Miksi erositte?

Mies jätti. Ero tuli yllätyksenä, vaikka meillä oli ollut vaikeita aikoja ja keskusteluja suhteemme jatkuvuudesta. Mutta molemmat halusimme vielä jatkaa suhdetta.

Pari viimesitä kuukautta mä luulin olevan ihan hyvin, mutta näin jälkeen päin ajatellen, me emme puhuneet toisillemme. Tai hän ei puhunut peloistaan minulle. Minä en huomannut mitään. Mun olisi pitänyt kysyä, mikä painaa...

No, sitten se tuli. Hän ei rakastanut minua, kuten haluaa rakastaa ihmistä. Hän ei ikävöinyt minua, häntä välillä jopa ahdisti olla kanssani. Hän sanoi, että alkuhuumaa ei ollut tai se kesti liian vähän... Me olimme liian kavereita.

Toista hänellä ei tietääkseni ollut, mutta ottipa toisen naisen heti minun jälkeeni. Helpottaako se hänen oloaan...

No, olisi kiva kuulla, mitä teille toisille ihmisille kävi.

Miehen puhumattomuus ja sulkeutuneisuus oli ykkös syyt.
Ongelmat kasaantuivat ja kasaantuivat, mies mökötti jos yritti ottaa vaikeita asioita esille. Mitään kritiikkiä voinut esittää, ei omista tunteista puhumista. Onneksi pääsin eroon, nyt elämä HYMYILEE. Tunnevammasille ukoille pitäisi laittaa tatuointi otsaan: KIERRÄ KAUKAA!

Työpaikkarakkaan vaimo sai tietää. Hyvin meni vaikka kaikki työpaikalla tiesi. No esim. työkaveri Kala meidät mutenkin paritti. Piti lopettaa kun vaimo sai tietää, mutta onhan meillä vielä firman olutillat eli panoillat, lasketelumatkat, mun kämppä, perjantai-illasta - lauantaiaamuun, syksyn kaikki bileet jne.

meijän suhde kariutui siihen et lähdin opiskeleen toiselle paikkakunnalle...ravaaminen koulukaupunkin ja kotipaikan välillä oli tosi rankkaa. asuin poikaystäväni luona lomat ja jotkut viikonloput,koirakin ahdistui reissaamisesta ja uudesta kodista. riitoja alko tuleen kun emme sopinut pieneen huonoistoon koiran kera.poikaystäväni ei enään jaksanut...se halus olla vapaa ja olla yksin omassa kodissaan..toisaalta kyllä ymmärrän,mut eipä mennyt kauaa kun hän kertoi että on jatkanut elämäänsä ja tapailee jo yhtä naista....se oli isku vasten kasvoja...mä olin valmis elään miehen kanssa koko loppuelämän,mut mies vaan halus kokeilla miltä tuntuu seurustella....ei ollut vakavasti seurustellut ikinä. ja kun ei kestänyt yhdessä oloa niin jätti. kesällä kaikki oli hyvin kun oli oma asunto samasta kaupunkista,mut ku koulu alko ja ravaaminen niin ongemat alkoivat....ehkä me sitten joskus voimme aloittaa uudelta pohjalta kun olen koulun käynyt lopppun...

Minut jätettiin, mies halusi olla vapaana. Muina syinä hän listasi pienet kinastelut ja väliaikaisesti pidempi välimatka. Tuli tunne et hän luovutti liian helposti.

Minulle sanottiin lohdutuksena nämä niin kuluneet fraasit "sä olet ihana ja mukava tyttö eikä tämä ero johdu mitenkään sinusta ainoastaan hänestä".

Olen katkera sillä exälläni on varmaan jo uusi kiikarissa ja itse suren häntä vielä. Miksi hän ei välittänytkään vaikka jossain vaiheessa oli ihastuneempi kuin mitä mä itse?

Mut jätettiin,oltiin kolme kuukautta yhdessä,mies vaan ilmotti sit ettei halua enää jatkaa.
Hän oli se,joka oli hulluna muhun,yritin olla torjuva ym.mut ei antanu periksi.Sit kun viimein uskalsin luottaa siihen,se jätti mut.Olin "laastari" meidän suhteessa.
No,mies haluaa "pysyä ystävinä",palas exänsä luo.

tasolla yhteen. Molemmilla on ollut muita, mutta jokin vetää yhteen yhä uudelleen. Syy alkuperäiseen (avioeroon) oli miehen väkivaltainen ja sekopäinen käytös kännissä. Selvinpäin ihana mies ja viinaa juotuaan piru. Yhteinen lapsikin pitää yhteyksiä yllä. Mutta olemme niin erilaisia, että kestämme toisiamme pienin annoksin. Tulevaisuudesta ei ole hajuakaan, mutta mitä sitä suremaan tai odottelemaan. On vain tämä päivä. Huomisesta en vielä tiedä.

oltiin aika nuorii kun alettiin seurusteleen. joku 2 ja puol vuotta meni hienosti, sitten alkoi mun menokenkä vipattaa, aloin käydä ulkona, mies olis vaan tahtonu olla niinku ennenkin, olla kahdestaan ja kotona. jäävuoren huippu oli se kun ihastuin vanhempaan mieheen ja petin omaa miestä sen kans.

mä jätin, oli vaikeeta ja mietin sitä pitkään. välitin kumminki kundikaveristani sen verran et oli parempi jättää se kun jatkaa valehtelua japettämistä. teki pahaa jättää, se olis tahtonu jatkaa ja sanoi monta kertaa et sil ei oo muuta kun minä. en koskaan kertonut et petin eikä se ole saanut sitä koskaan selville. kaveripiirit on vieläkin yhteiset ja ollaan ihan hyvissä väleissä nykyään. sillä on uus ja mulla myös. sen miehen kans jonka kans petin en aloittanut mitään.

Syitä jotka kaatoivat vuoden kestäneen "suhteemme" oli niin monia. jopa enemmän, kuin syitä miten suhteemme olisi voinut onnistua. Jo pelkästään se, että olemme kumpikin tahoillamme varattuja riittää syyksi. kummallakin on omat kuvionsa eri paikkakunnilla. toki päätös on monien asioiden summa, vaan ei se helpota tätä kipua rinnassa siitäkään huolimatta.

Mitäkö sanottiin? Minä sanoin etten voi elää valheessa. En voi elää niin, että saan palan sieltä, toisen täältä. Haluan kaiken, tai en mitään. Muuta en voi antaa, kuin rakkauteni. Jos se riittää, olen valmis. Mutta tätä löyhässä hirressä kiikkumista en enää jatka. Rakkaani sanoi: rakastan sinua nainen enemmän kuin mitään muuta koskaan elämässäni olen rakastanut. sinua mietin öisin ja rintaa puristaa. Siitä huolimatta en jätä vaimoani, vaikka rakkautta ei enää ole on kuitenkin kohtuullisen hyvä yhteiselämä. Uskon, että lopulta oman miehesi kanssa olet onnellisempi kuin mitä hän voi tarjota.

Mitäkö ajattelimme? Rakkaastani en tiedä, minua koskee... Tyhmä tyttö maksaa laskun, antoi kaiken eikä saanut mitään. Jossain on rakkaimpani, katseesta päätellen tuskissaan mutta oman vaimonsa kanssa....