Punkalaitumella aloittaa jälleen uusi menomesta, Ravintola Rio. Aikaisemmin samalla paikalla oli Ravintola Punka, mutta asiakaspulan vuoksi lopetettiin. Sitä aikaisemmin paikalla oli Trio Bar. Huhupuheet kertovat, että sieltä oltaisiin myyty tiskin alta virolaista, mutta mene ja tiedä.
Kyllähän tällaisissa tuppukylissä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Jopa huumeet ovat tänne jo rantautuneet ja toisinaan meno on kylillä villiä. Nuoriso rallaa bemareillaan ja mopoautoillaan niin että vanhempaa hirvittää. Lain koura ei vaan tänne tahdo yltää ja rikos on usein jo vanhentunut, kun paikalle ennättävät. Punkalaidun on sellainen villi länsi suomalaisessa mittapuussa yhdistettynä ylisukupolviseen junttiuteen. Täällä Hankkijan lippis ja kummarit on edelleen kova sana, kun lähdetään naapurista naisia jaakaamaan. Täällä mitään pärfyymejä tunneta vaan rehti suomalainen hiki ja pska on ovat ne luonnollisimmat aromit, jotka joka jätkän pusakasta löytyy ja horsmankukka on se, joka tuodaan tuliaisina kun mennään morsmaikun appivanhemmilta naimalupaa kyselemään.
Kesä on Punkalaitumella kovaa aikaa! Kesällä täällä koko paikallinen kansakunta kömpii piiloistaan savupirttiensä uumenista, kun toripäivä koittaa. Viikon suurimpana tapahtumana torilla voi yhtäaikaisesti olla jopa 15 ihmistä kerrallaan katselemassa, kun isolta kirkolta joku on tuonut pakettimersullinen pelargooneja myytäväksi. Samalla vaihdetaan kuulumiset ja kertoillaan kuinka edellisviikonloppuna oltiin nähty sorsaparvi poikueineen jokitörmällä. Sitä juttua riittääkin sitten pidemmäksi aikaa, kun tarina vielä muuttuu kertojasta toiselle.
Täällä ei myöskään pahantekijöitä ja ulkopuolisia hyvällä kattella. Jos joku sttuu kylille eksymään niin kyllä nopeasti ollaan kysymässä, että milläs asioilla sitä liikuskellaan? Toinen käsi on taskussa puristettuna tiukasti perintölinkkarin ympärille, jos vieraalla on pahat mielessä niin päästään heti ottamaan luulot pois. Muutenkin täällä kyräillään ja katsellaan koppalakin alta kulmat kyrtyssä toisia (tuttuja ja puolituttuja sekä vieraita), puolisoa ja jopa itseä peilistä ja jupistaan rystyset valkoisena nyrkkiin puristettuna. Ei mitään järkevää, mutta jupistaan kun jupisuttaa ja ihan vaan tavan vuoksi!
Yleisesti ottaen, ei täällä pahantahtoisia olla, mutta ennakkoluuloisia kylläkin. Ennen kuin tullaan sinuiksi niin sitä ruukataan mittailla päästä varpaisiin ja toisin päin. Täällä ei yhteisön lähipiiriin tulla kuin johonkin hostellin aulaan vaan täällä on tarkat tutustumisriitit, kuinka sinuiksi tullaan. Yleensä vaaditaan sauna ja viinaa useampia litroja, sekä mahdollisia suosittelijoita. Punkalaitumelaiset ovat luonteeltaan ujoja ja juroja, jotka eivät herkästi avaudu tai kertoile toisilleen saati vieraille asioistaan. Siksi täällä lähestyminen muita ihmisiä kohtaan onkin aluksi sellaista murahtelua, yksi askel eteen ja kaksi taakse ja vasta sitten kun luottamus on saavutettu niin ollaankin kuin parhaimpia ystävyksiä ja aina tunnettu kuin veljet konsanaan.
Lähestyvä juhannus onkin jännittävää aikaa, kun mökkiläisiä saapuu ja joukossa saattaa olla täysin uusia tuttavuuksia. Potentiaalinen paikka niille lukuisille paikkakunnan sinkuille, jotka vielä puutteessa katujemme valtaväylää orpoina vaeltavat! Luoja yksin tietää, minkälaisia romansseja on luvassa sillä nämä kylämme villimiehet ovat koko pitkän vuoden varronneet yöttömän yön taianomaista hetkeä, kun kokon loisteessa ja viinan voimalla pääsee naisia laumana jaakaamaan. Aina sieltä joku herkku satimeen jää ja niin jatkuu tämän kylän sukupolvinen tarina suomalaisen junttiyhteisön sydänmailla. Hyvä näin, koska vuosisatainen perinne "mitä serkumpi, sitä herkumpi" on kyllä jättänyt näkyvät jälkensä ja uusi geneettinen veri on tervetullutta. Siksi toivotankin kaikki kynnelle kykenevät tulemaan juhannuksen viettoon Punkalaitumen idyllisiin maalaismaisemiin niin saatte kokea ehtaa agraarikulttuuria, jollaista ei urbaanissa elinympäristössä ole nähty sitten jälkeen 1800 -luvun. Tervetuloa sydämellisesti "juhlimaan" kanssamme!
Kyllähän tällaisissa tuppukylissä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Jopa huumeet ovat tänne jo rantautuneet ja toisinaan meno on kylillä villiä. Nuoriso rallaa bemareillaan ja mopoautoillaan niin että vanhempaa hirvittää. Lain koura ei vaan tänne tahdo yltää ja rikos on usein jo vanhentunut, kun paikalle ennättävät. Punkalaidun on sellainen villi länsi suomalaisessa mittapuussa yhdistettynä ylisukupolviseen junttiuteen. Täällä Hankkijan lippis ja kummarit on edelleen kova sana, kun lähdetään naapurista naisia jaakaamaan. Täällä mitään pärfyymejä tunneta vaan rehti suomalainen hiki ja pska on ovat ne luonnollisimmat aromit, jotka joka jätkän pusakasta löytyy ja horsmankukka on se, joka tuodaan tuliaisina kun mennään morsmaikun appivanhemmilta naimalupaa kyselemään.
Kesä on Punkalaitumella kovaa aikaa! Kesällä täällä koko paikallinen kansakunta kömpii piiloistaan savupirttiensä uumenista, kun toripäivä koittaa. Viikon suurimpana tapahtumana torilla voi yhtäaikaisesti olla jopa 15 ihmistä kerrallaan katselemassa, kun isolta kirkolta joku on tuonut pakettimersullinen pelargooneja myytäväksi. Samalla vaihdetaan kuulumiset ja kertoillaan kuinka edellisviikonloppuna oltiin nähty sorsaparvi poikueineen jokitörmällä. Sitä juttua riittääkin sitten pidemmäksi aikaa, kun tarina vielä muuttuu kertojasta toiselle.
Täällä ei myöskään pahantekijöitä ja ulkopuolisia hyvällä kattella. Jos joku sttuu kylille eksymään niin kyllä nopeasti ollaan kysymässä, että milläs asioilla sitä liikuskellaan? Toinen käsi on taskussa puristettuna tiukasti perintölinkkarin ympärille, jos vieraalla on pahat mielessä niin päästään heti ottamaan luulot pois. Muutenkin täällä kyräillään ja katsellaan koppalakin alta kulmat kyrtyssä toisia (tuttuja ja puolituttuja sekä vieraita), puolisoa ja jopa itseä peilistä ja jupistaan rystyset valkoisena nyrkkiin puristettuna. Ei mitään järkevää, mutta jupistaan kun jupisuttaa ja ihan vaan tavan vuoksi!
Yleisesti ottaen, ei täällä pahantahtoisia olla, mutta ennakkoluuloisia kylläkin. Ennen kuin tullaan sinuiksi niin sitä ruukataan mittailla päästä varpaisiin ja toisin päin. Täällä ei yhteisön lähipiiriin tulla kuin johonkin hostellin aulaan vaan täällä on tarkat tutustumisriitit, kuinka sinuiksi tullaan. Yleensä vaaditaan sauna ja viinaa useampia litroja, sekä mahdollisia suosittelijoita. Punkalaitumelaiset ovat luonteeltaan ujoja ja juroja, jotka eivät herkästi avaudu tai kertoile toisilleen saati vieraille asioistaan. Siksi täällä lähestyminen muita ihmisiä kohtaan onkin aluksi sellaista murahtelua, yksi askel eteen ja kaksi taakse ja vasta sitten kun luottamus on saavutettu niin ollaankin kuin parhaimpia ystävyksiä ja aina tunnettu kuin veljet konsanaan.
Lähestyvä juhannus onkin jännittävää aikaa, kun mökkiläisiä saapuu ja joukossa saattaa olla täysin uusia tuttavuuksia. Potentiaalinen paikka niille lukuisille paikkakunnan sinkuille, jotka vielä puutteessa katujemme valtaväylää orpoina vaeltavat! Luoja yksin tietää, minkälaisia romansseja on luvassa sillä nämä kylämme villimiehet ovat koko pitkän vuoden varronneet yöttömän yön taianomaista hetkeä, kun kokon loisteessa ja viinan voimalla pääsee naisia laumana jaakaamaan. Aina sieltä joku herkku satimeen jää ja niin jatkuu tämän kylän sukupolvinen tarina suomalaisen junttiyhteisön sydänmailla. Hyvä näin, koska vuosisatainen perinne "mitä serkumpi, sitä herkumpi" on kyllä jättänyt näkyvät jälkensä ja uusi geneettinen veri on tervetullutta. Siksi toivotankin kaikki kynnelle kykenevät tulemaan juhannuksen viettoon Punkalaitumen idyllisiin maalaismaisemiin niin saatte kokea ehtaa agraarikulttuuria, jollaista ei urbaanissa elinympäristössä ole nähty sitten jälkeen 1800 -luvun. Tervetuloa sydämellisesti "juhlimaan" kanssamme!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Vai on Punkalaidun täynnä kiimasia nuoria ja vähän vahhempia miehiä.
Ei se oikein vaikuta hyvältä kesälomakohteelta.
Kyllä, mutta pohjimmiltaan punkalaitumelaiset ovat kovista puheistaan ja karskista ulkonäöstään huolimatta hyvin ujoja ja ihmisarkoja, jotka pyrkivät välttelemään kaikin keinoin ihmiskontakteja aluksi, ennen kuin laumana uskaltautuvat vieraaseen tutustua paremmin. Suurin riski on suututettu punkalaitumelainen, jolloin on toki riski, että punkalaitumelainen alkaa murahdella enemmän. Tämän tunnistaa siitä, kun punkalaitumelaisen naama muuttuu helakan punaiseksi ja alahuuli alkaa väpättään kuin sylkyaikeissa oleva laamalla. Hyvällä vitsillä tilanteen voi laukaista ja tilanne on ohi.
Ps. Paikallisesta pikaruokaravintolasta kannattaa kysyä myös "suututettu punkalaitumelainen" -hampurilaisateriaa. On sitten niin maan perusteellisen hyvä ja pikantin tulinen ateria että persiisä tuntuu kun seuraavan kerran veskisä käy!
Ihan huippua mainostaa tuolla tavalla Punkalaidunta! 👍 😅
xLiner
Tämähän ei siis ollut ensimmäinen kerta. Tästä voi tulla vielä ihan legenda.. 😄
xLiner
Punkalaitumen elinkeinoasiamies siellä kirjoittelee.
Ilmaista mainosta kylälle.
Hyvissä ajoin tämän mainostus ajoituu 😂
Mutta kyllä 15 ihmistä kerrallaan tungeksimassa, kun isolta kirkolta joku on tuonut pakettimersullisen pelargooneja jopa pelottaa äkkiseltään ihmisvilinään tottumatonta 🤭
Eipä siitä taida juuri iloa olla, vaikka siellä sinkkuja olisikin tarjolla. Jos ei itse tahdo sinnepäin asettua, niin turha niitä sikäläisiä sinkkujakaan taitaa olla sillä silmällä katella.
Onko Punkalaitumen Kunto vielä voimissaan?
Taitaisi olla ilman "Särkän nokkaa" aika ahtaalla?
Kesäkeleillä ajelen siittä Kylän läpitte Vammalaan. Tavallaan helpoin reitti Etelästä. Ruuhkat ei haittaa. Täytyypä tuo Jussi pistää ens kesäks mieleen.
Talvella ei oo asiaa amatöörillä sille P -laidun - Vammala -tielle!
Mies 65