Vapaa-ajattelijain tavoitteena on tiedepohjaisuus.
Tiedepohjaisuus
Anonyymi-ap
31339
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Tiedepohjaa Valiitossa edustaa Ylikoski
Hän on tutkimuspäällikkönä ilman tutkimuksia ja suorittanut tiedekäsipohjassa uimamaisterin kummatutkinnon
Tämä on toki totta. Toisaalta: On tunnetusti paljon jumaliin uskoviakin tutkijoita, jotka ovat aivan päteviä alallaan. Lisäksi tiede kehittyy mutta jumala on aina ollut huono selitys: emmehän voi sanoa, että ateismi oli perusteltu sitten kun opittiin atomiytimessä olevan protoneja ja neutroteja, tai sitten kun opittiin niiden koostuvan kvarkeista jne.
Pitäisikö siis tieteellisen maailmankuvan sijaan käyttää termiä 'uskontovapaa maailmankuva'?
Uskontovapaa maailmankuva olisi Teille parempi
kyllä
tiedepohjainen ei sovi
ei kai filosofia ole tiede eikä kehity? eikä perustu kokeisiin eikä ole loogisesti tarkkaa
kuin analyysi
Se saattaisi myös olla suomalaisessa asiayhteydessä sikäli parempi, että esimerkiksi evoluutioteorian kiistäjiä on täällä niin vähän. Ilmastonmuutosdenialismia ei perustella uskonnolla meillä kai lainkaan.
Riippuu siitä miten uskonto määritellään.
Miten? Millä tavalla voi sanoa että Suomessa mitenkään olennaisesti uskonnon perusteella kiistetään ilmastonmuutos?
En tosin ole lukenut kirjoja kuten Vihreä valhe, mutta se mitä netissä on tullut vastaan ei yhdistä denialismia uskontoon oikein koskaan. Vertailuna eräs kanadalainen kanssani kirjoitellut ei usko edes otsoniaukkoon, kun hänen mukaan "Hän säät ja ilmat säätää."
Vastasin tuohon jos käytettäisiin termiä "uskontovapaa maailmankuva".
Jos uskonto määritellään siten, että on jumala/jumalia sekä jonkinlainen oppirakennelma, se jättäisi tilaa kaikenlaisille muille uskomuksille jossa ei ole jumalaa ja joissa ei ole pysyviä rakenteita mutta eivät perustu mihinkään jonka voidaan tutkia ja analysoida. Mutta toki jos tiede ja todellisuus ei ole niin tärkeitä vaan ainoastaan uskonnot pitää häivyttää.
Olenkin ihmetellyt mistä tuo "Hän säät ja ilmat säätää" hokema on putkahtanut. Olen luullut että se on virrestä, mutta kyseessä onkin eräs kanadalainen.
Ah, totta. Tuossa mielessä kyllä olen samaa mieltä. "Järkiperustainen maailmankuva"?
"Pitäisikö siis tieteellisen maailmankuvan sijaan käyttää termiä 'uskontovapaa maailmankuva'?"
Jätetään hyvin mielellän tuon uskonto-sanan pois!!! Ei uskonto saa määritellä meitä mihinkään.
Pyrimme rakentamaan kuvaamme maailmasta mahdollisimman pätevän (hyvin perustellun) tiedon varaan, tietoisesti karttaen huonosti perusteltuja väitteitä ja oletuksia.
Ymmärrän pointin kyllä hyvin. Eihän meidän ajattelumme muutu vaikka uskonnot katoaisivat.
Toisaalta se nyt tällä hetkellä on meitä määrittävä tekijä. Kaljuksi ei sanottaisi ketään, jos ei olisi ihmisiä joilla on hiukset. Tai terveeksi, jos ei olisi sairaita.
Yhteiskunnassa päätökset on hyvä tehdä tiedepohjaisesti. Siihen kuuluu vapaus uskonnollisista dogmeista.
Jos päätä särkee, lääkäri osaa kertoa onko ibuprofeeni vai parasetamoli tehokkaampi. Se ei ole politiikkaa.
Mutta jos toinen noista on tehokkaampi ja toinen halvempi, ja vaikkapa toinen tehdään lapsityövoimalla ja toisen valmistus tuhoaa luontoa, silloin ei ole oikeaa vastausta eikä lääkärikään siis tavallaan oikeampi päättäjä kuin maallikko. Silloin ollaan poliittisessa päätöksenteossa, ja tavallaan se on eri kategorian asia kuin tiede.
Toki käytännössä jako ei ole näin selkeä.
Lääkärit saa sanoa mitä tahansa, oma kokemukseni kivun kanssa on, että parasetamoli ei auta yhtään mihinkään vaikka sitä kuinka paljon tyrkytettäisiin ja vaikka sillä olisi kaikkein vähiten haittavaikutuksia. Kokeiltu on monta kertaa. Voin yhtähyvin ottaa kalkkitabletin, siitä pitäisi sentään olla jotain hyötyä. Jos luut rikkuu, ei kivulta vältytä.
Mutta toki kannattaa ottaa parasetamolia jos kokee saavansa siitä apua vaivaansa.
Lääketehtaiden, apteekkien, Kelan ja valtion osuutta voisi pohtia lääkkeiden hinnoittelussa lapsityövoiman sijaan (ei liene lääketeollisuudessa suuri ongelma). Onko oikein ettei ihminen voi hankkia tarvitsemaansa lääkettä sen hinnan vuoksi? Monilta lääkkeiltä on myös poistettu kelakorvattavuus vaikka niistä on selkeää hyötyä. Tiedepohjaisuusko hinnoittelua ohjaa vai mikä?
Mutta onhan mielialalääkkeet sentään edullisia. Apu löytyy purkista jos elämä ahistaa.
Tuosta on kyllä ollut juttua, esim. https://www.duodecimlehti.fi/duo14358 . Varmaankin kuitenkin tajusit mikä oli kirjoitukseni varsinainen ajatus.
Lääkkeiden hinnoittelu olisikin hyvä esimerkki aiheesta, josta voisi olla alustus vapaaklubilla. Siitä onkin aikaa kun viimeksi lääkäri alusti.
Kutakuinkin ja parasetamolin tehottomuuden olen tuntenut luissa ja ytimissä ilman tutkimuksia. Etoricoxib kyllä auttaa. Kodeiini auttaa myös, en tiedä onko parasetamoliin yhdistämisestä hyötyä, mutta ei luultavasti haittaakaan. Kovempien lääkkeiden kanssa kannattaa olla varovainen jollei ole kuolemansairas.
Jos lääkkeiden hinnoittelusta tulee alustus niin youtubeen sitten toivottavasti niin voi katsoa kun ehtii.
Mutta voiko yhteiskunnallisten päätöksien teko olla edes lähelle tiedepohjaista vai ohjaako sitä pakosti monet asiat politiikan lisäksi tai politiikan kautta? Häviääkö yksilön etu keskiöstä kun aletaan tutkia tilastollisesti. Vaikka uskonnot saisi häädettyä, ihmiset eivät ole yksimielisiä.
Kai aivan pohjimmaisena on oltava muu kuin tiede: se, että ylipäänsä halutaan yhteiskuntaa jossa on hyvä olla. Ja laajemminkin, tuskin valintaa uuden koulun ja uuden vanhainkodin välillä voi pelkällä tieteellä tehdä.
Toisella puolen on sitten vaikkapa ilmastonmuutos nyt tai otsoniaukko aiemmin, asioita joita pitää totena tai ei. Jos ei uskonut ihmisen aiheuttamaan otsonikatoon, miksi olisi kannattanut freonien kieltämistä. Noissa päätöksenteko on tavallaan melko puhtaasti tiedepohjaista. Tosin ei tietenkään niin että päättäjät itse olisivat tutkineet asiaa, vaan heidän pitää uskoa tutkijoita.
Oikeusoppineet demlat yrittivät vaikuttaa ettei raja-lakia säädetä. Se ei heille kuulu amma tilli sesti
Lain säätäminen ei ole juridiikkaa vaan arvoja valtio- oppia sotatiedettä tönimistiedettä ...
Politiikkaa ja siten poliittisia arvoja maassa miettivät ja hoitavat poliitikot eikä oikeustieteilijät
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010552393.html
Oikeustieteilijä osaa tieteensä puitteissa sanoa, kieltääkö perustuslain sana säätämästä rajattua poikkeuslakia. Sitä vastoin hänen näkemyksensä tulkinnasta ja koko perustuslain muuttamisesta on vain mielipide. Koko länsimainen arvomaailmamme tukee sitä, että eduskunnalla on valta muuttaa, uudistaa ja päättää
Vapaa-ajattelujat: tiedepohjaisuus, rationaalisuus, humanismi, perus- ja ihmisoikeudet.
Mantraa voisi avata kohta kohdalta.
Msalo " On tunnetusti paljon jumaliin uskoviakin tutkijoita, jotka ovat aivan päteviä alallaan "
Aivan. On Einsteinin tulosten jälkeen loistavia oikeita lopputuloksia, jotka perustuvat eetteriteoriaan
Suomen kaikkien aikojen suurin kemisti on alkemisti
Valiiton tieteellisyyttä rajoittaa punainen hämärä kuten Sdp, vaikka Tuomioja
Keskusta on vanhoista pahin epätiedepuolue, jossa tieteenvastaista on aluepolitiikka. Se konkretisoituu työpaikoissa ja resursseissa hörhöilyksi. Paljon tarinoita
Valiitto näkee uskonnon ongelmana ja suosii sen sokeuttamana mitä tahansa pseudoporukkaa sössötyksineen
Tiedealalla toimivat näkevät tämän ja siksi
Valiitto ei ole tieteentekijöiden ystävä
Valiitto kuihtuu punaiseen hämärään
Mäntysalo voi olla viimeinen yrite?
Lopputaisto käydään omaisuudesta, ennuste
Puolueista riippuva valtionapujärjestö Valiitto
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17917096/kimmo-sundstrom-uutisoi-jalleen-asioista-joista-vapariliitto-vaikenee#comment-130173720
Totuus tarvitsee myös hyvyyttä ja kauneutta.
Ja ne kaikki kohtuullisuutta.
Öh siis... Tarvitsee missä mielessä?
Hyvään elämään tarvitaan tietoa ja tunnetta, tiedettä ja taidetta. Sitäkö tuossa tarkoitat?
Hyvään elämään ja yhteiselämään.
Toki, mutta silloin on vähän erikoista sanoa "totuus tarvitsee...".
Juu, samoin kuin että hyvyys tarvitsee myös totuutta ja kauneutta. Hyveet muodostavat kokonaisuuden.
Joskus totuus on niin kova, että se tarvitsee edelleen armoa jotta sen voi kestää.
"Hän oli täynnä armoa ja totuutta..."
Hermeetikkojen mukaan maailman 36525 Pyhästä teoksesta 2000 eli yli 5 prosenttia on tiedettä. Mitä nuo muut sitten ovat?
Joukkoon mahtuu teemoja laidasta laitaan. Osa on jopa silkkaa unelmointia, toivetta ja utopiaa .
Sellaista unelmaa joka ei koskaan toteudu.
Tieteen etuna onkin että kun visio esitetään se kyetään viemään lävitse. Esim. 1950-luvulla koko maailman tietokoneistaminen. Mutta seurauksia sen oli mahdoton tietää edeltäkäsin. Kansojen velkaantuminen, työpaikkojen tuottavien väheneminen, ammattitaidon katoaminen tms. En tarkkaan tiedä mutta jotenkin tuntuu että olisi voitu tietokone joka kotiin asemesta perustaa LAINAAMOJA, joista tarpeen mukaan olisi voinut lainata tietokoneen.
Minkä tahansa utopiansa tiede toteuttaa ovat seuraukset arvaamattomia. Uskontojen utopiat harvoin toteutuu. Siksi niiden jälkiseuraukset ovat lievemmät.
Liiallinen vapaus on tieteellä ja taiteella sekä korkeimmalla opetuksella. Ne ovat tehneet utopioineen maailmasta vaarallisen. Pian tuleekin äärikonservatiivinen teokratia , joka estää uudistuksia. Tai nationalismi joka estää vapauden globaalin. Toki kolmasosa maailmaa saattaa jatkaa vielä kehittymistä, mutta se on epätodennäköistä kaikkia koskevana.
Nykyinen käynnissä oleva sota jatkuu kunnes Angloamerikkalainen yhteiskuntamalli täysin tuhoutuu. Perustuslakien rinnalle nousee Sunna ja vain Intian inkarnaatiot määrittelee sen tason johon pyritään.
Raamatun profetiat ovat toteutuessaan kaiken edistyksen tuhoavia ja maapallon paratiisitilaan takaisin vieviä. Mutta UT ennakoi toisaalta tämän maailman täystuhon ja uuden maailman perustamisen. Mutta tuo uusi maailma saattaa olla tiedostamattomissa oleva paratiisi. Se ei ole uusi aurinkokunta.
Lyhyesti: Tiede ei ole oikea perusta vaan ainoa perusta on kaikelle Jeesus yhä. Jos onkin niin että tuon perustan päälle on mahdollista rakentaa hyvin paljon uutta. Mukaan lukien tiedettä. Tiede on vain yksi merkittävä kerros perustan päällä. Ei itse perusta.
Siihenhän kuuluu myös kriittisyys.