AMK ja esimiestason työt

Koulutustasolla ja esimiestehtävällä ei ole mitään tekemistä keskenään, asian ratkaisee työmarkkinatilanne. Pätevyys esimiehenä ei riipu minkätasoinen koulutus ihmisillä on.

Jos on paljon väkeä tarjolla työmarkkinoilla, silloin työnantajat kehittelevät kaikennäköisiä karsimismenetelmiä. Helpoin on aloittaa koulutustasosta, sen jälkeen tulee erilaiset käsialatestit ja psykologiset testit. Jaa mikäköhän karsimismenetelmä olisi siitä seuraava?

Sellaiset joilla on kovin vähän työkokemusta ja kokemusta työelämästä, esittää mitä ihmeellisimpiä väitteitä. Kun työkokemusta alkaa pikku hiljaa karttumaan, niin ensimmäisenä reaktiona yleensä tulee se ihmettely kun se koulutustaso ei sitten ihan niin ratkaisevaa ollutkaan.

Miettikääpäs sitä, mistäkö se johtuisi, en anna valmista vastausta?

Jussi kirjoitti:

Koulutustasolla ja esimiestehtävällä ei ole mitään tekemistä keskenään, asian ratkaisee työmarkkinatilanne. Pätevyys esimiehenä ei riipu minkätasoinen koulutus ihmisillä on.

Jos on paljon väkeä tarjolla työmarkkinoilla, silloin työnantajat kehittelevät kaikennäköisiä karsimismenetelmiä. Helpoin on aloittaa koulutustasosta, sen jälkeen tulee erilaiset käsialatestit ja psykologiset testit. Jaa mikäköhän karsimismenetelmä olisi siitä seuraava?

Sellaiset joilla on kovin vähän työkokemusta ja kokemusta työelämästä, esittää mitä ihmeellisimpiä väitteitä. Kun työkokemusta alkaa pikku hiljaa karttumaan, niin ensimmäisenä reaktiona yleensä tulee se ihmettely kun se koulutustaso ei sitten ihan niin ratkaisevaa ollutkaan.

Miettikääpäs sitä, mistäkö se johtuisi, en anna valmista vastausta?

Lue lisää

"Koulutustasolla ja esimiestehtävällä ei ole mitään tekemistä keskenään, asian ratkaisee työmarkkinatilanne."

- On olemassa tarkempi määrittely esimerkiksi julkisen sektorin virkoja haettaessa, joihin on valittava pätevin työntekijä.

Riksu kirjoitti:

"Koulutustasolla ja esimiestehtävällä ei ole mitään tekemistä keskenään, asian ratkaisee työmarkkinatilanne."

- On olemassa tarkempi määrittely esimerkiksi julkisen sektorin virkoja haettaessa, joihin on valittava pätevin työntekijä.

Lue lisää

... saa paikan julkiselta sektorilta, eli paperit ratkaisevat. Kokonaan toinen aihe sitten olisikin, sadaanko tällä menettelyllä paras mahdollinen henkilö tehtävään.

pätevin kirjoitti:

... saa paikan julkiselta sektorilta, eli paperit ratkaisevat. Kokonaan toinen aihe sitten olisikin, sadaanko tällä menettelyllä paras mahdollinen henkilö tehtävään.

Rekrytoivan virkamiehen kommentti elävästä elämästä julkishallinnon piirissä:

Erityisesti kuntapuolella muodollisia kelpoisuusvaatimuksia "höllennettiin" 90-luvun lopussa vastamaan uutta koulutuspolitiikkaa, mikä lähinnä tarkoitti sitä, että valtaosaan tehtävistä (muihin virkoihin,mihin laki ei suoraan vaadi ylempää kk-tutkintoa!) määriteltiin kelpoisuusvaatimukseksi "korkeakoulututkinto". Em. asialla haluttiin saada lisää hakijoita sekä hillitä palkkaukseen littyviä paineita.

Asia ei kuitenkaan muuttanut yhtään mitään, vaan asiantuntija/johtotason tehtäviin valitaan käytännössä poikkeuksetta maisterin paperit omaavia henkilöitä. Poikkeukset tapahtuvat taasen pääosin teknisellä puolella, jossa päällikkötehtäviin on vaikeampaa saada esim. DI:tä kohtuullisin palkkaeduin.

Se, missä tapahtui suurin muutos liittyy toimistohenkilökunnan rekrytointiin. Käytännössä perskoululutusvaatimuksena on nykyään opisto/amk- tasoinen tutkinto kun ennen töihin otettiin koulupohjalta. Monesti uusia virkoja/toimija täytettäessä valitaan haastatteluun jo pelkkiä tradenomeja, koska vanhoja merkonomeja/yo-merkonomeja ei ole enää markkinoilla. Asiassa ei ole ainakaan työnantajan kannalta ongelmaa,koska myös toimistotehtävien vastuullisuus ja vaativuus on kasvanut. Siksi juuri vanhankin tstohenkilökunnan osalta on kannustettu aikuisopiskeluun amk:ssa.

Koulutuksen luoma "virkahierarkia" on kuitenkin erittäin selvä kunnissa ja vielä terävämpänä se näkyy valtiolla. Vain akateeminen kolutustatus johtaa hierakkian yläpäähän. Tähän ei ole tulossa mitään muutosta. On tosin huvittavaa, että juuri valtiotyönantaja asettaa esim. projekti-ihmisten kelpoisuusvaatimukseksi akateemisen tutkinnon, kun saman asian hoitaa pienemmin kustannuksin esim. merkonomi/tradenomi.

Edelläolevaan vielä lisäyksenä, että eräissä tapauksissa julkispuolella ns.poliittisilla ansioilla ja yleensä vielä punaisella jäsenkirjalla kaikki tehtävät ovat mahdollisia muodollisesta koulutuksesta huolimatta..

viranhaltija kirjoitti:

Rekrytoivan virkamiehen kommentti elävästä elämästä julkishallinnon piirissä:

Erityisesti kuntapuolella muodollisia kelpoisuusvaatimuksia "höllennettiin" 90-luvun lopussa vastamaan uutta koulutuspolitiikkaa, mikä lähinnä tarkoitti sitä, että valtaosaan tehtävistä (muihin virkoihin,mihin laki ei suoraan vaadi ylempää kk-tutkintoa!) määriteltiin kelpoisuusvaatimukseksi "korkeakoulututkinto". Em. asialla haluttiin saada lisää hakijoita sekä hillitä palkkaukseen littyviä paineita.

Asia ei kuitenkaan muuttanut yhtään mitään, vaan asiantuntija/johtotason tehtäviin valitaan käytännössä poikkeuksetta maisterin paperit omaavia henkilöitä. Poikkeukset tapahtuvat taasen pääosin teknisellä puolella, jossa päällikkötehtäviin on vaikeampaa saada esim. DI:tä kohtuullisin palkkaeduin.

Se, missä tapahtui suurin muutos liittyy toimistohenkilökunnan rekrytointiin. Käytännössä perskoululutusvaatimuksena on nykyään opisto/amk- tasoinen tutkinto kun ennen töihin otettiin koulupohjalta. Monesti uusia virkoja/toimija täytettäessä valitaan haastatteluun jo pelkkiä tradenomeja, koska vanhoja merkonomeja/yo-merkonomeja ei ole enää markkinoilla. Asiassa ei ole ainakaan työnantajan kannalta ongelmaa,koska myös toimistotehtävien vastuullisuus ja vaativuus on kasvanut. Siksi juuri vanhankin tstohenkilökunnan osalta on kannustettu aikuisopiskeluun amk:ssa.

Koulutuksen luoma "virkahierarkia" on kuitenkin erittäin selvä kunnissa ja vielä terävämpänä se näkyy valtiolla. Vain akateeminen kolutustatus johtaa hierakkian yläpäähän. Tähän ei ole tulossa mitään muutosta. On tosin huvittavaa, että juuri valtiotyönantaja asettaa esim. projekti-ihmisten kelpoisuusvaatimukseksi akateemisen tutkinnon, kun saman asian hoitaa pienemmin kustannuksin esim. merkonomi/tradenomi.

Edelläolevaan vielä lisäyksenä, että eräissä tapauksissa julkispuolella ns.poliittisilla ansioilla ja yleensä vielä punaisella jäsenkirjalla kaikki tehtävät ovat mahdollisia muodollisesta koulutuksesta huolimatta..

Lue lisää

Ei kannata julkiselle puolelle mennä yliopisto, tai korkeakoulututkinnolla, ellei ole politiikassa mukana.

Olen itse ollut julkisella puolella hommissa ja lähinnä ihmetellyt, kun yliopisto- ja korkeakoulututkinnon suorittaneet joutuvat tekemään sellaisia hommia jotka pystyy hyvin matalemmallakin koulutustasolla hoitamaan.

Sellaiseen duuniin jos menee, niin tärvää koulussa saavutetun osaamisen siihen paikkaan.

pätevin kirjoitti:

... saa paikan julkiselta sektorilta, eli paperit ratkaisevat. Kokonaan toinen aihe sitten olisikin, sadaanko tällä menettelyllä paras mahdollinen henkilö tehtävään.

Niinhän se on, että tehtävään sopivin ylensä valitaan. Väittäisin että paperit EIVÄT ratkaise, siis siinä mielessä että julkispuolella valittaisiin automaattisesti aina se, jolla on "kovimmat" paperit.

Valmistuttuani hain n. viittä potentiaalisinta paikkaa, jotka sillä hetkellä olivat avoimena. Kävin haastattelussa, mutta paikan sai minua alemmin koulutettu (AMK:sta valmistunut--> myös itselläni on aikaisemmin suoritettuna ko. tutkinto). Asia ei suuremmin hetkauttanut, syynähän oli ymmärtääkseni se että hän oli ollut aikaisemmin samassa talossa töissä ja tehtävän hoitamiseen riitti hyvin AMK-tutkintokin.

Sain erään niistä muista hakemistani paikoista, perusteellisten testien, haastattelujen yms. jälkeen, ja tähän paikkaan olenkin ollut erittäin tyytyväinen, uskoakseni myös työnantaja valintapäätökseensä. Tehtävä on melko paljon vaativampi ja paremmin palkattu kuin tuo yllä mainittu, tässäkin tapauksessa oli ihan ymmärrettävää että halusivat henkilön jolla riittävän vankka koulutus.

Tuo on totta mitä alempana ketjussa joku toteaa: meillä (valtioenemmistöinen yritys) AMK-tutkinnon suorittaneet tulevat aluksi operatiivisiin tehtäviin, ja jos kykyjä on niin voivat edetä ko. tehtävien ns. työnjohtoon. Asiantuntijatehtäviin ja varsinaiseen "johtoportaaseen" edellytetään akateemista loppututkintoa.

viranhaltija kirjoitti:

Rekrytoivan virkamiehen kommentti elävästä elämästä julkishallinnon piirissä:

Erityisesti kuntapuolella muodollisia kelpoisuusvaatimuksia "höllennettiin" 90-luvun lopussa vastamaan uutta koulutuspolitiikkaa, mikä lähinnä tarkoitti sitä, että valtaosaan tehtävistä (muihin virkoihin,mihin laki ei suoraan vaadi ylempää kk-tutkintoa!) määriteltiin kelpoisuusvaatimukseksi "korkeakoulututkinto". Em. asialla haluttiin saada lisää hakijoita sekä hillitä palkkaukseen littyviä paineita.

Asia ei kuitenkaan muuttanut yhtään mitään, vaan asiantuntija/johtotason tehtäviin valitaan käytännössä poikkeuksetta maisterin paperit omaavia henkilöitä. Poikkeukset tapahtuvat taasen pääosin teknisellä puolella, jossa päällikkötehtäviin on vaikeampaa saada esim. DI:tä kohtuullisin palkkaeduin.

Se, missä tapahtui suurin muutos liittyy toimistohenkilökunnan rekrytointiin. Käytännössä perskoululutusvaatimuksena on nykyään opisto/amk- tasoinen tutkinto kun ennen töihin otettiin koulupohjalta. Monesti uusia virkoja/toimija täytettäessä valitaan haastatteluun jo pelkkiä tradenomeja, koska vanhoja merkonomeja/yo-merkonomeja ei ole enää markkinoilla. Asiassa ei ole ainakaan työnantajan kannalta ongelmaa,koska myös toimistotehtävien vastuullisuus ja vaativuus on kasvanut. Siksi juuri vanhankin tstohenkilökunnan osalta on kannustettu aikuisopiskeluun amk:ssa.

Koulutuksen luoma "virkahierarkia" on kuitenkin erittäin selvä kunnissa ja vielä terävämpänä se näkyy valtiolla. Vain akateeminen kolutustatus johtaa hierakkian yläpäähän. Tähän ei ole tulossa mitään muutosta. On tosin huvittavaa, että juuri valtiotyönantaja asettaa esim. projekti-ihmisten kelpoisuusvaatimukseksi akateemisen tutkinnon, kun saman asian hoitaa pienemmin kustannuksin esim. merkonomi/tradenomi.

Edelläolevaan vielä lisäyksenä, että eräissä tapauksissa julkispuolella ns.poliittisilla ansioilla ja yleensä vielä punaisella jäsenkirjalla kaikki tehtävät ovat mahdollisia muodollisesta koulutuksesta huolimatta..

Lue lisää

asia on juuri näin, kuten viranhaltija kertoo. Myös valtion omistamissa pörssiyhtiöissä.

Riksu kirjoitti:

"Koulutustasolla ja esimiestehtävällä ei ole mitään tekemistä keskenään, asian ratkaisee työmarkkinatilanne."

- On olemassa tarkempi määrittely esimerkiksi julkisen sektorin virkoja haettaessa, joihin on valittava pätevin työntekijä.

Lue lisää

Nyt julkissektorilla on, paljon tyrkyllä ylemmän akateemisen loppututkinnon omaavia. Yhteiskunta- ja valtiotieteellisistä ym. tiedekunnista joista suurin osa ei saa yksityissektorilta koulutusta vastaavaa työtä, hakevat lähes kaikki julkisiin virkoihin.

Tällöin työvoiman tarjontaa on reilusti enemmän kuin kysyntää, jolloin vaatimukset ovat kovemmat, jopa niin ettei itse työssä tarvittava osaaminen aina edellytä vaadittua koulutustaustaa.

Silloin kun työvoimasta tulee pulaa tai muuten työvoima vähenee oleellisesti, silloin muukin koulutustausta kelpaa.

Syntyy samanlainen ilmiö kun on tietotekniikan alalla, jos amk-koulutustasolla omaa tarvittavan osaamisen, niin ohittaa kaikki sellaiset ylemmän korkeakoulututkinnon omaavat joilta se puuttuu. Esim. J2EE-sovelluskehitystä ja arkkitehtuureja osaava amk-tason kehittäjä, jättää taakseen aika paljon ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, kun yliopistoissa ja korkeakouluissa yllättävän vähän aihetta opiskellaan.

Silloin kun on kyse säännellyimmistä työmarkkinoista kuten julksissektorin useammat työpaikat ja jolle poliittisilla päätöksellä, koulutetaan enemmän väkeä kun on tarvetta, on korkeammalla koulutustasolla enemmän merkitystä.

Esimerkiksi lääkäriliitto pisti hanttiin, ettei lääkäreitä koulutettaisi liikaa lisää, liksat putovat. Ei mikään liitto näyttänyt valtiotieteen maistereiden, ekonomien tai kauppatieteen maistereiden kohdalla näin mentelleen, mikä näkyy niissä viroissa joihin nämä pyrkivät.

Julkisella puolella harva etenee päällikkötasolle, yksityissektorilla alemmalla koulutustasolla voi nousta hyvinkin korkealle, koska enemmän myös henkilökohtaiset ominaisuudet ratkaisevat.

Jos työvoimasta tulee pulaa, silloin julkisellakin puolella päällikköpaikoille rekrytoidaan amk-tason porukkaa. Samat lait työmarkkinoilla pätevät kun muillakin markkinoilla.

Jussi kirjoitti:

Koulutustasolla ja esimiestehtävällä ei ole mitään tekemistä keskenään, asian ratkaisee työmarkkinatilanne. Pätevyys esimiehenä ei riipu minkätasoinen koulutus ihmisillä on.

Jos on paljon väkeä tarjolla työmarkkinoilla, silloin työnantajat kehittelevät kaikennäköisiä karsimismenetelmiä. Helpoin on aloittaa koulutustasosta, sen jälkeen tulee erilaiset käsialatestit ja psykologiset testit. Jaa mikäköhän karsimismenetelmä olisi siitä seuraava?

Sellaiset joilla on kovin vähän työkokemusta ja kokemusta työelämästä, esittää mitä ihmeellisimpiä väitteitä. Kun työkokemusta alkaa pikku hiljaa karttumaan, niin ensimmäisenä reaktiona yleensä tulee se ihmettely kun se koulutustaso ei sitten ihan niin ratkaisevaa ollutkaan.

Miettikääpäs sitä, mistäkö se johtuisi, en anna valmista vastausta?

Lue lisää

Kyllä se nykyään vaikuttaa. Esim firmassamme ei ole enää edes insinöörejä johtoryhmässä vaan kaikilla on DI tai ekonomi tutkinto plakkarissa. Juuri vaihtui tuossa yksi johtoryhmän jäsen tilalle huhuttiin erästä pirun pätevää osastopäällikköä mutta insinöörikoulutus ei riittänyt ei kuulemma ole yrityksen imagon mukainen koulutus. Ajat ovat muuttuneet nykyään johtotehtäviin (tähän ei lueta pyrkyritehtäviä kuten projektipäällikkö ryhmäpäällikkö jne jne.) tarvitsee lähes aina akateemisen tutkinnon. Vanhankansan insinöörit ja nykypäivän insinöörit ovat kaksi täysin eri asiaa. Ennen oli inssien taso kova nyt tasoa ei taida olla juuri ollenkaan...

taitaa. Omalla alallani valmistuttuani on vaikea päästä edes vuoromestariksi. Vain suoritushommiin on jotain saumoja, koska voi keulia amisporukan ohi. DI:t menevät suoraan koulusta käyttöinsinööreiksi ym.

Sama homma täälläkin. Eli opiskelen amk:ssa eikä tähtäimenä todellakaan ole esimiestehtävät.

Kovaa tietämystä sinulla... Ollila on kylläkin VTM (pääaine kansis) ja DI. Sen lisäksi taitaa tilillä olla jonkin sortin ekonomi-tyyppinen tutkinto Lontoon School of Economicsista.

joopaajoo nokiaa ei todellakaan johda mikään merkonomi vaan ollilan lista on tälläinen

Valtiot. maist. (Helsingin yliopisto), M.Sc. (Econ) (London School of Economics), Dipl. ins. (Teknillinen korkeakoulu).

Täällä on ihan uskomattoman tyhmiä ihmisiä laukomassa typeryyksiä. Unbelievable.

En viitsi edes enempää kommentoida.

Se että on motivoitunut aikuisopiskeluun on työnantajalle vahva signaali motivaatiosta ja kehittymiskyvystä, ja siten hyvä ponnahduslauta uralla eteenpäin. Jos lähtötaso esim. merkonomi --> useiden vuosien työkokemus --> AMK-tutkinto, niin toki kannattaa ja varmasti pääseekin vaativampiin työtehtäviin.

Se missä suoraan lukion penkiltä AMK- tutkinnon suorittaneet usein raskaasti yliarvoivat mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla on, että vaativampia pestejä olisi heti tarjolla. Jos katsotaan tilastoja AMK-tutkinnon suorittaineista, niin onhan joukossa paljon niissä paljon puhutuissa esimies- ja asiantuntijatehtävissä työskenteleviä, mutta urakehityksen taustalla on usein juuri kuvaamasi kehityshistoria.

kirjanoppinut kirjoitti:

Se että on motivoitunut aikuisopiskeluun on työnantajalle vahva signaali motivaatiosta ja kehittymiskyvystä, ja siten hyvä ponnahduslauta uralla eteenpäin. Jos lähtötaso esim. merkonomi --> useiden vuosien työkokemus --> AMK-tutkinto, niin toki kannattaa ja varmasti pääseekin vaativampiin työtehtäviin.

Se missä suoraan lukion penkiltä AMK- tutkinnon suorittaneet usein raskaasti yliarvoivat mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla on, että vaativampia pestejä olisi heti tarjolla. Jos katsotaan tilastoja AMK-tutkinnon suorittaineista, niin onhan joukossa paljon niissä paljon puhutuissa esimies- ja asiantuntijatehtävissä työskenteleviä, mutta urakehityksen taustalla on usein juuri kuvaamasi kehityshistoria.

Lue lisää

Vaaditaan yleensä aikaisempaa kokemusta johtamisesta ja budjettivastuusta.

Julksisektorilla alemman tason päällikköpaikoille, ei välttämättä näitä vaadita jos ei ole ko. kokemuksen omaavia hakijoita. Silloin niihin paikkoihin rekrytoituu suoraan koulun penkiltä tulleita ylemmän korkeakoulutason porukkaa keräämään johtotason työkokemusta.

Yksityissektorilla, ei kannata tällaisia uraohjuksia palkata, ellei jo heti rekrytoinnissa ota huomioon, että ko. henkilö tulee vaihtamaan paikkaa ylemmäksi talon sisällä.

Esimerkiksi erään huolintaliikkeen talouspäälikön paikalle, ei haluttu ekonoomeja tai kauppatieteen maistereita, koska niitä oli ollut ja olivat lähteneet parempien duunien perään.