En saa hellyyttä tai seksiä

Mieheni ja minä harrastamme seksiä epäsäännöllisesti, paljon vähemmän kuin haluaisin, enkä ole varma, haluaako hän minua tai kokeeko viehättäväksi.
Suhteen alussa harrastimme seksiä lähes aina kun siihen oli mahdollisuus, päivittäin, mutta jo puolessa vuodessa kiinnostus hänen kohdallaan väheni dramaattisesti. Alkuinnostus laantuu aina jossain vaiheessa, mutten osannut odottaa sen loppuvan jo puolessa vuodessa.
Tiedän, ettei hän ollut harrastanut seksiä ennen suhdettamme pitkään aikaan, pariin vuoteen, ja ajattelenkin nyt, oliko alun innostus vain innostusta minun sijastani seksistä.

Hän oli samoihin aikoihin melko epävarma, kysyi muutaman kerran, petänkö häntä (en). Kerran hän tuntui "pakenevan" luotani yllättäen ystävänsä luokse, kun hänen oli tarkoitus yöpyä viikko luonani. Minusta tuntuu, että jotenkin suostuttelin hänet jäämään suhteeseen, jossa hänen kiinnostuksensa oli jo lopahtanut. Muutimme yhteen nopeasti, alle vuoden kuluttua parisuhteen alkamisesta, osin siksi, että se oli molempien elämäntilanteen takia kätevää. Asuimme alkujaan eri paikkakunnilla, mutta hän sai työpaikan minun asuinkunnastani ja muutti luokseni. Mies sanoi sen tuntuvan nopealta, ja olin toki samaa mieltä, mutta silti rakastunut ja onnellinen.
En tiedä, kokeeko hän ajautuneensa suhteeseen, jossa ei halunnut olla.

Tiedän hänen rakastavan minua, sanomme sen toisillemme, mutta en usko toivovani liikoja, kun haluaisin hänen myös haluavan minua seksuaalisesti. Joskus harvoin seksiä on kerran viikossa, joskus kerran neljässä kuukaudessa, aina hänen aloitteestaan, sillä olen nyt lopettanut aloitteen tekemisen. Olisin aloitteen tekijä mielelläni, mutta en missään nimessä halua painosta häntä seksiin. Lisäksi torjutuksi tuleminen sattuu. En ole koskaan elämässäni itkenyt niin paljon kuin tässä suhteessa.
Ulkonäöstäni pidän huolta ja joskus hänkin sanoo minua kauniiksi, mutta aina sen jälkeen kun olen itse kehunut häntä komeaksi, ei koskaan oma-aloitteisesti. Olen normaalipainoinen, painoni on muutaman kilon liikkunut suhteen aikana ylös ja takaisin alas, ja on tällä hetkellä sama kuin suhteemme alussa.
Hän ei koske minuun, korkeintaan laittaa sohvalla jalat syliini, mistä kyllä pidän. Hieron silloin hänen jalkojaan, tiedän hänen pitävän siitä. Kosken häntä rakastavasti ja hellästi, ohi kulkiessani sipaisen kädellä selkää tai läpsäytän kevyesti takapuolelle. Silitän niskaa ja hiuksia, ja tiedän hänen pitävän siitä.
Mies ei vain tee samaa minulle.
Olen ottanut asian puheeksi useampaan otteeseen, mutta mikään ei muutu. Seksuaalisia haluja on erilaisia ja samalla ihmisellä sen suhteen erilaisia kausia, ymmärrän sen kyllä, mutta kun mies ei osoita myöskään hellyyttä, vaikka olen puhunut asiasta.

Minulla on jokseenkin terve itsetunto, eikä tämä varsinaisesti siihen liity. Olen vain surullinen, ettei mieheni ehkä koe samoja tunteita minua kohtaan kuin minä häntä kohtaan. En haluaisi olla hänelle rakas vain kiintymyksen ja tottumuksen takia, vaan myös halun takia.

Aina seksittöminä jaksoina epäilys hänen ajatuksistaan alkaa vaivata;
Mies kertoi joskus, kun puhuimme yhdessä entisistä suhteistaimme oman parisuhteemme alussa, että oli aina ollut suhteissaan se, joka oli "ajajan paikalla", siis siinä mielessä, että suhteen toinen osapuoli oli aina enemmän kiinnostunut hänestä kuin hän toisesta. Tämä kuitenkin muuttui jonkin tietyn naisen kohdalla, josta hän oli kiinnostunut, mutta joka ei halunnut suhdetta miehen kanssa. Minua välillä pelottaa, haikaileeko mies tuon naisen perään, ja on vain ajautunut tyytymään minuun, kun ei saanut sitä, mitä oikeasti olisi halunnut.
Varmasti monen hyvän parisuhteen kohdalla alkujaan "tyytyminen" on voinut johtaa kestävään ja intohimoiseen rakkauteen, mutta kun meillä on näitä ongelmia hellyyden ja seksin osalta, tuo "saavuttamaton nainen" palaa mieleeni välillä, ja pelkään sen olevan syy miehen käytökseen.

En tiedä, mitä tehdä.