Tietämätön

eiköpähän käteen jäävästä palkasta oteta ensin ns. suojaosuus jonkä määrä riippuu siitä onko yksineläjä vai onko elätettäviä, ja tämän suojaosan jälkeen jäävästä summasta vouti ottaa oman osuutensa.

Ulosvetäjä kirjoitti:

eiköpähän käteen jäävästä palkasta oteta ensin ns. suojaosuus jonkä määrä riippuu siitä onko yksineläjä vai onko elätettäviä, ja tämän suojaosan jälkeen jäävästä summasta vouti ottaa oman osuutensa.

Lue lisää

Suojaosuutta ei huomioida silloin, kun nettotulot ylittävät tulorajan, joka on yksinäisellä 972 euroa/kk.

Eli jos nettotulot ovat perusvähennysten jälkeen 980 euroa/kk, tästä ulosotto ottaa kolmasosan eli 326 euroa -> jää 654 euroa käteen.

Jos nettotulot ovat 970 euroa, tällöin suojaosuus huomioidaan. Tästä yksinäisen suojaosuuden 540 euron ja alle tulorajan olevasta tulosta ulosotto ottaa 75 % eli 323 euroa -> jää 647 euroa käteen.

Onko totta, että aina kun/jos ulosotossa olevaa summaa saadaan perittyä vaikkapa satunnaisista tuloista(sanotaan vaikka kahden vuoden välein) niin merkintä maksuhäiriöstä sekä ulosotto alkaa ikäänkuin alusta.
Vai vanheneeko kumpainenkin tietyn ajan kuluessa?

kysyisin teiltä kirjoitti:

Onko totta, että aina kun/jos ulosotossa olevaa summaa saadaan perittyä vaikkapa satunnaisista tuloista(sanotaan vaikka kahden vuoden välein) niin merkintä maksuhäiriöstä sekä ulosotto alkaa ikäänkuin alusta.
Vai vanheneeko kumpainenkin tietyn ajan kuluessa?

Lue lisää

Kaikki riippuu vähän kokonaistilanteesta ja tietysti velkojan ja ulosottomiehen toimista.

Jos kyseessä on vain yksi velka ja ulosoton kautta ei velkaan ole tullut yhtään suoritusta vuoden aikana, uskoisin ulosottomiehen päättävän tuon perinnän viimeistään vuoden jälkeen. Kun ulosotto päätettään ilman velan täyttä suoritusta, luottotietoihin tulee maksuhäiriömerkintä.

Velkoja voi jättää kyllä velan ns. passiiviperittäväksi kahden vuoden ajaksi, vaikka aktiivinen ulosotto päätettäisiinkin. Jos tuona aikana tulee joku muu velka perittäväksi myös ulosottoon, ja ulosottomies ryhtyy ulosottotoimenpiteisiin, tällöin myös ns. passiiviperittävä huomioidaan ulosmittauksessa.

Vaikka ulosmittaus päätettäisiinkin ja/tai velka siirtyisi passiiviperintään, silti velkojalla on aina mahdollisuus hakea ulosottoa uudelleen / aktivoida pasiivisena oleva asia. Tällöin ulosotto alkaa ns. uudelleen alusta.

Jotta velkaa voidaan periä ulosoton kautta, pitää olla ulosottoperuste. Ulosottoperuste on esim. oikeuden antama tuomio/päätös. Jos velalle ei ole ulosottoperustetta, tällöin myöskään ulosottoperusteen vanhentumisaika ei kulu. Kun velkaa ei voida ns. pakkoperiä, tällöin velkoja/perintätoimisto voi kohdistaa velkaan vain vapaaehtoisia perintäkeinoja.

Jos velkoja/perintätoimisto ei tee mitään 3 vuoteen, joka on yleinen velan vanhentumisaika, velka vanhenee. Jos velalle on esim. tuomio, tällöin velan vanhentumisaika pitenee 5 vuoteen. Tämä tarkoittaa, että velkoja/perintätoimiston pitää muistuttaa velasta tai peristä sitä esim. ulosoton kautta 5 vuoden välein, muuten velka vanhenee.

Ulosottoperuste vanhenee 15 vuodessa esim. tuomion antamisesta. Jos velkoja on yksityishenkilö tai velka on rikosperusteinen, vanhentumisaika on 20 vuotta. Tuon ajan velkoja voi enintään periä velkaa ulosoton kautta - ei yhtään enempää. Verojen ym. julkisten maksujen ulosottoperuste vanhenee 5 vuodessa, koska julkiset velat vanhentuvat 5 vuodessa.

Yhden ja saman velan perinnästä voi luottotietoihin tulla vuosien aikana useitakin merkintöjä. Merkintä tulee aina, kun ulosmittaus päättyy johonkin esteeseen - eli velka ei ole tullut täysin maksetuksi. Jokainen merkintä säilyy luottotietorekisterissä 4 vuotta sen toteamisesta.

Esim. jos ulosotto on todennut joulukuussa 2001, 2002, 2003 ja 2004 velallisen varattomaksi, jokainen merkintä poistuu 4 vuoden kuluttua toteamisajankohdasta: joulukuussa 2005, 2006, 2007 ja 2008.

Velan vanhentuminen ja ulosottoperusteen vanhentuminen on kaksi eri asiaa. Jos velka vanhenee, sitä ei voi periä enää millään tavoin. Kun ulosottoperuste vanhenee, velkaa voidaan periä edelleen vapaaehtoisesti sekä kuolinpesästä.

Velkaneuvoja kirjoitti:

Kaikki riippuu vähän kokonaistilanteesta ja tietysti velkojan ja ulosottomiehen toimista.

Jos kyseessä on vain yksi velka ja ulosoton kautta ei velkaan ole tullut yhtään suoritusta vuoden aikana, uskoisin ulosottomiehen päättävän tuon perinnän viimeistään vuoden jälkeen. Kun ulosotto päätettään ilman velan täyttä suoritusta, luottotietoihin tulee maksuhäiriömerkintä.

Velkoja voi jättää kyllä velan ns. passiiviperittäväksi kahden vuoden ajaksi, vaikka aktiivinen ulosotto päätettäisiinkin. Jos tuona aikana tulee joku muu velka perittäväksi myös ulosottoon, ja ulosottomies ryhtyy ulosottotoimenpiteisiin, tällöin myös ns. passiiviperittävä huomioidaan ulosmittauksessa.

Vaikka ulosmittaus päätettäisiinkin ja/tai velka siirtyisi passiiviperintään, silti velkojalla on aina mahdollisuus hakea ulosottoa uudelleen / aktivoida pasiivisena oleva asia. Tällöin ulosotto alkaa ns. uudelleen alusta.

Jotta velkaa voidaan periä ulosoton kautta, pitää olla ulosottoperuste. Ulosottoperuste on esim. oikeuden antama tuomio/päätös. Jos velalle ei ole ulosottoperustetta, tällöin myöskään ulosottoperusteen vanhentumisaika ei kulu. Kun velkaa ei voida ns. pakkoperiä, tällöin velkoja/perintätoimisto voi kohdistaa velkaan vain vapaaehtoisia perintäkeinoja.

Jos velkoja/perintätoimisto ei tee mitään 3 vuoteen, joka on yleinen velan vanhentumisaika, velka vanhenee. Jos velalle on esim. tuomio, tällöin velan vanhentumisaika pitenee 5 vuoteen. Tämä tarkoittaa, että velkoja/perintätoimiston pitää muistuttaa velasta tai peristä sitä esim. ulosoton kautta 5 vuoden välein, muuten velka vanhenee.

Ulosottoperuste vanhenee 15 vuodessa esim. tuomion antamisesta. Jos velkoja on yksityishenkilö tai velka on rikosperusteinen, vanhentumisaika on 20 vuotta. Tuon ajan velkoja voi enintään periä velkaa ulosoton kautta - ei yhtään enempää. Verojen ym. julkisten maksujen ulosottoperuste vanhenee 5 vuodessa, koska julkiset velat vanhentuvat 5 vuodessa.

Yhden ja saman velan perinnästä voi luottotietoihin tulla vuosien aikana useitakin merkintöjä. Merkintä tulee aina, kun ulosmittaus päättyy johonkin esteeseen - eli velka ei ole tullut täysin maksetuksi. Jokainen merkintä säilyy luottotietorekisterissä 4 vuotta sen toteamisesta.

Esim. jos ulosotto on todennut joulukuussa 2001, 2002, 2003 ja 2004 velallisen varattomaksi, jokainen merkintä poistuu 4 vuoden kuluttua toteamisajankohdasta: joulukuussa 2005, 2006, 2007 ja 2008.

Velan vanhentuminen ja ulosottoperusteen vanhentuminen on kaksi eri asiaa. Jos velka vanhenee, sitä ei voi periä enää millään tavoin. Kun ulosottoperuste vanhenee, velkaa voidaan periä edelleen vapaaehtoisesti sekä kuolinpesästä.

Lue lisää

Vastauksesi oli selkeä ja perusteellinen.
Nyt varmaan myös ystäni ymmärtää.

Velkaneuvoja kirjoitti:

Kaikki riippuu vähän kokonaistilanteesta ja tietysti velkojan ja ulosottomiehen toimista.

Jos kyseessä on vain yksi velka ja ulosoton kautta ei velkaan ole tullut yhtään suoritusta vuoden aikana, uskoisin ulosottomiehen päättävän tuon perinnän viimeistään vuoden jälkeen. Kun ulosotto päätettään ilman velan täyttä suoritusta, luottotietoihin tulee maksuhäiriömerkintä.

Velkoja voi jättää kyllä velan ns. passiiviperittäväksi kahden vuoden ajaksi, vaikka aktiivinen ulosotto päätettäisiinkin. Jos tuona aikana tulee joku muu velka perittäväksi myös ulosottoon, ja ulosottomies ryhtyy ulosottotoimenpiteisiin, tällöin myös ns. passiiviperittävä huomioidaan ulosmittauksessa.

Vaikka ulosmittaus päätettäisiinkin ja/tai velka siirtyisi passiiviperintään, silti velkojalla on aina mahdollisuus hakea ulosottoa uudelleen / aktivoida pasiivisena oleva asia. Tällöin ulosotto alkaa ns. uudelleen alusta.

Jotta velkaa voidaan periä ulosoton kautta, pitää olla ulosottoperuste. Ulosottoperuste on esim. oikeuden antama tuomio/päätös. Jos velalle ei ole ulosottoperustetta, tällöin myöskään ulosottoperusteen vanhentumisaika ei kulu. Kun velkaa ei voida ns. pakkoperiä, tällöin velkoja/perintätoimisto voi kohdistaa velkaan vain vapaaehtoisia perintäkeinoja.

Jos velkoja/perintätoimisto ei tee mitään 3 vuoteen, joka on yleinen velan vanhentumisaika, velka vanhenee. Jos velalle on esim. tuomio, tällöin velan vanhentumisaika pitenee 5 vuoteen. Tämä tarkoittaa, että velkoja/perintätoimiston pitää muistuttaa velasta tai peristä sitä esim. ulosoton kautta 5 vuoden välein, muuten velka vanhenee.

Ulosottoperuste vanhenee 15 vuodessa esim. tuomion antamisesta. Jos velkoja on yksityishenkilö tai velka on rikosperusteinen, vanhentumisaika on 20 vuotta. Tuon ajan velkoja voi enintään periä velkaa ulosoton kautta - ei yhtään enempää. Verojen ym. julkisten maksujen ulosottoperuste vanhenee 5 vuodessa, koska julkiset velat vanhentuvat 5 vuodessa.

Yhden ja saman velan perinnästä voi luottotietoihin tulla vuosien aikana useitakin merkintöjä. Merkintä tulee aina, kun ulosmittaus päättyy johonkin esteeseen - eli velka ei ole tullut täysin maksetuksi. Jokainen merkintä säilyy luottotietorekisterissä 4 vuotta sen toteamisesta.

Esim. jos ulosotto on todennut joulukuussa 2001, 2002, 2003 ja 2004 velallisen varattomaksi, jokainen merkintä poistuu 4 vuoden kuluttua toteamisajankohdasta: joulukuussa 2005, 2006, 2007 ja 2008.

Velan vanhentuminen ja ulosottoperusteen vanhentuminen on kaksi eri asiaa. Jos velka vanhenee, sitä ei voi periä enää millään tavoin. Kun ulosottoperuste vanhenee, velkaa voidaan periä edelleen vapaaehtoisesti sekä kuolinpesästä.

Lue lisää

En nyt ymmärtänyt täysin verojen vanhenemista. Otan nyt henkolökohtaisen esimerkin. Maksamattomat verot ovat vuodelta 2003 joten maksuunpanovuosi on 2004. Nämä verot ovat nyt ulosotossa mutta vielä ulosottoviranomainen ei ole tehnyt varattomuusmerkintää, mutta se on nyt lähiaikana tulossa. Eli kysymys on; Milloin nämä vuoden 2003 verot vanhentuvat ja voiko ulosottoviranomainen laittaa maksuhäiriö merkinnän joka vuosi tästä samasta velasta?

Velkaneuvoja kirjoitti:

Kaikki riippuu vähän kokonaistilanteesta ja tietysti velkojan ja ulosottomiehen toimista.

Jos kyseessä on vain yksi velka ja ulosoton kautta ei velkaan ole tullut yhtään suoritusta vuoden aikana, uskoisin ulosottomiehen päättävän tuon perinnän viimeistään vuoden jälkeen. Kun ulosotto päätettään ilman velan täyttä suoritusta, luottotietoihin tulee maksuhäiriömerkintä.

Velkoja voi jättää kyllä velan ns. passiiviperittäväksi kahden vuoden ajaksi, vaikka aktiivinen ulosotto päätettäisiinkin. Jos tuona aikana tulee joku muu velka perittäväksi myös ulosottoon, ja ulosottomies ryhtyy ulosottotoimenpiteisiin, tällöin myös ns. passiiviperittävä huomioidaan ulosmittauksessa.

Vaikka ulosmittaus päätettäisiinkin ja/tai velka siirtyisi passiiviperintään, silti velkojalla on aina mahdollisuus hakea ulosottoa uudelleen / aktivoida pasiivisena oleva asia. Tällöin ulosotto alkaa ns. uudelleen alusta.

Jotta velkaa voidaan periä ulosoton kautta, pitää olla ulosottoperuste. Ulosottoperuste on esim. oikeuden antama tuomio/päätös. Jos velalle ei ole ulosottoperustetta, tällöin myöskään ulosottoperusteen vanhentumisaika ei kulu. Kun velkaa ei voida ns. pakkoperiä, tällöin velkoja/perintätoimisto voi kohdistaa velkaan vain vapaaehtoisia perintäkeinoja.

Jos velkoja/perintätoimisto ei tee mitään 3 vuoteen, joka on yleinen velan vanhentumisaika, velka vanhenee. Jos velalle on esim. tuomio, tällöin velan vanhentumisaika pitenee 5 vuoteen. Tämä tarkoittaa, että velkoja/perintätoimiston pitää muistuttaa velasta tai peristä sitä esim. ulosoton kautta 5 vuoden välein, muuten velka vanhenee.

Ulosottoperuste vanhenee 15 vuodessa esim. tuomion antamisesta. Jos velkoja on yksityishenkilö tai velka on rikosperusteinen, vanhentumisaika on 20 vuotta. Tuon ajan velkoja voi enintään periä velkaa ulosoton kautta - ei yhtään enempää. Verojen ym. julkisten maksujen ulosottoperuste vanhenee 5 vuodessa, koska julkiset velat vanhentuvat 5 vuodessa.

Yhden ja saman velan perinnästä voi luottotietoihin tulla vuosien aikana useitakin merkintöjä. Merkintä tulee aina, kun ulosmittaus päättyy johonkin esteeseen - eli velka ei ole tullut täysin maksetuksi. Jokainen merkintä säilyy luottotietorekisterissä 4 vuotta sen toteamisesta.

Esim. jos ulosotto on todennut joulukuussa 2001, 2002, 2003 ja 2004 velallisen varattomaksi, jokainen merkintä poistuu 4 vuoden kuluttua toteamisajankohdasta: joulukuussa 2005, 2006, 2007 ja 2008.

Velan vanhentuminen ja ulosottoperusteen vanhentuminen on kaksi eri asiaa. Jos velka vanhenee, sitä ei voi periä enää millään tavoin. Kun ulosottoperuste vanhenee, velkaa voidaan periä edelleen vapaaehtoisesti sekä kuolinpesästä.

Lue lisää

Niin tämmöstä huolta ois että ku mut on tässä juuri todettu varattomaksi ulosotto toimistossa.. ja olen hankkimassa autoa (joku halpa pommi) niin tuleeko ne heti perimään sitä autoa pois?? kuinka huolestunu kannattaa olla? voiko panna esim jonku muun omistukseen kys auton ja olla itse haltija?

Velkaneuvoja kirjoitti:

Kaikki riippuu vähän kokonaistilanteesta ja tietysti velkojan ja ulosottomiehen toimista.

Jos kyseessä on vain yksi velka ja ulosoton kautta ei velkaan ole tullut yhtään suoritusta vuoden aikana, uskoisin ulosottomiehen päättävän tuon perinnän viimeistään vuoden jälkeen. Kun ulosotto päätettään ilman velan täyttä suoritusta, luottotietoihin tulee maksuhäiriömerkintä.

Velkoja voi jättää kyllä velan ns. passiiviperittäväksi kahden vuoden ajaksi, vaikka aktiivinen ulosotto päätettäisiinkin. Jos tuona aikana tulee joku muu velka perittäväksi myös ulosottoon, ja ulosottomies ryhtyy ulosottotoimenpiteisiin, tällöin myös ns. passiiviperittävä huomioidaan ulosmittauksessa.

Vaikka ulosmittaus päätettäisiinkin ja/tai velka siirtyisi passiiviperintään, silti velkojalla on aina mahdollisuus hakea ulosottoa uudelleen / aktivoida pasiivisena oleva asia. Tällöin ulosotto alkaa ns. uudelleen alusta.

Jotta velkaa voidaan periä ulosoton kautta, pitää olla ulosottoperuste. Ulosottoperuste on esim. oikeuden antama tuomio/päätös. Jos velalle ei ole ulosottoperustetta, tällöin myöskään ulosottoperusteen vanhentumisaika ei kulu. Kun velkaa ei voida ns. pakkoperiä, tällöin velkoja/perintätoimisto voi kohdistaa velkaan vain vapaaehtoisia perintäkeinoja.

Jos velkoja/perintätoimisto ei tee mitään 3 vuoteen, joka on yleinen velan vanhentumisaika, velka vanhenee. Jos velalle on esim. tuomio, tällöin velan vanhentumisaika pitenee 5 vuoteen. Tämä tarkoittaa, että velkoja/perintätoimiston pitää muistuttaa velasta tai peristä sitä esim. ulosoton kautta 5 vuoden välein, muuten velka vanhenee.

Ulosottoperuste vanhenee 15 vuodessa esim. tuomion antamisesta. Jos velkoja on yksityishenkilö tai velka on rikosperusteinen, vanhentumisaika on 20 vuotta. Tuon ajan velkoja voi enintään periä velkaa ulosoton kautta - ei yhtään enempää. Verojen ym. julkisten maksujen ulosottoperuste vanhenee 5 vuodessa, koska julkiset velat vanhentuvat 5 vuodessa.

Yhden ja saman velan perinnästä voi luottotietoihin tulla vuosien aikana useitakin merkintöjä. Merkintä tulee aina, kun ulosmittaus päättyy johonkin esteeseen - eli velka ei ole tullut täysin maksetuksi. Jokainen merkintä säilyy luottotietorekisterissä 4 vuotta sen toteamisesta.

Esim. jos ulosotto on todennut joulukuussa 2001, 2002, 2003 ja 2004 velallisen varattomaksi, jokainen merkintä poistuu 4 vuoden kuluttua toteamisajankohdasta: joulukuussa 2005, 2006, 2007 ja 2008.

Velan vanhentuminen ja ulosottoperusteen vanhentuminen on kaksi eri asiaa. Jos velka vanhenee, sitä ei voi periä enää millään tavoin. Kun ulosottoperuste vanhenee, velkaa voidaan periä edelleen vapaaehtoisesti sekä kuolinpesästä.

Lue lisää

Vanhentaako se uusi laki vain ulosottoperusteen. Eli velkoja voi yrittää hakea velkaansa esim perintätoimiston kautta, vaikka 15 vuotta on täynnä. Pystyykö tuossa tapauksessa myös menettämään luottotiedot ?
Mikäli velkaa ei ole yrittänyt hakea 5 vuoteen, niin sitä ei ilmeisesti ole enään mitenkään mahdollista yrittää saada. Vanheneeko myös viivästyskorot samalla lailla?