Sanna Ukkolan harha-ajatukset - ajatus harhat

Sanna Ukkola tulkitsee virheellisesti käyttämiään lähteitä. Hän on siis itse juuri sellainen aktivistitoimittaja, joita hän ajattelee kritisoivansa.
Ukkola viittaa Worlds of Journalism Study -tutkimukseen ja sanoo sen osoittavan, etteivät nuoret toimittajat pidä objektiivisuutta arvossa.

"
Nuoret toimittajat eivät pidä objektiivisuutta samalla tavalla arvossa kuin vanhempi toimittajasukupolvi. Maailman laajimman journalistien arvoja kartoittavan Worlds of Journalism Study -tutkimuksen Suomen osiosta ilmeni, että nuoremmat toimittajat haluavat valistaa, ajaa yhteiskunnallista muutosta ja ottaa kantaa. Viestinnän tutkijan Anu Kantolan tutkimuksessa nuorin tarkasteltu toimittajasukupolvi painotti vahvaa mielipiteiden esilletuomista ja omaa agendaa."

Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan esitetä tällaista väitettä. Siinä todetaan ainoastaan, että toimittajat tulkitsevat objektiivisuuden käsitettä eri tavalla.

"tutkijat ja toimittajat (ks. esim. Lassila-Merisalo 2012; Lehtinen 2016; Tuo- masjukka 2022) ovat kritisoineet objektiivisuuden periaatetta journalismissa. Tässä kyselyssä objektiivisuuden mahdollisuuteen kielteisesti tai epävarmasti suhtautuu niukka enemmistö vastaajista. Samalla käsitys objektiivisuudesta on muuttunut luonteeltaan. Pitkään Suomessa vallalla olleen niin sanotun me- kanistisen objektiivisuuskäsityksen (=raportoidaan faktat ja lähteiden lausu- mat muodollisesti mahdollisimman tarkasti ja pitäydytään sillä tasolla) sijasta toimittajat ovat pyrkineet yhä enemmän tässäkin kyselyssä havaittuun tulkit- sevampaan käsitykseen objektiivisuudesta (ks. myös Reunanen & Koljonen 2014, 47-92). Tarkkarajaisen objektiivisuuskäsityksen liudentumisesta ker- too omalla tavallaan sekin, että vain 10% vastaajista arvioi kyselyssä asioiden olevan joko totta tai valetta ja että lähes kaksi kolmesta arvioi valtaapitävien muovaavan väistämättä totuutta."

Tutkimuksessa myös todetaan, että toimittajat korostavat yhteisten pelisääntöjen tarpeellisuutta.

"Objektiivisuusajattelun muuttuminen joustavammaksi voi toki kertoa

myös itse käsitteen määrittelyn ongelmallisuudesta, joka on aiheuttanut aiem-

minkin journalisteissa hämmennystä (ks. tarkemmin Juntunen 2017, 44-46).

Olipa syy muutokseen mikä tahansa, se ei kuitenkaan näytä johtaneen vah-

vaan siirtymään kohti tietokäsityksen henkilökohtaistumista. Vain alle neljäs-

osa vastaajista on sitä mieltä, että journalistien on mahdotonta pitää omia us-

komuksiaan erossa raportoinnista. Samoin journalistisen työn tekijät suhtau-

tuvat varsin kriittisesti omien vaistojen varassa toimimiseen. Vaateeseen

ymmärtää jutun "pihvi" vaistonvaraisesti suhtautuu negatiivisesti lähes puolet

vastaajista, ja toden sekä valeen eron määrittelyä samalta pohjalta ei hyväksy

noin kaksi kolmesta. Pyrkimys yhteisiin pelisääntöihin siis elää ammattikun-

nassa edelleen varsin vahvana, vaikka kokonaisuudessaan tulkinnat näyttävät

muuttuvan monipuolisemmiksi (ks. myös Reunanen & Koljonen 2018)."

Myöskään tutkimuksen johtopäätökset eivät vastaa Ukkolan tulkintaa.

"Vastaajien näkemykset tietoon ja tietämiseen liittyvistä kysymyksistä il- maisevat journalistisen työn tekijöiden vahvaa kannatusta faktapohjaiselle uutisoinnille ja disinformaation vastaiselle taistelulle. Muutoksessa näyttää olevan journalistien käsitys objektiivisuudesta, jonka mahdollisuutta yhtäältä epäillään varsin runsaasti ja jota toisaalta tulkitaan aiempaa joustavammin. Miehet uskovat naisia selvästi enemmän objektiivisuuden mahdollisuuteen. Objektiivisuusajattelun muuttumisesta huolimatta journalistisen työn tekijät vaikuttavat kaipaavan yhteisiä pelisääntöjä henkilökohtaisen ajattelun sijasta, mutta maailmalla esiin nousseeseen läpinäkyvyyteen suhtaudutaan yleisenä ratkaisumallina kokonaisuudessaan skeptisesti. Tässäkin tapauksessa miehet eroavat naisista olemalla valmiimpia vaistonvaraiseen henkilökohtaiseen ajat- teluun."

Ukkola myös väittää, että media on tiettyä poliittista ideologiaa kannattavien ihmisten asialla

"Media naisistuu kovaa vauhtia: journalismin opiskelijoista jo 80 prosenttia on naisia. Naiset kannattavat tutkitusti punavihreitä arvoja paljon miehiä todennäköisemmin ja ovat huomattavasti miehiä vähemmän konservatiivisia, joten naisistumisen voi kuvitella heijastuvan myös median sisältöihin.

Vähän kärjistäen voisi summata, että media on liberaalien, vihreiden naisten asialla, koska journalismia tekevät liberaalit, vihreitä arvoja kannattavat naiset."

Tämä väite on kuitenkin ongelmallinen, koska ihmisen oma poliittinen ideologia ja hänen tekemä journalisminsa ovat kaksi eri asiaa. Ukkola ei siis perustele väitettään millään tavalla, vaan hän tekee oletuksen.

Johtopäätös:
Sanna Ukkola ei noudata objektiivisuuden periaatetta, kun hän tarkastelee käyttämiään lähteitä. Hän väittää, ettei objektiivisuus kiinnosta muita ihmisiä, mutta todellisuudessa hän puhuu itsestään.