joka on siis kaksi kertaa hienon hiekan paino. Hiekassa loppu on ilmaa.
Puupelleitti painaa 600 - 700 kg/m3. Pelletin kohdalla puhutaan energiatiheydestä, ja Suomessa pelleitin halkaisija on aina 8 mm ja pituus 10 - 30 mm.
Edelleenkään ei ole näyttöä siitä, että ohut tai paksu klapi antaisi asiassa hyötyä ja eroa jompaan kumpaan suuntaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Omat testaukset eivät fysiikka-foorumilla auta, ellei ole olemassa teoriaa ja kaavoja, joihin vedota.
Pontikkatutkimuksen mukaan klapeihin sopii väite siitä, että lyhyitä klapeja mahtuu sovittuun tilavuuteen painollisesti enemmän; avauksessa oli kuitenkin kyseessä määrämittainen klapi. On selvää, että lyhyt klapi pakkautuu luontaisesti tehokkaammin, ja että lyhyt klapi siis olisi kauppiaalle huono ja ostajalle hyvä. Esimerkkinä asiassa toimii vaikkapa pelletti tai hiekka.
Rakennushiekan irtotilavuuspaino vaihtelee tyypistä riippuen välillä 1,30–1,80 t/m3. MItä suurempi sallittu maksimiraekoko, sen suurempi tiheys tai painoa per tilavuusyksikkö. Täysgraniitti, graniittigneissi ja kvartsiitti painaa kuitenkin 2600 - 2700 kg/m3 (tiheys), joka on siis kaksi kertaa hienon hiekan paino. Hiekassa loppu on ilmaa.
Puupelleitti painaa 600 - 700 kg/m3. Pelletin kohdalla puhutaan energiatiheydestä, ja Suomessa pelleitin halkaisija on aina 8 mm ja pituus 10 - 30 mm.
Edelleenkään ei ole näyttöä siitä, että ohut tai paksu klapi antaisi asiassa hyötyä ja eroa jompaan kumpaan suuntaan.Kyllä tuon viitatun toisen foorumin kuvasta selviää, että kasan tiheyteen vaikuttaa palikoiden pituus-halkaisijasuhde w. Mitä lähempänä pituus on paksuutta (paksut klapit), sen tiiviimpi kasa (φ > 0,6) .
Sitä en tiedä, miksi sinulle tuo kuva ei käy näytöksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä tuon viitatun toisen foorumin kuvasta selviää, että kasan tiheyteen vaikuttaa palikoiden pituus-halkaisijasuhde w. Mitä lähempänä pituus on paksuutta (paksut klapit), sen tiiviimpi kasa (φ > 0,6) .
Sitä en tiedä, miksi sinulle tuo kuva ei käy näytöksi.Mikä kuva, sotketko kirjoittajia?
Anna muillekin se kuva.
- Anonyymi
"Mitä lähempänä pituus on paksuutta (paksut klapit), sen tiiviimpi kasa (φ > 0,6) ."
Satunnaisesti kehikkoon syötettävät pallomaiset kappaleet (pallot) asettuvat aina samalla tavalla.
Asiaa on perinteisesti tarkasteltu sillä tavoin, kuinka monta kappaletta tarvitaan tukkimaan halkaisijaltaan d-mittainen pyöreä suuaukko. Kolme palloa (teoriassa kaksi), joiden halkaisija eli suurin ulkomitta on <1/3 * d, eivät voi tukkia pyöreää suuaukkoa. Kääntäen, jos pallon halkaisija on 330mm, suuaukon tulee olla aina suurempi kuin 1000mm, jotta sitä ei voida tukkia pallomaisilla kappaleilla. Yleensä varmuuskerroin huomioiden suuaukon tulisi olla 1330mm kaiken tukkeutumisen estämiseksi.
Vertauskuvaksi asiassa käy tiimalasi, jossa täydellisen virtauksen saavuttamiseksi valuvan partikkelin suhteen tiimalasin kaulan leveyteen täytyi olla vähintään 1/12, mutta ei suurempi kuin 1/2 tiimalasin kaulasta.
Asiaan sopii Beverloon laki.
https://journals.aps.org/prl/abstract/10.1103/PhysRevLett.108.248001
https://arxiv.org/pdf/0707.4550
Vastaavalla tavalla 33 cm -klapit eivät kykene koskaan tukkimaan suuaukkoa, jonka halkaisija on 1,33 metriä tai enemmän. Jos suuaukossa on suurten selllutehtaiden tapaan ravistin, mikään syöttökalustossa ei tukkeudu.
Klapien osalta heitto- ja ohjainlaitteen tai apupojan tulee kyetä heittämään klapit mahdollimman lähelle toisiaan ts. pitäisi ikään kuin pyrkiä tukkimaan edellä kuvattu suuaukko. Kun klapit ohjataan hyvin lähelle toisiin, ristikkäin asettuvat klapit estävät uusien klapien vajoamisen alas häkissä ja tyhjää tilaa muodostuu paljon.
Klapin paksuutta enemmän merkitystä on annettava sille, kuinka hyvin (= lue: huonosti) ristikkäin klapit saadaan käytännössä ohjattua. Aikaisemmin annetusta hiekkaesimerkistä johdettuna, paksu pölli (joka ei ole klapi) on kuin kivilohkare ja ohut klapi on kuin hiekkaa. Tyhjän tilan määrä ratkaisee asian.
Kaikki pitää tehdä siis juuri tosin kuin Beverloon laissa.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1387785Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde381985Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja251930- 911643
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1801575Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1071030- 49930
Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik4919Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28830- 34812