Ongelmani on että koen jääväni liikaa yksin puolisona ja vanhempana. Meillä lapset ovat iältään 15,16 ja 18.. Miehellä viikonloput ovat vapaat. Viikolla tekee 8-11 tuntisia työpäiviä .Hän on yrittäjä. Paperitöitä tekee sitten työpäivän jälkeen iltaisin. Parina iltana viikossa
Harrastuksiin ei mene paljoa aikaa joku 2-4 h per viikko. Usein ottaa töiden jälkeen myös päikkärit.
Mutta se mikä moetityttää,että mies haluaa jokaisen viikonlopun viettää mökillä. Lapsia mökki ei kiinnosta,ei kuulemma ole mitään tekemistä. Jos itse lähden miehen matkaan,olen mökillä yksin. Mies vetäytyy siellä omiin oloihinsa. Muutoinkin myös kotona tykkää olla paljolti omineen esim tabletilla,kännykällä,autotallissa jne. Keskustelee hyv7n vähän asioista kanssani. Olen yrittänyt puhua asiasta mutta tilanne ei muutu.
Toisaalta lapset puhuvat samaa eli kokevat etteivät oikein tunne isäänsä. Mies ei puhu juuri jeillekkään.
Tiedostan että puolisolle täytyy suoda omaakin aikaa ja antaa tilaa mutta silti koen yksinäisyyttä. Koen jääväni miehen elämän ulkopuolelle jollain tasolla.. onko muilla vastaavaa kokemustaas
Harrastuksiin ei mene paljoa aikaa joku 2-4 h per viikko. Usein ottaa töiden jälkeen myös päikkärit.
Mutta se mikä moetityttää,että mies haluaa jokaisen viikonlopun viettää mökillä. Lapsia mökki ei kiinnosta,ei kuulemma ole mitään tekemistä. Jos itse lähden miehen matkaan,olen mökillä yksin. Mies vetäytyy siellä omiin oloihinsa. Muutoinkin myös kotona tykkää olla paljolti omineen esim tabletilla,kännykällä,autotallissa jne. Keskustelee hyv7n vähän asioista kanssani. Olen yrittänyt puhua asiasta mutta tilanne ei muutu.
Toisaalta lapset puhuvat samaa eli kokevat etteivät oikein tunne isäänsä. Mies ei puhu juuri jeillekkään.
Tiedostan että puolisolle täytyy suoda omaakin aikaa ja antaa tilaa mutta silti koen yksinäisyyttä. Koen jääväni miehen elämän ulkopuolelle jollain tasolla.. onko muilla vastaavaa kokemustaas
Vastaukset 22
Vanhimmat
Mies keskittyy paljon itseensä, eikä enää voi puhua oman ajan sallivuudesta. Mies pitää yrittää itsestäänselvyytenä.
Se, miten viesti menee perille miehille yleensä, on sanominen suoraan asioista. Eli sano, että nyt on kriisi parisuhteessamne ja tilanne vaatii keskustelua. Enää ei kestä. Voit myös kirjoittaa asian. Jos ei siihen reagoi, niin mies on väliinpitämätön. Sitten tulisi uskaltaa ottaa esille erokeskustelu miehen kanssa, eli sanoit lyhyesti, että et koe enää keskusteluyhteyttä, joten haluat erota, kuin kärsiä.
Liikaa ei kannata yrittää yksin selvittää ongelmia, jos ne ei tuota tulosta.
Kiitos vastauksestasi! Suoraan oken ottanut tilanteen ja tuntemukseni puheeksi. Toki lastenkin puolesta harmittaa koska he eivät koe olevansa isän puolelta kovin tärkeitä kuten asian itse ilmaisevat.
Eropuheista sen verran että olennkysynyt haluaisiko mies erota koska koen ettei hän ole kiinnostunut perheelämästä. Vastaa ettei halua erota eikä näe parisuhteessamme ongelmia. Sanoo että ongelma on minun ei hänen.
Samanlaista oli kauan kestäneessä parisuhteessa aikoinaan. Ei osannut puhua mistään ei minun eikä lasten kanssa. Otin nätisti esille asioita, koska parisuhde ei ole hyvä jos toinen ei pysty mistään keskustelemaan. Minun mieheni vastasi aina minulle, että hänen mielestään kaikki on hyvin. Ei suostunut lähtemää parisuhdeterapiaan. Monta vuotta yritin hyvällä ja välillä pahalla, mutta hän ei pystynyt muuttumaan ollenkaan. Lopulta kävi niin että aloin voida tosi huonosti ja kun sitä oli jatkunut kolme vuotta, laitoin eropaperit menemään.
No voi että kun on harmi.
No, mieshän elättää teitä ja joutuu sen takia tekemään pitkiä päiviä. Oletko sitä mieltä, että kun mies on vapaalla,hänen tulisi viettää se aika niinkuin sinä haluat?
Älä viitsi. Tuossahan mies on erillinen yksikkö, ja nainen lapsineen toinen erillinen yksikkö. Ei tuo ole perhe. Jotenkin mies pakenee tuonne mökille. Juoko hän siellä työstressiin? Mitä jos ap. ostaisi uusia kivoja vaatteita, ja alkaisi käydä välillä tyttöjen kanssa viihteellä. Ehkä se saisi miehen heräämään, ja arvostus nousisi. Tai edes viikonlopun lemmenloma jossain kaksistaan. Jos tämä ei kiinnosta, parisuhde on "kuollut".
En ole sitä mieltä. En itsekkään jaksaisi viettää kaikkia aikoja yhdessä. Eikä mies elätä meitä vaan eläisin taloudellisesti ilman miestäkin . Kyse ei ole rahasta. Mutta hyvä yritys.
Hän on varmasti väsynyt. Lähesty häntä ja anna hänelle leposija, jotta jaksaisi taas seuraavan viikon.
Mies tekee kaikkensa pitääkseen lapset ja kodin taloudellisesti huolettomana.
Lapsenne ovat jo tarpeeksi isoja, onhan heidän koulupäivät täysimittaisia.
Nyt sinulla on tilaisuus osallistua palkkatyöhön ja tuoda euroja yhteiseen kassaan. Ilman taloudellista painetta mies ehkä voi vähentää työtuntejaan ja/tai palkata apurin.
Höpö höpö. Pärjään taloudellisesti vaikka koko perheen kanssa. En ole taloudellisesti tiippuvainen miehestäni. Ei ole rahakysymys ja tiedät sen itsekkin,kuha haluat tuottaa pahaa mieltä ja ylimääräistä aikaasi käyttää tuolla tavalla palstoilla. Noh,jokainen valitsee itse mitä tekee mutta muistathan sen että on olemassa muös vastuu. Täällä voi olla herkempiäkin ihmisiä kuin minä.
Mun on ton oman taustan takia aika paha mitään parisuhdeneuvoja antaa. Mutta mökki ois ehdoton nou nou, jos parisuhde olisi. Onko se teillä ihan välttämätön, kun ei lapsetkaan siellä viihdy. Eiks ne mökit kuitenkin pääsääntöisesti oo sen ikäluokan, vähän kuin meidän omien vanhempien ikäisten suurten ikäluokkien juttu. Yritys jutuista on paha mennä neuvomaan, mutta kaiken järjen mukaan, sillon voi vähän hellittää, jos ei taloudellisia ongelmia enää olisi. Jos se on joku rakennusjuttu, niin sillon se menee vähän suhdanteiden mukaan ja väkisin tunteja kasautuu noususuhdanteisiin.
Ei ole minun mökki vaan miehen. Sen osti ja sitä maksaa ja kunnostaa niinkuin haluaa. Se on hänen harrstuksensa. Minä en mökistä niin välitä. Ei ole papereissa minun nimeä . Ei tosin kysynyt sitä ostaessaan että ostetaanko koska osti omilla rahoillaan.
Köyhä tarinoi.
Ei sentään. Onhan minulla talo ja oma auto. Ja mikä kaikkein tärkeintä niin hyvät suhteet lapsiini mikä on kaikista suurin rikkaus. Rahalla kun ei saa rikkautta. Väheksymättä ihania ystävyyssuhteitani joista ei voi olla muuta kuin nöyrästi kiitollinen.
Miehesi ei keskity sinuun eikä ymmärrä
mitä menettää ,jos jatkaa samaan tyyliin.
Läppärien ja kännyköiden kanssa touhuaminen
antaa myös mahdollisuuden etä suhteisiin
ja ne vievät huomion omasta perheestä pois.
Totta ja liiankin yleistä nykymaailmassa.
Älä suostu angstin valtaan tee jotain,että
miehesi herää,koska olette menossa eroon.
Häviäjä tuntuisi olevan miehesi,joka elää
haavemaailmassa ja yleensä havahtuu vasta
,kun on luu kädessä.
Minulla on tunne että olen jo menettänyt hänet. Mo enlaista olen jo yrittänyt enkä tiedä mitä voisin enää tehdä tilanteen korjaamiseksi muuta kuin pitää järkeni kasassa ja keskittyä oman elämäni rakentamiseen.
Pidä itsestäsi huolta ja sioita rahaa pukeutumiseen ja tietenkin perheen hyvinvointiin.Tyrkyllä olevat naikkosen ei
vedä sinulle vertoja,joten elämäsi muuttuu
paremmaksi jos pääset valitsemaan ytm,eikä
mitään taatelin tallaajia.
Eron merkit ilmassa sanon kokemuksesta.
No eihän tuollaista vuositolkulla jaksa jos toinen ei puhu ja vietä parisuhde aikaa. Nyt jos ukkos ei herää ja ryhdistäyty niin vakava mietinnön paikka jatketaanko yhteiseloa. Eihän se maailma nyt sillätavoin pyöri että mies menee jatkuvasti omia menojaan ja jättää puolison huomiotta.