voiko joku esittää johonkin _logiikkaan_ perustuen, miksi hitaasti kiihdyttämällä kuluu enemmän bensaa kuin nopeasti kiihdyttämällä -olettaen tietysti, että pito säilyy? selitetyt fysiikan kaavat liike-energiasta yms, kelpaavat mainiosti. tässä taannoin kun joku tuli väittäneeksi, että noin kävisi. jonkun logiikan mukaan bensaa kuluisi vähemmän, tai saman verran.
vähemmän siksi, että nopeus on pidempään pienempi. noin suunnilleen saman verran siksi, että kiihdytetään kuitenkin samaan nopeuteen.
vähemmän siksi, että nopeus on pidempään pienempi. noin suunnilleen saman verran siksi, että kiihdytetään kuitenkin samaan nopeuteen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Itse en noita kaavoja tiedä vaan minulla tuo "tieto" perustuu omaan perskokemukseen. Mitä noita taloudellisen ajon kurssien esitteitä tms on tullut nähtyä, niin niissäkin mainitaan että hidas kiihdyttäminen kuluttaa enemmän polttoainetta kuin ripeä.
Tuo bensan kulutuksen suuruus kannattaa tarkistella aikaväleinä. Eli kun kiihdytät ripeästi niin bensaa kuluu lyhyellä aikavälillä tiettymäärä. Jos kiihdytät hitaasti kuluu sitä bensaa koko ajan auton massan kiihdyttämiseen. Hetkellinen kulutus saattaa olla vaikka 20l/100km mutta jos kiihdytys tapahtuu vaikka 50m matkalla niin paljonko se sitten on? Jos esim hitaalla kiihdytettäessä kuluu 10l/100km ja matka on sitten 400m :)
Niin, ripeällä kiihdyttämisellä en minä ainakaan tarkoita renkaat ulvoen lähtemistä vaan nopeasti vauhdin kelaamista siihen sallittuun. Auto liikkeelle ykkösellä ja sitten kiihdytys kakkosella ja sitten vaihto kolmoselle tai neloselle.
Olisiko tässä mitään ideaa?
No ainakin hitaasti kiihdyttämällä ei yleensä olla auton moottorin taloudellisimmalla kierrosalueella(huonompi hyötysuhde), joten kuluttaa enemmän. Eiköhän saman massan kiihdyttämiseen tiettyyn nopeuteen tarvita kuitenkin sama energiamäärä? joten asian on pakko johtua hyötysuhteista.
Eli pienemmällä polttoaine määrällä saavutetaan haluttu nopeus kun kiihdytetään aavistuksen "ripeämmin" (eli pysytään moottorin ideaalitoiminta-alueella hyötysuhteeseen nähden) ja lisäksi saadaan nopeammin isommat vaihteet peliin ja kierroslukua alennettua. Kokonaisuudessa siis tulee kaiken järjen mukaan säästöä, kuinka paljon on eri asia.
Tämä oli vain yksi teoria asiasta.
jeps:llä oli ihan kiva perustelu optimikierrosalueesta ym. pitää varmaan paikkansa ihan kivasti.
Tärkein syy ripeään liikkeelle lähtöön on mielestäni kuitenkin liikenteen sujuvuus. Ärsyttää kun jotkut etsivät ykköstä valojen vaihduttua ja "kiihdyttävät" litrasilla yariksilla pitäen kierrokset alle 2000 rpm. Eihän siinä ehdi vihreistä kuin 3 autoa kerrallaan.
Minä olen havainnoinut, että suurin osa näistä tupeksijoista ajaa 1.8-2.5 litrasilla moottoreilla varustetuilla autoilla. Usein jopa TDI merkinnöillä varustetuilla. Puhun nyt näistä hitaasti kiihdyttäjistä. TDI miehet ymmärrän kyllä koska heillä on jäänyt mieleen myyjän/esitteen lausahdus, että pienillä kierroksillakin pääsee, onhan tässä vääntöä :)
Nämä "isoilla" bensakoneilla ajavat ilmeisesti edelleen luulevat, että ne syövät paljon bensaa kiihdytyksissä.
Sitten on ne erikseen jotka tupsaavat käsijarrun ja vaihteiden kanssa. Heillä taas on muutenkin vaikeuksia selvitä liikenteessä. Heidän koko aivokapasiteetti menee ajamisen ajatteluun jolloin muun liikenteen seuraaminen jää kokonaan huomiotta. Tai tupeloitsija voi myös olla liikkeellä jonkun kaverin kanssa jolloin pitää keskustella ja höpöttää huomioimatta mitä liikenteessä tapahtuu. Tai nainen joka meikkaa autossa jne jne...
Kiihdytyksissä auto kuluttaa 20-80 lit/100km. Riippuen monesta seikasta kuten autosta itsestään.
Ero nopeasti ja hitaasti kiihdyttäessa ei ole samalla autolla kovinkaan suuri joten jos auto kiihdytetään tavoitenopeuteen hitaammin kuin olisi mahdollista, menee sitä polttoainettakin enemmän.
Tämä tuli todistettua aikoinaan autokoulussa mittarin kanssa ja kyllä sen on huomannut itsekkin kun välillä on ottanut rauhallisemmin tuolla liikenteessä että kulutus on noussut.
Että mitä vähemmän aikaa joudutaan köröttämään pikkuvaihteella ja vaihdetaan mahdollisuuksien mukaan 1-3-5 tai 1-2-4-5.
Tämän huomaa jo keskikulutus mittaristakin..
Taloudellisinta on kiihdyttää väännön harjalla jolloin moottorin sitkeysmomentti on parhaimmillaan. Jos käytetään teho aluetta on moottori suorituskykynsä rajamailla ja kulutuskin silloin suurimmillaan! Usein juuri tällöin bensan syöttö on maksimissaan..
Ylämäet yms on hyvä ajaa suurimmalla mahdollisella vaihteella jolla auto jaksaa mennä tasaisesti,nykimättä.
Koska nopeasti kiihdyttämällä päästään nopeammin vauhdin ylläpito(vaiheeseen)
Eli
Paljon kuluttava kiihdytysvaihe lyhenee ajallisesti
Eli
Eli kiihdytyksen ja vauhdin ylläpidon välinen kuulutusero on suurempi, kuin kulutusero hitaan ja nopean kiihdytyksen välillä.
No entäs ne autot, joissa väännön huippu on laitettu korkeille kierroksille? Omassani on max vääntö n. 3 800 rpm, eli moottoria pitäisi löylyttää koko ajan parhaan taloudellisuuden aikaansaamiseksi. Koko taloudellisuuden tavoitteleminen tuntuu vastenmieliseltä, autokoulussa ajo-opettaja mielestäni kertoi asiat aivan toisin miten ne minun mielestäni on. Enpä usko että ainakaan hurjastelijat tavoittelevat mitään taloudellisuutta, heille taitaa kulkupuoli olla tärkeämpää.
Nämä hurjastelija jotka repivät kumit vonkuen seuraaviin valoihin eivät lähde ripeästi vaan todella kaahaavaat. Itselläni huippu väntö sijoittuu 6000 kierroksen paikkeille, että tuo 3800 on vielä kohtalaisen alhainen. Jossain ekodriving oppaassa luki, että hyvin yleisesti max vääntö on jossain 3000rpm hujakkeilla.
Ripeällä lähdöllä näissä esitteissä pidettiin sitä, että auto liikkeelle 1-vaihteella ja sitten kiihdytys kakkosella ja vaihto siellä max väännön kohdalla. Usein kaupunkiliikenteessä kakkosella saavutetaan se 50-60km/h nopeus. Joten kein problem.
Jos joku haluaa tehdä empiiristä tutkimusta, niin niitä ekodriving mittareita saa muistaakseni jostain lainaan pientä korvausta vastaan tietysti.
Itse olen huomannut että turha niitä vaihteita on turhaan survoa. Moottoriakaan ei tarvitse huudattaa kun tietää milloin kannattaa vaihtaa. Useimmiten jätän kolmos- tai nelosvaihteen käyttämättä koska kyllä sillä kakkosella tai kolmosella saa hyvin sen tavoitenopeuden jolloin voikin sitten jo vaihtaa parhaimmalle vaihteelle.
Tietenkin jos jotakuta kiinnostaa kiihdyttää pienillä kierroksilla, niin hankkikoot pätkän metsätietä jossa voivat ajella miten lystäävät.
oloinen veijari kyllä oletkin. Mitähän lisäinformaatiota mahdoit tuoda. Minähän totesin, että kakkosella kiihdytys ja yleensä se riittää tuon tavoite nopeuden saavuttamiseen. Sitten sopivaa pykälää silmään. Kyllähän sitä ykköselläkin kelaa 60km/h lasiin, mutta se ei ole enää taloudellista ajamista mistä tässä on ollut kyse - ripeää se on, mutta ei kannattavaa :)
Oletpas sinä tarkkanäköinen. Täydellinen idioottihan minä olen. Ajattelin sen nyt sitten paljastaa kaikille!
Se, että väännön huippu on 3800rpm:ssä, ei tarkoita etteikö sitä ennen voisi olla vaikka 99% väännöstä. Moni jälleen ei näe metsää puilta kun selittelee väännön huipuista. Tdi-, turbo-, ynnä muut vääntöintoilijat saavat usein (jostain syystä) ihailemansa alhaisen väännön huipun siksi koska ylempää ei otetakaan enää enempää vääntöä.
Eli onko auto jossa on 300Nm 2500rpm:ssä parempi kuin auto jossa on 305Nm 5000rpm:ssä, jos siinä on myöskin 300Nm 2500rpm:ssä?
Kuten joku sanoikin, 3800rpm ei ole välttämättä kovinkaan korkea huippuväännön alue.
Ja kyllä, autosi kuluttaa enemmän jos kiihdytät epäedullisilla kierroksilla tavoitenopeuteen. Usko tai älä, autot on tehty kestämään arkiajoa.
Mun mielestä se menee niin, että kiihdytetään viivyttelemättä haluttuun nopeuteen... Hitaasti kiihdyttämiseen liittyy helposti liian alhaisten kierrosten käyttö, jolloin kaasua käytetään helpommin tarpeettoman paljon, joka taas lisää kulutusta salakavalasti. Siis kohtalaisilla kierroksilla huudattamata pintakaasulla, niin paras tulee.
Tuo alhaisilla kierroksilla vedättäminen raskaahkolla kaasun käytöllä lisää kulutusta eritoten vanhemmilla kaasutinmoottoreilla... Ruiskuissakin se tuntuu, mutta vähiten uudenaikaisissa suoraruiskudieseleissä, joissa syöttä ohjataan myös sisään otettavan imuilmamassan mukaan; eli siis tarpeettomasti ei apetta pyttyyn lykätä ylenmäärin.
Jos tarkastellaan asiaa työn kannnalta, niin on aivan sama että kiihdytetäänkö nollasta kuuteenkymppiin 5:ssä tai 10:ssä sekunnissa. Mutta jos kierrokset pidetään alueella, jossa hyötysuhde on parhaimmillaan, eli aika korkealla, niin sama työ pitäisi saada aikaan pienemmällä määrällä menovedettä. => kulutus pienenee.
Toisaalta, jos kiihdytetään nopeasti suurempaan nopeuteen joudutaan aikaisemmin taistelemaan suurempaa ilmanvastusta vastaan => kulutus kasvaa.
Jos taas ehdittiin käyttää nopeus tarpeettoman ylhäällä ja joudutaan taas pysähtymään seuraaviin valoihin, niin silloin kulutus kasvoi jo huomattavasti verrattuna siihen että väli olisi ajettu hieman hitaampaa ilman pysähtymistä.
Toisaalta hieman tuntuu tuo hyötysuhde teoriakin oudolta. Kuluttaako auto vähemmän polttoainetta jos ajetaan tasaista nopeutta penemällä vaihteella, jolloin kierrokset saadaan paremman hyötysuhteen alueelle?
Ja vielä yksi pulma... onko yleensäkään esimerkiksi autotesteissä tai mainoksissa ilmoitettu hyötysuhteen käppyröitä? Yleensähän esitetään vain teho ja vääntö kierrosluvun funktiona, mutta eiväthän ne ole sama asia kuin hyötysuhde.
Jäi mainitsematta, että ehkäpä sillä kiihdytysnopeudella ei ole juurikaan merkitystä kulutukseen, joten siksi kannattaa kiihdyttää ripeästi, ihan vain liikenteen sujuvuuden vuoksi.
Niin omassa autossani näkyi jonkin mittauksen mukaan optimaalinen eli vähäisin kulutus olevan välillä 2500-3500 kirrosta/min. Joka tarkoittaa esim kaupungissa kolmosella ajamista. Toisaalta ekologista ajoa opettavat kehoittavat vaihtamaan niin suurelle vaihteelle kuin auto jaksaa nikottelematta kulkea. Itselläni tuo tarkoitaa vitosta. Mutta silloin kierrokset laskevat alas ja sen käppyrän mukaan kulutus nousee??? Ota tästä selvää.
Toisissa ekoajo-oppaissa neuvotaankin vain kiihdyttämään ripeästi käyttäen kierroksia huippu väännön kohdalla, kiihdytys siis yleensä tapahtuu kakkosella tuon ohjeen mukaan. Ykkösellä vain liikkeelle lähtö. Jostain kun saisi kulutusmittarin käyttöön niin sillähän sen näkisi.
Tätä mieltä minäkin olen. Eli pointti on se, ettei se ripeämpikään kiihdytys kuluta hidasta enempää, koska silloin päästään nopeammin käyttämään isoja vaihteita.
Mutta kaikkihan on suhteellista, mitä kukin pitää ripeänä kiihdytyksenä, ja minkä vaihteen kukin pitää kuhunkin tilanteeseen sopivana jne?
En jaksanu lukea noita viestejä ja voi olla että vastaus tulikin jo mutta tässä tämä nyt kuitenkin.
Vähemmän bensaa kuluu reippaasti kiihdytettäessä sen takia että päästään nopeammin ja lyhyemmällä matkalla tavoitenopeuteen ja voidaan siirtyä käyttämään mahdollisimman suurta vaihdetta jolla sitten taitetaan matkaa. Eli nopeammin kiihdytys ei tietenkään pienennä kulutusta vaan se täytyy sisällyttää muihin taloudellisen ajon periaatteisiin.
Kokonaiskulutus siis pienenee, mutta kiihdytyksessä se toki kasvaa.
Siis miten niin kulutus kasvaa kiihdytyksessä?
Kiihdytykseen tarvittava energiamäärä on varmaankin vakio. Eli kyse on hyötysuhteesta kuten joku jo aiemmin täällä on todennut.
siis toki kulutus kasvaa muttei verrattuna hitaaseen kiihdytykseen. jos verrataan autojen kiihdytystä 0-100km/h. Toinen kiihtyy hitaasti joku 25s ja toinen 14s niin kuluttaako tuo nopeampi auto varmuudella enemmän polttoainetta? EI EI EI
On varmaankin sellainen autokin olemassa jossa näin käy mutta itsestäänselvää se ei toki ole.
Eli eipä sillä ajalla ole mitään merkitystä tässä asiassa todellisuudessa. Jos moottoria käytetään kokoajan parhaalla hyötysuhdealueella niin sillä pysyminen on tärkeintä tuon kulutuksen kannalta.
Mikä sitten on moottorin paras hyötysuhdealue? No sehän on tietenkin moottorikohtainen asia.
Taloudellisen ajotyyliin asia ei varmaankaan liity muuten kuin juuri Alen sanomalla tavalla. eli päästään mahdollisimman nopeasti tavoitenopeuteen ja isommat vaihteet peliin.
Sillä hidas ja nopea kiihdytys ei varmaankaan kulutukselta juurikaan eroa ainakaan montaa millilitraa. Toki ripeä lähteminen edistää myös muiden liikenteessä olijoiden taloudellista ajotapaa ja etenkin hermoja ;)
Vihdoinkin joltain löytyi aivot.