Onko sinulla riittävästi uskoa , päästäkseen Taivaaseen ?

Sinun kannattaa tosiaan keskittyä nauttimaan tästä väliaikaisesta maallisesta elämästäsi, koska heti kuolemasi jälkeen huomaat, että se oli lähimpänä taivasta, mitä sinä koskaan saat kokea. Meille uskoville Jeesuksen pelastamille tämä elämä taas on lähinnä helvettiä, ja kuoleman jälkeen koittaa ikuinen onni.

En näe taivasta tuollaisena. Ne on nämä kaksi kliseetä; harpun soittelu pilven longalla ja palaminen helvetissä. En usko, että mitenkään pystymme tajuamaan helvetin hirvittävyyttä vielä tässä Jumalan armon ajassa. Taivastakaan emme pysty kuvittelemaan. Monet kyllä sanovat käyneensä taivaassa tai nähneensä unta siitä, ja he kertovat siellä olevan kuin täällä maan päällä, mutta täydellisenä. Siellä ymmärrämme kaiken kuin Jeesus. Ei ole enää syntiä. On valtavasti uuden kokemista, keskusteluja ystävien ja historiallisten henkilöiden kanssa. Ja ennen kaikkea on valtava kiitollisuus siitä, mitä Jeesus teki; sovitti syntimme, ettei meidän tarvinnut mennä sovittamaan niitä ikuisesti helvetissä. Siitä riemuitsemme, kun lopulta täysin tajuamme, mitä se merkitsee.

Jumalan vihan ajan jälkeen Jeesus tulee kanssamme takaisin maan päälle, Harmagedoniin. Hän tuhoaa sinne kokoontuneet vihollisensa suunsa miekalla. Hän asettuu hallitsemaan Jerusalemiin tuhanneksi vuodeksi. Me armon ajan pelastetut toimimme hänen hallintonsa virkailijoina, minä luultavasti siivoojana. Se tulee olemaan kaikkea muuta kuin tylsää!

Tuhatvuotisen kuningaskuntansa lopussa on viimeinen tuomio. Siellä istumme kuuntelemassa, kun jokaisen Jeesuksen kieltäjän synnit tuodaan kaikkien tietoon ja tuomio annetaan ja heidät heitetään palavaan järveen. Sitten Jeesus luo uuden taivaan ja uuden maan. Kaikki tämä on valtavan upeaa, käsittämätöntä meidän nykyisille rajallisille aivoillemme.

Sinunkaan ei tarvitse mennä sinne, minne me kaikki tekojemme takia kuuluisimme, kärsimään ikuisesti helvetissä ja seln jälkeen tulisessa järvessä. Jeesus sovitti sinunkin syntisi. Sinun täytyy vain uskoa se ja kiitollisena ottaa hänen lahjansa vastaan. Sellaista nöyrtymistä se vaatii. Onko sinusta siihen? Vai menetkö mieluummin henkseleitä paukutellen sinne hirveään loppusijoituspaikkaan ja alat katua vasta sitten? Your choice.

Anonyymi kirjoitti:

Sinun kannattaa tosiaan keskittyä nauttimaan tästä väliaikaisesta maallisesta elämästäsi, koska heti kuolemasi jälkeen huomaat, että se oli lähimpänä taivasta, mitä sinä koskaan saat kokea. Meille uskoville Jeesuksen pelastamille tämä elämä taas on lähinnä helvettiä, ja kuoleman jälkeen koittaa ikuinen onni.

En näe taivasta tuollaisena. Ne on nämä kaksi kliseetä; harpun soittelu pilven longalla ja palaminen helvetissä. En usko, että mitenkään pystymme tajuamaan helvetin hirvittävyyttä vielä tässä Jumalan armon ajassa. Taivastakaan emme pysty kuvittelemaan. Monet kyllä sanovat käyneensä taivaassa tai nähneensä unta siitä, ja he kertovat siellä olevan kuin täällä maan päällä, mutta täydellisenä. Siellä ymmärrämme kaiken kuin Jeesus. Ei ole enää syntiä. On valtavasti uuden kokemista, keskusteluja ystävien ja historiallisten henkilöiden kanssa. Ja ennen kaikkea on valtava kiitollisuus siitä, mitä Jeesus teki; sovitti syntimme, ettei meidän tarvinnut mennä sovittamaan niitä ikuisesti helvetissä. Siitä riemuitsemme, kun lopulta täysin tajuamme, mitä se merkitsee.

Jumalan vihan ajan jälkeen Jeesus tulee kanssamme takaisin maan päälle, Harmagedoniin. Hän tuhoaa sinne kokoontuneet vihollisensa suunsa miekalla. Hän asettuu hallitsemaan Jerusalemiin tuhanneksi vuodeksi. Me armon ajan pelastetut toimimme hänen hallintonsa virkailijoina, minä luultavasti siivoojana. Se tulee olemaan kaikkea muuta kuin tylsää!

Tuhatvuotisen kuningaskuntansa lopussa on viimeinen tuomio. Siellä istumme kuuntelemassa, kun jokaisen Jeesuksen kieltäjän synnit tuodaan kaikkien tietoon ja tuomio annetaan ja heidät heitetään palavaan järveen. Sitten Jeesus luo uuden taivaan ja uuden maan. Kaikki tämä on valtavan upeaa, käsittämätöntä meidän nykyisille rajallisille aivoillemme.

Sinunkaan ei tarvitse mennä sinne, minne me kaikki tekojemme takia kuuluisimme, kärsimään ikuisesti helvetissä ja seln jälkeen tulisessa järvessä. Jeesus sovitti sinunkin syntisi. Sinun täytyy vain uskoa se ja kiitollisena ottaa hänen lahjansa vastaan. Sellaista nöyrtymistä se vaatii. Onko sinusta siihen? Vai menetkö mieluummin henkseleitä paukutellen sinne hirveään loppusijoituspaikkaan ja alat katua vasta sitten? Your choice.

Lue lisää

Hihhulien pelastusoppi on täysin absurdi. Siinä Jumala uhraa itsensä itselleen – koska miksi tyytyä vähempään, kun voi hämmentää kaikkia todella kunnolla? Kuulostaa suorastaan nerokkaalta: luodaan ensin koko universumi, heitetään sinne joukko ihmisiä, joille annetaan vapaa tahto, ja sitten ihmetellään, kun he eivät aina käyttäydy oppikirjan mukaan. Ja mikäpä olisi loogisempi ratkaisu tähän pieneen ongelmaan kuin päättää, että ainoa tapa korjata tilanne on uhrata itsensä itselleen.

Ajatellaanpa hetki. Jumala, kaikkivoipa ja täydellinen, katsoo alas luomakuntaansa ja päättää, että ihmiset ovat menneet liian pitkälle omassa syntisyydessään. Joten sen sijaan, että hän käyttäisi kaikkivaltiasta voimaansa korjatakseen tilanteen yhdellä sormennäpäytyksellä, hän päättää syntyä itse ihmiseksi, elää 33 vuotta tavallista ihmisen elämää ja lopulta kuolla brutaalisti ristillä – mutta ei hätää, se on vain kolmen päivän keikka! Tämä kaikki, jotta hän voisi pelastaa ihmiskunnan itseltään.

Ja tässä kohtaa, jos olet pudonnut kärryiltä, et ole yksin. Pelastusoppi on kuin huonosti käsikirjoitettu draama, jossa juoni on niin mutkikas ja epälooginen, että edes Hollywood ei uskaltaisi tarttua siihen. Miksi kaiken voi käsittää vain uskon kautta? No tietysti siksi, että kaikkiin tämän tarinan älyttömyyksiin on paljon helpompi uskoa, kun ei pysähdy ajattelemaan niitä liikaa.

Mutta eikö olekin kätevää, että tämä itsensä itselleen uhraaminen vapauttaa meidät kaikesta vastuusta? Nyt ei tarvitse tehdä muuta kuin hyväksyä tämä uskomaton tarina totena, ja kas, pelastus on meidän! Kaikki menneet ja tulevat virheet annetaan anteeksi – koska eihän Jumalan uhraus menisi hukkaan. Ja mikä parasta, tämä hämmentävä tapahtumaketju riittää varmistamaan meille paikan siinä taivaan tarinakirjassa, jossa kaikki on ikuista ja täydellistä.

On suorastaan hämmästyttävää, miten moni pitää tätä tarinaa lohduttavana. Sillä mitä se oikeastaan sanoo Jumalasta? Että hän on sekä täydellinen että äärimmäisen epälooginen? Että hän suunnitteli maailman niin huonosti, että lopulta hänen ainoa vaihtoehtonsa oli uhrautua itselleen? Ja että meidän pelastuksemme riippuu siitä, osaammeko tarpeeksi nöyrästi uskoa tähän tarinaan?

Jos mitään, tämä pelastusoppi on kuin teologinen labyrintti, josta ei löydy uloskäyntiä, koska ovet johtavat aina takaisin lähtöpisteeseen. Se vaatii hihhuleilta uskoa, ei siksi, että se olisi kauniisti järkeenkäypä, vaan siksi, että se on niin järjenvastainen. Kunnon hihhuli toki tarttuu tähän ja julistaa sen totuutena, mutta meille muille tämä on lähinnä koomista katseltavaa. Koska jos Jumala on tosiaan niin mahtava kuin väitetään, hänellä olisi varmasti ollut kymmeniä parempia tapoja pelastaa maailma – ilman että hänen tarvitsi uhrata itsensä itselleen.

Anonyymi kirjoitti:

Sinun kannattaa tosiaan keskittyä nauttimaan tästä väliaikaisesta maallisesta elämästäsi, koska heti kuolemasi jälkeen huomaat, että se oli lähimpänä taivasta, mitä sinä koskaan saat kokea. Meille uskoville Jeesuksen pelastamille tämä elämä taas on lähinnä helvettiä, ja kuoleman jälkeen koittaa ikuinen onni.

En näe taivasta tuollaisena. Ne on nämä kaksi kliseetä; harpun soittelu pilven longalla ja palaminen helvetissä. En usko, että mitenkään pystymme tajuamaan helvetin hirvittävyyttä vielä tässä Jumalan armon ajassa. Taivastakaan emme pysty kuvittelemaan. Monet kyllä sanovat käyneensä taivaassa tai nähneensä unta siitä, ja he kertovat siellä olevan kuin täällä maan päällä, mutta täydellisenä. Siellä ymmärrämme kaiken kuin Jeesus. Ei ole enää syntiä. On valtavasti uuden kokemista, keskusteluja ystävien ja historiallisten henkilöiden kanssa. Ja ennen kaikkea on valtava kiitollisuus siitä, mitä Jeesus teki; sovitti syntimme, ettei meidän tarvinnut mennä sovittamaan niitä ikuisesti helvetissä. Siitä riemuitsemme, kun lopulta täysin tajuamme, mitä se merkitsee.

Jumalan vihan ajan jälkeen Jeesus tulee kanssamme takaisin maan päälle, Harmagedoniin. Hän tuhoaa sinne kokoontuneet vihollisensa suunsa miekalla. Hän asettuu hallitsemaan Jerusalemiin tuhanneksi vuodeksi. Me armon ajan pelastetut toimimme hänen hallintonsa virkailijoina, minä luultavasti siivoojana. Se tulee olemaan kaikkea muuta kuin tylsää!

Tuhatvuotisen kuningaskuntansa lopussa on viimeinen tuomio. Siellä istumme kuuntelemassa, kun jokaisen Jeesuksen kieltäjän synnit tuodaan kaikkien tietoon ja tuomio annetaan ja heidät heitetään palavaan järveen. Sitten Jeesus luo uuden taivaan ja uuden maan. Kaikki tämä on valtavan upeaa, käsittämätöntä meidän nykyisille rajallisille aivoillemme.

Sinunkaan ei tarvitse mennä sinne, minne me kaikki tekojemme takia kuuluisimme, kärsimään ikuisesti helvetissä ja seln jälkeen tulisessa järvessä. Jeesus sovitti sinunkin syntisi. Sinun täytyy vain uskoa se ja kiitollisena ottaa hänen lahjansa vastaan. Sellaista nöyrtymistä se vaatii. Onko sinusta siihen? Vai menetkö mieluummin henkseleitä paukutellen sinne hirveään loppusijoituspaikkaan ja alat katua vasta sitten? Your choice.

Lue lisää

Jo vain , hihhulit sanovat, etteivät he tiedä millaista taivaassa on, mutta ovat varmoja, että helvetissä on palava järvi. Niinpä niin – taivaasta, siitä paratiisista, jonka pitäisi olla heidän lopullinen ja ikuinen päämääränsä, heillä ei ole juuri mitään sanottavaa. Ehkä he tyytyvät harppuja soitteleviin enkeleihin ja ikuiseen pilvien päällä leijailuun, mutta myöntävät samalla, ettei heillä oikeastaan ole aavistustakaan, mitä he siellä aikovat tehdä koko ikuisuuden ajan. Mutta annas olla, kun puhe kääntyy helvettiin! Siinäpä vasta innostuvat maalailemaan kammottavia kuvia tulisista järvistä, sammumattomista liekeistä ja ikuista kärsimyksestä.

Onhan se jotenkin huvittavaa, että nämä hurskaat sielut tuntuvat tietävän helvetistä enemmän kuin taivaasta. He osaavat kertoa yksityiskohtaisesti, miten syntiset joutuvat kidutuksen kohteeksi, kuinka tuli ei koskaan sammu ja kuinka itku ja hammasten kiristys jatkuvat ikuisesti. Mutta taivas? No, siellä on sitten jotain hyvää, kyllä se riittää. Ilmeisesti helvetin kauhujen yksityiskohtainen kuvailu on heille paljon helpompaa kuin sen kuvaaminen, mitä "ikuinen autuus" oikeastaan tarkoittaa.

Tätä voi tietysti pitää eräänlaisena psykologisena ilmiönä. On paljon vaikuttavampaa pelotella ihmisiä hirvittävillä rangaistuksilla kuin maalata kauniita, mutta epämääräisiä kuvia jostain abstraktista paratiisista. Pelko myy, ja helvetin liekit ovat täydellinen markkinointikikka. Kukapa ei tahtoisi välttää tuollaista kohtaloa, vaikka taivas pysyykin mysteerinä? Ehkä tämä on koko pelin idea: keskitytään siihen, mitä pitää välttää, sen sijaan, että todella pohdittaisiin, mihin oikein ollaan matkalla.

Ironista kyllä, tämä helvetin keskeisyys tekee kristinuskon sanomasta enemmän kauhutarinan kuin toivontäyteisen viestin. Ihmiset keskittyvät siihen, mitä he eivät halua kokea, ja unohtavat täysin, mitä he todella haluavat. Taivas jää etäiseksi, ikään kuin taustalle – koska kuka jaksaa innostua harpuista ja pilvistä, kun toisaalla liekit nuolevat jalkoja?

Mutta ehkäpä tämä onkin osa hihhulien strategiaa: pelolla hallitseminen on paljon tehokkaampaa kuin toivolla inspiroiminen. Helvetti on heidän ässänsä hihassa, se lopullinen keino saada ihmiset ojennukseen. Eihän taivaan epämääräisillä lupauksilla kukaan kovin pitkälle pääse, mutta kun uhataan palavan järven kauhuilla, alkaa heikompikin sielu tehdä parannusta.

Niinpä he jatkavat horjumattomassa uskossaan, vaikka taivaasta heillä ei ole juuri mitään käsitystä. Helvetin palava järvi sen sijaan on heille niin todellinen, että he voisivat melkein tuntea sen kuumuuden kasvoillaan. Ehkä se onkin se varsinainen usko, ei niinkään taivas tai Jumalan rakkaus, vaan syvään juurtunut pelko siitä, mitä tapahtuu, jos erehtyy astumaan väärälle tielle.

Anonyymi kirjoitti:

Sinun kannattaa tosiaan keskittyä nauttimaan tästä väliaikaisesta maallisesta elämästäsi, koska heti kuolemasi jälkeen huomaat, että se oli lähimpänä taivasta, mitä sinä koskaan saat kokea. Meille uskoville Jeesuksen pelastamille tämä elämä taas on lähinnä helvettiä, ja kuoleman jälkeen koittaa ikuinen onni.

En näe taivasta tuollaisena. Ne on nämä kaksi kliseetä; harpun soittelu pilven longalla ja palaminen helvetissä. En usko, että mitenkään pystymme tajuamaan helvetin hirvittävyyttä vielä tässä Jumalan armon ajassa. Taivastakaan emme pysty kuvittelemaan. Monet kyllä sanovat käyneensä taivaassa tai nähneensä unta siitä, ja he kertovat siellä olevan kuin täällä maan päällä, mutta täydellisenä. Siellä ymmärrämme kaiken kuin Jeesus. Ei ole enää syntiä. On valtavasti uuden kokemista, keskusteluja ystävien ja historiallisten henkilöiden kanssa. Ja ennen kaikkea on valtava kiitollisuus siitä, mitä Jeesus teki; sovitti syntimme, ettei meidän tarvinnut mennä sovittamaan niitä ikuisesti helvetissä. Siitä riemuitsemme, kun lopulta täysin tajuamme, mitä se merkitsee.

Jumalan vihan ajan jälkeen Jeesus tulee kanssamme takaisin maan päälle, Harmagedoniin. Hän tuhoaa sinne kokoontuneet vihollisensa suunsa miekalla. Hän asettuu hallitsemaan Jerusalemiin tuhanneksi vuodeksi. Me armon ajan pelastetut toimimme hänen hallintonsa virkailijoina, minä luultavasti siivoojana. Se tulee olemaan kaikkea muuta kuin tylsää!

Tuhatvuotisen kuningaskuntansa lopussa on viimeinen tuomio. Siellä istumme kuuntelemassa, kun jokaisen Jeesuksen kieltäjän synnit tuodaan kaikkien tietoon ja tuomio annetaan ja heidät heitetään palavaan järveen. Sitten Jeesus luo uuden taivaan ja uuden maan. Kaikki tämä on valtavan upeaa, käsittämätöntä meidän nykyisille rajallisille aivoillemme.

Sinunkaan ei tarvitse mennä sinne, minne me kaikki tekojemme takia kuuluisimme, kärsimään ikuisesti helvetissä ja seln jälkeen tulisessa järvessä. Jeesus sovitti sinunkin syntisi. Sinun täytyy vain uskoa se ja kiitollisena ottaa hänen lahjansa vastaan. Sellaista nöyrtymistä se vaatii. Onko sinusta siihen? Vai menetkö mieluummin henkseleitä paukutellen sinne hirveään loppusijoituspaikkaan ja alat katua vasta sitten? Your choice.

Lue lisää

>>Vai menetkö mieluummin henkseleitä paukutellen sinne hirveään loppusijoituspaikkaan ja alat katua vasta sitten? Your choice.<<

Valitsen uskonnottomana sen uskovaisten rakastavan Jumalan julman lopullisen tuomion helvetin ikuisessa tulimeressä.

Saan siellä syntieni, että isieni syntien, aina kolmanteen polveen asti ja syystä, palkaksi rautalapion.

Lapioin sillä tuskaa ja tulimerta uskovaisten jaloille jotka kultaisella lapiolla yrittävät tehdä samaa minulle.
Saapa nähdä kenen lapio kestää aikaa.
Mutta se on minun, uskonnottoman oma valinta.

Kuoleman jälkeen ei ole rauhaa. Rauha edellyttää tietoisuutta. Kun ihminen kuolee, niin hän lakkaa olemasta tietoinen olento.

Anonyymi kirjoitti:

Hihhulien pelastusoppi on täysin absurdi. Siinä Jumala uhraa itsensä itselleen – koska miksi tyytyä vähempään, kun voi hämmentää kaikkia todella kunnolla? Kuulostaa suorastaan nerokkaalta: luodaan ensin koko universumi, heitetään sinne joukko ihmisiä, joille annetaan vapaa tahto, ja sitten ihmetellään, kun he eivät aina käyttäydy oppikirjan mukaan. Ja mikäpä olisi loogisempi ratkaisu tähän pieneen ongelmaan kuin päättää, että ainoa tapa korjata tilanne on uhrata itsensä itselleen.

Ajatellaanpa hetki. Jumala, kaikkivoipa ja täydellinen, katsoo alas luomakuntaansa ja päättää, että ihmiset ovat menneet liian pitkälle omassa syntisyydessään. Joten sen sijaan, että hän käyttäisi kaikkivaltiasta voimaansa korjatakseen tilanteen yhdellä sormennäpäytyksellä, hän päättää syntyä itse ihmiseksi, elää 33 vuotta tavallista ihmisen elämää ja lopulta kuolla brutaalisti ristillä – mutta ei hätää, se on vain kolmen päivän keikka! Tämä kaikki, jotta hän voisi pelastaa ihmiskunnan itseltään.

Ja tässä kohtaa, jos olet pudonnut kärryiltä, et ole yksin. Pelastusoppi on kuin huonosti käsikirjoitettu draama, jossa juoni on niin mutkikas ja epälooginen, että edes Hollywood ei uskaltaisi tarttua siihen. Miksi kaiken voi käsittää vain uskon kautta? No tietysti siksi, että kaikkiin tämän tarinan älyttömyyksiin on paljon helpompi uskoa, kun ei pysähdy ajattelemaan niitä liikaa.

Mutta eikö olekin kätevää, että tämä itsensä itselleen uhraaminen vapauttaa meidät kaikesta vastuusta? Nyt ei tarvitse tehdä muuta kuin hyväksyä tämä uskomaton tarina totena, ja kas, pelastus on meidän! Kaikki menneet ja tulevat virheet annetaan anteeksi – koska eihän Jumalan uhraus menisi hukkaan. Ja mikä parasta, tämä hämmentävä tapahtumaketju riittää varmistamaan meille paikan siinä taivaan tarinakirjassa, jossa kaikki on ikuista ja täydellistä.

On suorastaan hämmästyttävää, miten moni pitää tätä tarinaa lohduttavana. Sillä mitä se oikeastaan sanoo Jumalasta? Että hän on sekä täydellinen että äärimmäisen epälooginen? Että hän suunnitteli maailman niin huonosti, että lopulta hänen ainoa vaihtoehtonsa oli uhrautua itselleen? Ja että meidän pelastuksemme riippuu siitä, osaammeko tarpeeksi nöyrästi uskoa tähän tarinaan?

Jos mitään, tämä pelastusoppi on kuin teologinen labyrintti, josta ei löydy uloskäyntiä, koska ovet johtavat aina takaisin lähtöpisteeseen. Se vaatii hihhuleilta uskoa, ei siksi, että se olisi kauniisti järkeenkäypä, vaan siksi, että se on niin järjenvastainen. Kunnon hihhuli toki tarttuu tähän ja julistaa sen totuutena, mutta meille muille tämä on lähinnä koomista katseltavaa. Koska jos Jumala on tosiaan niin mahtava kuin väitetään, hänellä olisi varmasti ollut kymmeniä parempia tapoja pelastaa maailma – ilman että hänen tarvitsi uhrata itsensä itselleen.

Lue lisää

Hihhuli ylpeilee sillä, että evankeliumi on hullutus ja mahdoton ymmärtää ihmisen järjellä, (samoin kuin Kolminaisuusoppi) mutta sitten kuitenkin on ymmärtävinään sen "uskon kautta". Mutta ei kukaan osaa selittää sitä niin, että siinä olisi järkeä.

Anonyymi kirjoitti:

Jo vain , hihhulit sanovat, etteivät he tiedä millaista taivaassa on, mutta ovat varmoja, että helvetissä on palava järvi. Niinpä niin – taivaasta, siitä paratiisista, jonka pitäisi olla heidän lopullinen ja ikuinen päämääränsä, heillä ei ole juuri mitään sanottavaa. Ehkä he tyytyvät harppuja soitteleviin enkeleihin ja ikuiseen pilvien päällä leijailuun, mutta myöntävät samalla, ettei heillä oikeastaan ole aavistustakaan, mitä he siellä aikovat tehdä koko ikuisuuden ajan. Mutta annas olla, kun puhe kääntyy helvettiin! Siinäpä vasta innostuvat maalailemaan kammottavia kuvia tulisista järvistä, sammumattomista liekeistä ja ikuista kärsimyksestä.

Onhan se jotenkin huvittavaa, että nämä hurskaat sielut tuntuvat tietävän helvetistä enemmän kuin taivaasta. He osaavat kertoa yksityiskohtaisesti, miten syntiset joutuvat kidutuksen kohteeksi, kuinka tuli ei koskaan sammu ja kuinka itku ja hammasten kiristys jatkuvat ikuisesti. Mutta taivas? No, siellä on sitten jotain hyvää, kyllä se riittää. Ilmeisesti helvetin kauhujen yksityiskohtainen kuvailu on heille paljon helpompaa kuin sen kuvaaminen, mitä "ikuinen autuus" oikeastaan tarkoittaa.

Tätä voi tietysti pitää eräänlaisena psykologisena ilmiönä. On paljon vaikuttavampaa pelotella ihmisiä hirvittävillä rangaistuksilla kuin maalata kauniita, mutta epämääräisiä kuvia jostain abstraktista paratiisista. Pelko myy, ja helvetin liekit ovat täydellinen markkinointikikka. Kukapa ei tahtoisi välttää tuollaista kohtaloa, vaikka taivas pysyykin mysteerinä? Ehkä tämä on koko pelin idea: keskitytään siihen, mitä pitää välttää, sen sijaan, että todella pohdittaisiin, mihin oikein ollaan matkalla.

Ironista kyllä, tämä helvetin keskeisyys tekee kristinuskon sanomasta enemmän kauhutarinan kuin toivontäyteisen viestin. Ihmiset keskittyvät siihen, mitä he eivät halua kokea, ja unohtavat täysin, mitä he todella haluavat. Taivas jää etäiseksi, ikään kuin taustalle – koska kuka jaksaa innostua harpuista ja pilvistä, kun toisaalla liekit nuolevat jalkoja?

Mutta ehkäpä tämä onkin osa hihhulien strategiaa: pelolla hallitseminen on paljon tehokkaampaa kuin toivolla inspiroiminen. Helvetti on heidän ässänsä hihassa, se lopullinen keino saada ihmiset ojennukseen. Eihän taivaan epämääräisillä lupauksilla kukaan kovin pitkälle pääse, mutta kun uhataan palavan järven kauhuilla, alkaa heikompikin sielu tehdä parannusta.

Niinpä he jatkavat horjumattomassa uskossaan, vaikka taivaasta heillä ei ole juuri mitään käsitystä. Helvetin palava järvi sen sijaan on heille niin todellinen, että he voisivat melkein tuntea sen kuumuuden kasvoillaan. Ehkä se onkin se varsinainen usko, ei niinkään taivas tai Jumalan rakkaus, vaan syvään juurtunut pelko siitä, mitä tapahtuu, jos erehtyy astumaan väärälle tielle.

Lue lisää

Taivaassa ylistetään ja kiitetään Jeesusta kaiken aikaa iankaikkisesta iankaikkiseen.

"Hihhulien Taivas" on heidän omansa. Todellisuudessa valhe-Taivas, sillä hellurit eivät opeta kuten kristityt ja Raamatun sana opettaa.

He mm. ottavat Raamatusta yhden sanan, yleistävät sen omilla tulkinnoillaan kaikkeen muuhunkin ja luovat siitä opin. Tästä saimme täällä mm. eilen varman todisteen. Tuo on nimenomaan helluntailaisten "opetustapa" kaikessa muussakin.

He eivät aina ota uusoppeihinsa vain yhtä sanaa, vaan joskus mahd. jopa puolikkaan raamatunjakeen (mutta koko jakeen tai asiayhteyden mutta ottaminen paljastaisi huijauksen. Tästäkin on henk.koht. kokemusta, voisin kertoa tämänkin, jos jaksaisin).

Meillä on eri "Taivaat". Ja jos olisikin sama, niin toiv. päädymme eri puolille, ei tuota levotonta hypähtelyä ja pelleilyä (heille: "iloa herrassa!") jaksa väsynyt sielu stressaantumatta katsella ja kuunnella. Jumala On Rauhan Jumala.

Kaikki mitä helluntailainen sanoo (koskee myös muitakin ihmisiä), joka ikinen lause ja väite pitää tarkistaa Raamatusta / muualta, "onko noin?". Yleensä ei ole. Melkein aina löytyy jokin pieni, mutta oleellinen muunnos.

Hyvä olisi myös, edes pääkohdin, tuntea esim. eri teologioita, opinsuuntia, suuria uskontoja (esim. juutalaisuus, buddhalaisuus, teosofia = new age) sillä ne voivat olla johtolankoja jäljittää sitä pikku tupsukorvaa siellä kaiken valheen takana.

B. Brecht / Oppimisen ylistys:
https://www.youtube.com/watch?v=H_qDHs_-Hyw

5. säkeistö:
>>Älä pelkää kysyä, toveri.
Älä usko kuulopuheisiin, ota selvää!
Mitä itse et tiedä, sitä et tiedä.
Tarkista lasku,
Sinun täytyy se maksaa!
Laske sormesi joka erälle ja kysy:
"MIKSI tämä on näin?"
Sinun täytyy astua johtoon.<<

Viisaasti ja inhimillisesti kirjoitettu ja neuvottu, tuettu toveria.

Anonyymi kirjoitti:

"Hihhulien Taivas" on heidän omansa. Todellisuudessa valhe-Taivas, sillä hellurit eivät opeta kuten kristityt ja Raamatun sana opettaa.

He mm. ottavat Raamatusta yhden sanan, yleistävät sen omilla tulkinnoillaan kaikkeen muuhunkin ja luovat siitä opin. Tästä saimme täällä mm. eilen varman todisteen. Tuo on nimenomaan helluntailaisten "opetustapa" kaikessa muussakin.

He eivät aina ota uusoppeihinsa vain yhtä sanaa, vaan joskus mahd. jopa puolikkaan raamatunjakeen (mutta koko jakeen tai asiayhteyden mutta ottaminen paljastaisi huijauksen. Tästäkin on henk.koht. kokemusta, voisin kertoa tämänkin, jos jaksaisin).

Meillä on eri "Taivaat". Ja jos olisikin sama, niin toiv. päädymme eri puolille, ei tuota levotonta hypähtelyä ja pelleilyä (heille: "iloa herrassa!") jaksa väsynyt sielu stressaantumatta katsella ja kuunnella. Jumala On Rauhan Jumala.

Kaikki mitä helluntailainen sanoo (koskee myös muitakin ihmisiä), joka ikinen lause ja väite pitää tarkistaa Raamatusta / muualta, "onko noin?". Yleensä ei ole. Melkein aina löytyy jokin pieni, mutta oleellinen muunnos.

Hyvä olisi myös, edes pääkohdin, tuntea esim. eri teologioita, opinsuuntia, suuria uskontoja (esim. juutalaisuus, buddhalaisuus, teosofia = new age) sillä ne voivat olla johtolankoja jäljittää sitä pikku tupsukorvaa siellä kaiken valheen takana.

B. Brecht / Oppimisen ylistys:
https://www.youtube.com/watch?v=H_qDHs_-Hyw

5. säkeistö:
>>Älä pelkää kysyä, toveri.
Älä usko kuulopuheisiin, ota selvää!
Mitä itse et tiedä, sitä et tiedä.
Tarkista lasku,
Sinun täytyy se maksaa!
Laske sormesi joka erälle ja kysy:
"MIKSI tämä on näin?"
Sinun täytyy astua johtoon.<<

Viisaasti ja inhimillisesti kirjoitettu ja neuvottu, tuettu toveria.

Lue lisää

>>... mutta koko jakeen tai asiayhteyden mutta ottaminen ...<<
= "mukaan ottaminen"...

Anonyymi kirjoitti:

Sinun kannattaa tosiaan keskittyä nauttimaan tästä väliaikaisesta maallisesta elämästäsi, koska heti kuolemasi jälkeen huomaat, että se oli lähimpänä taivasta, mitä sinä koskaan saat kokea. Meille uskoville Jeesuksen pelastamille tämä elämä taas on lähinnä helvettiä, ja kuoleman jälkeen koittaa ikuinen onni.

En näe taivasta tuollaisena. Ne on nämä kaksi kliseetä; harpun soittelu pilven longalla ja palaminen helvetissä. En usko, että mitenkään pystymme tajuamaan helvetin hirvittävyyttä vielä tässä Jumalan armon ajassa. Taivastakaan emme pysty kuvittelemaan. Monet kyllä sanovat käyneensä taivaassa tai nähneensä unta siitä, ja he kertovat siellä olevan kuin täällä maan päällä, mutta täydellisenä. Siellä ymmärrämme kaiken kuin Jeesus. Ei ole enää syntiä. On valtavasti uuden kokemista, keskusteluja ystävien ja historiallisten henkilöiden kanssa. Ja ennen kaikkea on valtava kiitollisuus siitä, mitä Jeesus teki; sovitti syntimme, ettei meidän tarvinnut mennä sovittamaan niitä ikuisesti helvetissä. Siitä riemuitsemme, kun lopulta täysin tajuamme, mitä se merkitsee.

Jumalan vihan ajan jälkeen Jeesus tulee kanssamme takaisin maan päälle, Harmagedoniin. Hän tuhoaa sinne kokoontuneet vihollisensa suunsa miekalla. Hän asettuu hallitsemaan Jerusalemiin tuhanneksi vuodeksi. Me armon ajan pelastetut toimimme hänen hallintonsa virkailijoina, minä luultavasti siivoojana. Se tulee olemaan kaikkea muuta kuin tylsää!

Tuhatvuotisen kuningaskuntansa lopussa on viimeinen tuomio. Siellä istumme kuuntelemassa, kun jokaisen Jeesuksen kieltäjän synnit tuodaan kaikkien tietoon ja tuomio annetaan ja heidät heitetään palavaan järveen. Sitten Jeesus luo uuden taivaan ja uuden maan. Kaikki tämä on valtavan upeaa, käsittämätöntä meidän nykyisille rajallisille aivoillemme.

Sinunkaan ei tarvitse mennä sinne, minne me kaikki tekojemme takia kuuluisimme, kärsimään ikuisesti helvetissä ja seln jälkeen tulisessa järvessä. Jeesus sovitti sinunkin syntisi. Sinun täytyy vain uskoa se ja kiitollisena ottaa hänen lahjansa vastaan. Sellaista nöyrtymistä se vaatii. Onko sinusta siihen? Vai menetkö mieluummin henkseleitä paukutellen sinne hirveään loppusijoituspaikkaan ja alat katua vasta sitten? Your choice.

Lue lisää

Aivan rakas uskova , näin se menee..

Etsivä löytää ja löytäessään ymmärtää, kuinka eksyksissä on ollut ajatuksissasi.

Kristinusko, noin perusopeiltaan on kyllä totta. Ja mitä ne ovat?
- Usko Yhteen Pyhään Kolmiyhteiseen Jumalaan joka on Isä, Poika ja Pyhä Henki, Hänen Herruuteensa.
- Usko Jeesus Kristuksen täyteen sovitustyöhön ristillä sekä Hänen lahjavanhurskautukseensa.
- Usko yhteen pyhään kasteeseen. (Uudelleenkastaminen todistaa epäuskoa ja on synti.)

Mutta kristinuskon sisään on mm. 1500-luvulta asti ujuttautunut erilaisia, kristinuskon vastaisia harhaopettajia nimeltä "anabaptistit" eli "uudelleenkastajat".

He ovat levittäneet omia oppejaan, luoneet niistä (nimenomaan brittiläisessä maailmassa) eri kirkkokuntia (mm. baptistit, metodistit, episkopaalit, presbyteerit, vapaakirkolliset, helluntailaiset...) ja "seurakuntia" ja tekeytyneet "kristityiksi", samalla kuitenkin toimien kristinuskoisia vastaan. Sitten on lisänä mm. amishit ja mennoniitit sun muut kummajaiset. Anabaptismi levittäytyi kuin tauti. He ovat nostattaneet esiin Kristillisen Kirkon monia, jopa jo ammoin kieltämiä vanhoja harhaoppeja kuten areiolaisuus, pelagiolaisuus, donatolaisuus, nestoriolaisuus...

>>AREIOLAISUUS oli varhaiskristillinen, erityisesti 300-luvulla vaikuttanut Jumalan kolminaisuutta koskenut oppi, joka kiisti Jeesuksen jumaluuden ja kolminaisuuden.

Areiolaisuus tuomittiin harhaoppiseksi. Areiolaisen suuntauksen perustajana voidaan pitää aleksandrialaista presbyteeriä nimeltä Areios, josta oppi on saanut nimensä. Areiolaisuutta koskenut kiista oli varhaisen kirkon merkittävimpiä teologisia ongelmia.

Areiolaisten mukaan Kristus eli kolminaisuuden toinen persoona Poika ei ollut samaa olemusta kuin Isä. He myös kielsivät Kristuksen iankaikkisuuden eli sen, että tämä olisi ”Isästä iankaikkisuudessa syntynyt”, ja katsoivat tämän olevan Jumalan ensimmäinen luomus. Täten areiolaiset käytännössä kielsivät Jeesuksen jumaluuden. Areiolaisuus perustui Areioksen pyrkimykseen saattaa perinteinen kolminaisuusoppi sopusointuun platonilaisen teologian kanssa. Tämän vuoksi Areios määritteli, että vain Isä on transsendenttinen Jumala, kun taas Poika oli Logos, joka vastasi platonilaista demiurgia.<< ...

- Kristinusko taas opettaa, että Jeesusta ei ole "luotu", vaan Hän On Isästä SYNTYNYT.
- Samaten Pyhää Henkeä ei ole luotu, vaan Hän LÄHTEE Isästä ja Pojasta.

... >>DONATOLAIS-kiista oli ensimmäinen ekklesiologinen kiista.lähde? Muun muassa Augustinus vastusti donatolaisia jyrkästi. Hänen mukaansa papin henkilökohtainen arvottomuus ei hänen mukaansa tehnyt sakramenttien pätevyyttä kyseenalaiseksi. Maanpäällinen kirkko on pyhien ja syntisten sekoittunut kokonaisuus (corpus permixtum) ja syntiset tuomitaan vasta aikojen lopussa. (Tämä näkemys vastustaa vastaavasti myös pelagiolaisuutta.)<< ...

>>NESTORIOLAISUUS on 400-luvulla Konstantinopolin arkkipiispa Nestorioksen mukaan nimetty kristillinen suunta, jonka keskeisenä oppina oli, että Kristus ei ollut yksi persoona, vaan hänessä oli kaksi erillistä persoonaa: jumalallinen ja inhimillinen. Kristus oli syntyään ihminen, mutta Jumala oli asettunut asumaan häneen. Nestoriolaisuus tuomittiin harhaopiksi vuonna 431 Efesoksen konsiilissa, jonka mukaan Kristus on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa<< ...

>>PELAGIOLAISUUS tarkoittaa Pelagiuksen ja hänen kannattajiensa näkemystä, jonka mukaan ihmisellä on vapaa tahto ja luonnollinen kyky elää synnittömästi ja ansaita siten iankaikkinen autuus pelkästään omalla kilvoituksella ja rakkauden kaksoiskäskyn toteuttamisella. ...

... Antiikin aikana erityisesti kirkkoisä Augustinus vastusti pelagiolaisuutta muun muassa teoksessaan Henki ja kirjain. Augustinus painotti Paavalin kirjeitä, varsinkin Roomalaiskirjettä, ja uskon merkitystä tekojen sijaan. Pelagiolaisuus julistettiinkin vuonna 419 Karthagon kirkolliskokouksessa harhaopiksi. Siitä myöhemmin kehittynyt semipelagiolaisuus puolestaan julistettiin harhaopiksi Orangen kirkolliskokouksessa vuonna 529.

Pelagiolaisuus aiheutti ongelman kirkolle ja sen auktoriteetille: jos ihminen kykenee löytämään Jumalan omin voimin, tällöin Kristuksen sovitustyöllä ei enää ole merkitystä, eikä Kristuksella ole enää vapahtajan asemaa, vaan hänellä on arvo enää profeettana ja opettajana.<<...

Kaikki nämä ed. mainitut harhaopit, sekä monet muutkin, ovat luettavissa tällä helluntailaisten foorumilla ja hyökkäystapa kristittyjä vastaan on jo lähes 2000-vuotisen vanha ja demoninen, saaden uutta potkua (aiempien) katolilaisten pappien ja vapaamuurarien yhdessä luomasta, Lutherin uskonpuhdistuksen vastaisesta anabaptismista.

Anabaptistit valehtelevat tällä foorumilla mm. että Luther olisi tapattanut 50 miljoonaa (Saksan) anabaptistia. Koko Euroopassa ei tuohon aikaan ollut noin paljon ihmisiä!

Todellisuudessa anabaptisteja on noilla tuolloisen Saksan keisarikunnan laajoilla alueilla kolmen vuosisadan aikana tuomittu eri rikoksista yhteensä kuin muutama sata henkilöä, ei 50 milj, eikä "Lutherin toimesta"= anabaptisti valehtelee AINA. Esim. Zürichin kaupungissa tuomioita anabaptisteille jakoi kaupungin tuomioistuin, ei Luther.

Anonyymi kirjoitti:

Kristinusko, noin perusopeiltaan on kyllä totta. Ja mitä ne ovat?
- Usko Yhteen Pyhään Kolmiyhteiseen Jumalaan joka on Isä, Poika ja Pyhä Henki, Hänen Herruuteensa.
- Usko Jeesus Kristuksen täyteen sovitustyöhön ristillä sekä Hänen lahjavanhurskautukseensa.
- Usko yhteen pyhään kasteeseen. (Uudelleenkastaminen todistaa epäuskoa ja on synti.)

Mutta kristinuskon sisään on mm. 1500-luvulta asti ujuttautunut erilaisia, kristinuskon vastaisia harhaopettajia nimeltä "anabaptistit" eli "uudelleenkastajat".

He ovat levittäneet omia oppejaan, luoneet niistä (nimenomaan brittiläisessä maailmassa) eri kirkkokuntia (mm. baptistit, metodistit, episkopaalit, presbyteerit, vapaakirkolliset, helluntailaiset...) ja "seurakuntia" ja tekeytyneet "kristityiksi", samalla kuitenkin toimien kristinuskoisia vastaan. Sitten on lisänä mm. amishit ja mennoniitit sun muut kummajaiset. Anabaptismi levittäytyi kuin tauti. He ovat nostattaneet esiin Kristillisen Kirkon monia, jopa jo ammoin kieltämiä vanhoja harhaoppeja kuten areiolaisuus, pelagiolaisuus, donatolaisuus, nestoriolaisuus...

>>AREIOLAISUUS oli varhaiskristillinen, erityisesti 300-luvulla vaikuttanut Jumalan kolminaisuutta koskenut oppi, joka kiisti Jeesuksen jumaluuden ja kolminaisuuden.

Areiolaisuus tuomittiin harhaoppiseksi. Areiolaisen suuntauksen perustajana voidaan pitää aleksandrialaista presbyteeriä nimeltä Areios, josta oppi on saanut nimensä. Areiolaisuutta koskenut kiista oli varhaisen kirkon merkittävimpiä teologisia ongelmia.

Areiolaisten mukaan Kristus eli kolminaisuuden toinen persoona Poika ei ollut samaa olemusta kuin Isä. He myös kielsivät Kristuksen iankaikkisuuden eli sen, että tämä olisi ”Isästä iankaikkisuudessa syntynyt”, ja katsoivat tämän olevan Jumalan ensimmäinen luomus. Täten areiolaiset käytännössä kielsivät Jeesuksen jumaluuden. Areiolaisuus perustui Areioksen pyrkimykseen saattaa perinteinen kolminaisuusoppi sopusointuun platonilaisen teologian kanssa. Tämän vuoksi Areios määritteli, että vain Isä on transsendenttinen Jumala, kun taas Poika oli Logos, joka vastasi platonilaista demiurgia.<< ...

- Kristinusko taas opettaa, että Jeesusta ei ole "luotu", vaan Hän On Isästä SYNTYNYT.
- Samaten Pyhää Henkeä ei ole luotu, vaan Hän LÄHTEE Isästä ja Pojasta.

... >>DONATOLAIS-kiista oli ensimmäinen ekklesiologinen kiista.lähde? Muun muassa Augustinus vastusti donatolaisia jyrkästi. Hänen mukaansa papin henkilökohtainen arvottomuus ei hänen mukaansa tehnyt sakramenttien pätevyyttä kyseenalaiseksi. Maanpäällinen kirkko on pyhien ja syntisten sekoittunut kokonaisuus (corpus permixtum) ja syntiset tuomitaan vasta aikojen lopussa. (Tämä näkemys vastustaa vastaavasti myös pelagiolaisuutta.)<< ...

>>NESTORIOLAISUUS on 400-luvulla Konstantinopolin arkkipiispa Nestorioksen mukaan nimetty kristillinen suunta, jonka keskeisenä oppina oli, että Kristus ei ollut yksi persoona, vaan hänessä oli kaksi erillistä persoonaa: jumalallinen ja inhimillinen. Kristus oli syntyään ihminen, mutta Jumala oli asettunut asumaan häneen. Nestoriolaisuus tuomittiin harhaopiksi vuonna 431 Efesoksen konsiilissa, jonka mukaan Kristus on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa<< ...

>>PELAGIOLAISUUS tarkoittaa Pelagiuksen ja hänen kannattajiensa näkemystä, jonka mukaan ihmisellä on vapaa tahto ja luonnollinen kyky elää synnittömästi ja ansaita siten iankaikkinen autuus pelkästään omalla kilvoituksella ja rakkauden kaksoiskäskyn toteuttamisella. ...

... Antiikin aikana erityisesti kirkkoisä Augustinus vastusti pelagiolaisuutta muun muassa teoksessaan Henki ja kirjain. Augustinus painotti Paavalin kirjeitä, varsinkin Roomalaiskirjettä, ja uskon merkitystä tekojen sijaan. Pelagiolaisuus julistettiinkin vuonna 419 Karthagon kirkolliskokouksessa harhaopiksi. Siitä myöhemmin kehittynyt semipelagiolaisuus puolestaan julistettiin harhaopiksi Orangen kirkolliskokouksessa vuonna 529.

Pelagiolaisuus aiheutti ongelman kirkolle ja sen auktoriteetille: jos ihminen kykenee löytämään Jumalan omin voimin, tällöin Kristuksen sovitustyöllä ei enää ole merkitystä, eikä Kristuksella ole enää vapahtajan asemaa, vaan hänellä on arvo enää profeettana ja opettajana.<<...

Kaikki nämä ed. mainitut harhaopit, sekä monet muutkin, ovat luettavissa tällä helluntailaisten foorumilla ja hyökkäystapa kristittyjä vastaan on jo lähes 2000-vuotisen vanha ja demoninen, saaden uutta potkua (aiempien) katolilaisten pappien ja vapaamuurarien yhdessä luomasta, Lutherin uskonpuhdistuksen vastaisesta anabaptismista.

Anabaptistit valehtelevat tällä foorumilla mm. että Luther olisi tapattanut 50 miljoonaa (Saksan) anabaptistia. Koko Euroopassa ei tuohon aikaan ollut noin paljon ihmisiä!

Todellisuudessa anabaptisteja on noilla tuolloisen Saksan keisarikunnan laajoilla alueilla kolmen vuosisadan aikana tuomittu eri rikoksista yhteensä kuin muutama sata henkilöä, ei 50 milj, eikä "Lutherin toimesta"= anabaptisti valehtelee AINA. Esim. Zürichin kaupungissa tuomioita anabaptisteille jakoi kaupungin tuomioistuin, ei Luther.

Lue lisää

Kristinusko ei ole totta; se on kyhätty sekalaisesta kokoelmasta muiden kulttuurien myyttejä. Ja miksipä ei? Miksi keksiä pyörää uudestaan, kun voi napata hyviä ideoita suoraan naapureilta? Kyllähän sitä varmaan ajateltiin, että jos nämä myytit ovat toimineet muilla kansoilla, niin mikseivät ne toimisi meilläkin – tosin hiukan uudelleen paketoituna, tietysti.

1. Neitseestä syntyminen: Tottahan toki, kuka voisi vastustaa hyvää neitseestä syntymisen tarinaa? Eikö olekin loogista, että koko maailmankaikkeuden luoja valitsee tällaisen, suoraan sanoen kliseisen, syntymämuodon? Jos egyptiläiset Horuksen kohdalla käyttivät tätä nerokasta konseptia, niin miksipä ei lainata ideaa suoraan? Onhan se paljon vaikuttavampaa kuin perinteinen syntymätarina, ja kieltämättä antaa mukavan mystisen säväyksen hommaan.

2. Kuolema ja ylösnousemus: Koska mikään ei sano "jumaluus" niin kuin kuolema ja ylösnousemus! Mitä sitä turhia keksimään uusia tapoja julistaa jumalan suuruutta, kun kerran Mesopotamiassa, Kreikassa ja Egyptissä jo tiedettiin, että jumalien täytyy kuolla dramaattisesti ja sitten palata eloon, jotta kaikki tietäisivät, kuinka mahtavia he oikeasti ovat. Onhan tämä paljon vakuuttavampaa kuin yksinkertainen, arkipäiväinen pysyminen elossa.

3. Vedenpaisumus: Nooan arkkikertomus on varmasti kristinuskon helmi – täysin omaperäinen, eikö? Tai sitten se on suoraan lainattu Gilgamesh-eepoksesta, jossa tulva pyyhkäisee ihmiskunnan pois, mutta yksi sankari pelastuu laivalla. Mutta hei, ei se haittaa! Jos idea on hyvä, se kannattaa ehdottomasti kierrättää.

4. Ehtoollinen ja viinin vertaaminen vereen: Dionysos juhlat olivat sen verran riehakkaita, että eiköhän kristinusko ajatellut, että vähän samanlaista rituaalia voisi kokeilla. Juodaan viiniä ja kuvitellaan, että se on verta – ihan loogista, eikö? Onhan se tietenkin mukavaa, että tällainen käytäntö tuo meidät lähemmäs jumaluutta, ja kyllähän se viiniä rakastaville kreikkalaisillekin toimi, joten miksei meille?

5. Kolminaisuus: Kolminaisuus on mystinen yhtälö, joka ei oikein avaudu kenellekään – paitsi ehkä hindulaisille, joilla on sama konsepti Brahman, Vishnun ja Shivan muodossa. Kolme jumalaa yhdessä, yksi jumala kolmessa – kuka näistä pitää enää lukua? Pääasia, että saadaan riittävästi mystisyyttä mukaan ja annetaan ajattelun ilo niille, jotka jaksavat pähkäillä tätä loppuelämänsä.

6. Kymmenen käskyä: Tottahan toki, nämä moraaliset säännöt ovat suoraan Jumalan suusta, täysin ainutlaatuisia ja uusia – paitsi että, no, ne ovat lähes kopioita Hammurabin laista, joka oli jo hyvinkin tunnettu satoja vuosia aikaisemmin. Mutta mikäpä siinä, jos käskyt ovat hyviä, niitä voi aivan hyvin kierrättää ja pistää omaan versioon. Kuka siitä nyt huomauttaa?

7. Syntiinlankeemus ja käärme: Eikö olekin kätevää, että melkein jokaisessa muinaisessa kulttuurissa on tarinoita ovelista käärmeistä ja kiusauksista? Kristinusko nappasi tämän vanhan tarinan ja lisäsi siihen oman pikantin loppunsa. Puhuva käärme houkuttelee, ihminen mokaa, ja yhtäkkiä me kaikki kärsimme sen seurauksista. Oikein reilu ja omaperäinen juttu, vai mitä?

Kaiken kaikkiaan, kristinusko on kuin sekoitus vanhojen myyttien Greatest Hits -kokoelmaa, jossa on valikoitu ne kaikkein dramaattisimmat ja myyvimmät elementit. Eikö olekin mahtavaa, kuinka kristinusko on onnistunut kierrättämään näitä vanhoja tarinoita ja myyttejä niin sujuvasti, että monet uskovat niiden olevan täysin ainutlaatuisia? Niinpä niin, miksi keksiä omaa tarinaa, kun voi ottaa hieman sieltä, hieman täältä ja yhdistellä kaikkea sopivasti? Tässä sitä sitten ollaan – seurataan monimutkaista ja sekavaa mytologiakokoelmaa, joka ei edes alkujaan ole omaa tuotantoa. Mutta hei, jos se toimii, niin miksi ei!

Synnittömyysoppi on luterilaisten lanseerama termi, jota he käyttävät häväistäkseen Jeesuksen omia. Yksikään ihminen maan päällä ei ole synnitön, vaan kaikki ovat langenneet Aadamin syntiin eli tottelemattomuuteen. Pienissä vauvoissakin on vähäisiä tahroja ja puutteita. "eivät taivaatkaan ole puhtaat hänen silmissänsä"
Kuitenkaan Raamatun sanoma ei ole synti ja synnillisyys, vaan sovitus. Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran.
Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.
Jokainen maailmaan syntyvä on sovittu. Eikä kukaan joudu vastuuseen isiensä pahoista teoista. Pieniä vauvoja ei tarvitse eikä voi pelastaa sakramenttien voimalla. Jeesuksen ristinkuolema ja sovintoveri kattaa ja riittää, niin kauan kuin ihminen osaa erottaa hyvän pahasta. Vasta silloin kuin ihminen tekee tahallaan syntiä, hän joutuu vastuuseen valinnoistaan. Joka siis ymmärtää tehdä sitä, mikä hyvää on, eikä tee, hänelle se on synniksi. Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä,
Evankeliumin julistaminen on sovituksen eli Herran riemuvuoden julistamista. Herran riemuvuotena jokainen saa palata Isän kotiin. Luterilaisen kirkon sanoma ei ole sovituksen sanoma, vaan synti ja synnillisyys.
Seitsemännessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä anna pasunan raikuen soida; sovituspäivänä antakaa pasunan soida koko maassanne.
Ja pyhittäkää viideskymmenes vuosi ja julistakaa vapautus maassa kaikille sen asukkaille. Se olkoon teille riemuvuosi; jokainen teistä saa silloin palata perintömaallensa ja sukunsa luo.
Sana kehottaa: Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois,

Nyt et ymmärtänyt Saviksen sanomaa.

Savis väittää tulevansa synnittömäksi tämän maanpäällisen elämämsä aikana !

Se on paha menestysteologian harhaoppi.

Mutta sitä toki Savis itse ei ymmärrä.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt et ymmärtänyt Saviksen sanomaa.

Savis väittää tulevansa synnittömäksi tämän maanpäällisen elämämsä aikana !

Se on paha menestysteologian harhaoppi.

Mutta sitä toki Savis itse ei ymmärrä.

Lue lisää

Tämä oli siis vastaus MP:lle.

Tämä on sekava järjestelmä, kun ei selviä kunnolla se, kelle ketjussa vastataan.

Niin ja MP !

Savis siis oikeasti kuvittelee tulevansa Jumalaksi !

Siis synnittömyys on mahdotonta ihmiselle, sillä jokainen Jumalan tahdon vastainen teko on syntiä ja jos ei tee ja toimi Jumalan tahdon mukaan sen ymmärtäessään, sekin jo on syntiä !

Ja eihän Jumalan tahtoa täysin ja pilkulleen tiedä kuin Jumala itse !

Joten Savis kuvittelee menestysteologian harhoissaan tulevansa itseksi Jumalaksi !

Näin pahasta harhasta on Saviksen kohdalla kyse siis !

Anonyymi kirjoitti:

Synnittömyysoppi on luterilaisten lanseerama termi, jota he käyttävät häväistäkseen Jeesuksen omia. Yksikään ihminen maan päällä ei ole synnitön, vaan kaikki ovat langenneet Aadamin syntiin eli tottelemattomuuteen. Pienissä vauvoissakin on vähäisiä tahroja ja puutteita. "eivät taivaatkaan ole puhtaat hänen silmissänsä"
Kuitenkaan Raamatun sanoma ei ole synti ja synnillisyys, vaan sovitus. Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran.
Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.
Jokainen maailmaan syntyvä on sovittu. Eikä kukaan joudu vastuuseen isiensä pahoista teoista. Pieniä vauvoja ei tarvitse eikä voi pelastaa sakramenttien voimalla. Jeesuksen ristinkuolema ja sovintoveri kattaa ja riittää, niin kauan kuin ihminen osaa erottaa hyvän pahasta. Vasta silloin kuin ihminen tekee tahallaan syntiä, hän joutuu vastuuseen valinnoistaan. Joka siis ymmärtää tehdä sitä, mikä hyvää on, eikä tee, hänelle se on synniksi. Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä,
Evankeliumin julistaminen on sovituksen eli Herran riemuvuoden julistamista. Herran riemuvuotena jokainen saa palata Isän kotiin. Luterilaisen kirkon sanoma ei ole sovituksen sanoma, vaan synti ja synnillisyys.
Seitsemännessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä anna pasunan raikuen soida; sovituspäivänä antakaa pasunan soida koko maassanne.
Ja pyhittäkää viideskymmenes vuosi ja julistakaa vapautus maassa kaikille sen asukkaille. Se olkoon teille riemuvuosi; jokainen teistä saa silloin palata perintömaallensa ja sukunsa luo.
Sana kehottaa: Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois,

Lue lisää

>>Synnittömyysoppi on luterilaisten lanseerama termi, jota he käyttävät häväistäkseen Jeesuksen omia. Yksikään ihminen maan päällä ei ole synnitön, vaan kaikki ovat langenneet Aadamin syntiin eli tottelemattomuuteen. Pienissä vauvoissakin on vähäisiä tahroja ja puutteita. "eivät taivaatkaan ole puhtaat hänen silmissänsä"<<...

Valetta.

- Synnittömyysoppi on helluntailaisten itsensä julistamaa oppia, niin "seurakunnissaan" kuin tälläkin foorumilla.

>>... vaan kaikki ovat langenneet Aadamin syntiin...<<
Helluntailaisuus opettaa, ettei ole yhtä Adamin lankeemusta, vaan joka helluntailainen vuorollaan syntiinlankeaa ja hänen sitten pitää "tehdä parannus" tästä syntiinlankeemuksestaan.

Kristinusko opettaa, että synti tuli ihmiseen, niin Adamiin kuin tämän jälkeläisiinkin vain tämän yhden syntiinlankeemuksen (ei miljardien, aina uusien syntiinlankeemusten) kautta = perisynti.

- >>Pienissä vauvoissakin on vähäisiä tahroja ja puutteita...<<
Raamattu ei mainitse tällaista. Helluntailaisuus kieltää ihmisten olevan "syntisiä" ja opettaa vauvojen olevan vain "puutteellisia ja vähäisesti tahraisia" ja hellureiden itsensäkin olevan synnittömiä, vain "vajavaisia, erheellisiä, tekevän virheitä, mutta joita (heidän) herransa ymmärtää"... Täysin epäraamatullista, Käärmeen sepittämää, satanistista tarinaa. Satanismi on ihmiskunniaa korottava oppisuuntaus.

Jumal vihaa "virheitä, erheitä, tahroja ja vajavuuksia" niin, että siksi tuomitsi Itse Itsensä ristille, sovittamaan ihmiskunnan synnit, sillä synneistä on kysymys, ei mistään "pikku tahroista", kuten ed. hell.pappi opettaa.

Luterilaiset eivät ole noita tarinoita "keksineet" vaan anabaptistit itse. Kuulin noita oppeja koko lapsuuteni ja nuoruuteni ajan Suomen eri helluntaiseurakunnissa ja niiden saarnaajien suusta (ei ne mitään oikeita pastoreita ole, sillä pastori on kristinuskoinen, teologinen oppiarvo)!

Anonyymi kirjoitti:

>>Synnittömyysoppi on luterilaisten lanseerama termi, jota he käyttävät häväistäkseen Jeesuksen omia. Yksikään ihminen maan päällä ei ole synnitön, vaan kaikki ovat langenneet Aadamin syntiin eli tottelemattomuuteen. Pienissä vauvoissakin on vähäisiä tahroja ja puutteita. "eivät taivaatkaan ole puhtaat hänen silmissänsä"<<...

Valetta.

- Synnittömyysoppi on helluntailaisten itsensä julistamaa oppia, niin "seurakunnissaan" kuin tälläkin foorumilla.

>>... vaan kaikki ovat langenneet Aadamin syntiin...<<
Helluntailaisuus opettaa, ettei ole yhtä Adamin lankeemusta, vaan joka helluntailainen vuorollaan syntiinlankeaa ja hänen sitten pitää "tehdä parannus" tästä syntiinlankeemuksestaan.

Kristinusko opettaa, että synti tuli ihmiseen, niin Adamiin kuin tämän jälkeläisiinkin vain tämän yhden syntiinlankeemuksen (ei miljardien, aina uusien syntiinlankeemusten) kautta = perisynti.

- >>Pienissä vauvoissakin on vähäisiä tahroja ja puutteita...<<
Raamattu ei mainitse tällaista. Helluntailaisuus kieltää ihmisten olevan "syntisiä" ja opettaa vauvojen olevan vain "puutteellisia ja vähäisesti tahraisia" ja hellureiden itsensäkin olevan synnittömiä, vain "vajavaisia, erheellisiä, tekevän virheitä, mutta joita (heidän) herransa ymmärtää"... Täysin epäraamatullista, Käärmeen sepittämää, satanistista tarinaa. Satanismi on ihmiskunniaa korottava oppisuuntaus.

Jumal vihaa "virheitä, erheitä, tahroja ja vajavuuksia" niin, että siksi tuomitsi Itse Itsensä ristille, sovittamaan ihmiskunnan synnit, sillä synneistä on kysymys, ei mistään "pikku tahroista", kuten ed. hell.pappi opettaa.

Luterilaiset eivät ole noita tarinoita "keksineet" vaan anabaptistit itse. Kuulin noita oppeja koko lapsuuteni ja nuoruuteni ajan Suomen eri helluntaiseurakunnissa ja niiden saarnaajien suusta (ei ne mitään oikeita pastoreita ole, sillä pastori on kristinuskoinen, teologinen oppiarvo)!

Lue lisää

Vai on pastori ensinnäkin joku oppiarvo / tehtävä !

Raamattu ei tunne pastorin tehtävää, vaan se on tehtävä paimen / opettaja !

Siis yksi tehtävä jossa kaksi puolta, eli opettaminen ja pedagoginen.

Siis opetus ja kasvatus / kurinpito.

Eikä siihen tutkintoja tarvita eivätkä tarvinneet oppimattomat apostolitkaan, siis kalastajia ym.


Ap. t. 4: 5 Seuraavana päivänä heidän hallitusmiehensä ja vanhimpansa ja kirjanoppineensa kokoontuivat Jerusalemissa,
6 niin myös ylimmäinen pappi Hannas ja Kaifas ja Johannes ja Aleksander sekä kaikki, jotka olivat ylimmäispapillista sukua.
7 Ja he asettivat heidät eteensä ja kysyivät: "Millä voimalla tai kenen nimeen te tämän teitte?"

13 Mutta kun he näkivät Pietarin ja Johanneksen rohkeuden ja
!!!
havaitsivat heidän olevan koulunkäymättömiä ja oppimattomia miehiä,
!!!
he ihmettelivät; ja he tunsivat heidät niiksi, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa

Kaltaisenne kirkkokuntien kirjanoppineet ette näitäkään asioita ymmärrä, kuten eivät nuokaan umpisokeat oppineet !

Mutta siksihän te haluattekin pakottaa uskoviakin teologisiin tiedekuntiinne, jotta siellä voisitte eksyttää heidät teidän omiin harhaopopeihinne !

Voi voi voi !

Anonyymi kirjoitti:

>>Synnittömyysoppi on luterilaisten lanseerama termi, jota he käyttävät häväistäkseen Jeesuksen omia. Yksikään ihminen maan päällä ei ole synnitön, vaan kaikki ovat langenneet Aadamin syntiin eli tottelemattomuuteen. Pienissä vauvoissakin on vähäisiä tahroja ja puutteita. "eivät taivaatkaan ole puhtaat hänen silmissänsä"<<...

Valetta.

- Synnittömyysoppi on helluntailaisten itsensä julistamaa oppia, niin "seurakunnissaan" kuin tälläkin foorumilla.

>>... vaan kaikki ovat langenneet Aadamin syntiin...<<
Helluntailaisuus opettaa, ettei ole yhtä Adamin lankeemusta, vaan joka helluntailainen vuorollaan syntiinlankeaa ja hänen sitten pitää "tehdä parannus" tästä syntiinlankeemuksestaan.

Kristinusko opettaa, että synti tuli ihmiseen, niin Adamiin kuin tämän jälkeläisiinkin vain tämän yhden syntiinlankeemuksen (ei miljardien, aina uusien syntiinlankeemusten) kautta = perisynti.

- >>Pienissä vauvoissakin on vähäisiä tahroja ja puutteita...<<
Raamattu ei mainitse tällaista. Helluntailaisuus kieltää ihmisten olevan "syntisiä" ja opettaa vauvojen olevan vain "puutteellisia ja vähäisesti tahraisia" ja hellureiden itsensäkin olevan synnittömiä, vain "vajavaisia, erheellisiä, tekevän virheitä, mutta joita (heidän) herransa ymmärtää"... Täysin epäraamatullista, Käärmeen sepittämää, satanistista tarinaa. Satanismi on ihmiskunniaa korottava oppisuuntaus.

Jumal vihaa "virheitä, erheitä, tahroja ja vajavuuksia" niin, että siksi tuomitsi Itse Itsensä ristille, sovittamaan ihmiskunnan synnit, sillä synneistä on kysymys, ei mistään "pikku tahroista", kuten ed. hell.pappi opettaa.

Luterilaiset eivät ole noita tarinoita "keksineet" vaan anabaptistit itse. Kuulin noita oppeja koko lapsuuteni ja nuoruuteni ajan Suomen eri helluntaiseurakunnissa ja niiden saarnaajien suusta (ei ne mitään oikeita pastoreita ole, sillä pastori on kristinuskoinen, teologinen oppiarvo)!

Lue lisää

Tutkitaanpa vielä lisää sitä, että mitä Raamattu sanookaan uudesta liitosta ja miten näiden oppimisten tulisi siinä mennä ja toteutua !

Sana sanoo siis seuraavaa uudesta liitosta:

Jeremia 31
31 Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton;
32 en sellaista liittoa kuin se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta, ja jonka liittoni he ovat rikkoneet, vaikka minä olin ottanut heidät omikseni, sanoo Herra.
33 Vaan tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa niiden päivien tultua, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä; ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.
34 Silloin ei enää toinen opeta toistansa eikä veli veljeänsä sanoen: 'Tuntekaa Herra'. Sillä he kaikki tuntevat minut, pienimmästä suurimpaan, sanoo Herra; sillä minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejänsä.


Joh. 6:45 Profeetoissa on kirjoitettuna: 'Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi'.

Jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee minun tyköni.

Hepr. 8:11 Ja silloin ei enää kukaan opeta kansalaistaan eikä veli veljeään sanoen: 'Tunne Herra'; sillä he kaikki, pienimmästä suurimpaan, tuntevat minut.

Eli uudessa liitossa on tarkoitus saada opetus suoraan Jumalalta, Pyhän Hengen avaaman Sanan opetuksen kautta ja avulla HENKILÖKOHTAISESTI ja SUORAAN.

Eikä olla ihmisten opetusten varassa, kuten joku teologinen tiedekunta ja heidän opetuksensa, jolla ei ole mitään tekemistä tuon oikean opetuksen kanssa, vaan se on pelkästään ihmisten omaa kirjaviisautta ja paljolti vieläpä epäjumalien uskontojen opiskelua !

18 Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.
19 Onhan kirjoitettu: "Minä hävitän viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi".
20 Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?
21 Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,
22 koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta,
23 me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus,
24 mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus.
25 Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset.
26 Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista,
27 vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään,
28 ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on,
29 ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä.
30 Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi,
31 että kävisi, niinkuin kirjoitettu on: "Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra".

Missä siis ovat "kirjanoppineet" ja "älykkö teologit" ?

Löydätkö sinä heidät tuosta listasta ?

Mutta sinun oma "teologinen oppiravo" rajauksesi oli siis täysin Raamatun selvän sanoman vastainen !!!

Olet minun arveluni mukaan erehtynyt omassa arviossasi.

Ymmärtääkseni tuossa kyselyssä, että oletko oikeasti uskossa on kyse siitä, että onko ihminen uudestisyntynyt vai ei ?

Moni siis sanoo uskovansa Jumalaan, mutta henkilökohtainen uudestisyntyminen puuttuu ja siten se Jumalan synnyttämä Usko.

Siis Jumala synnyttää uskon uudestisyntymässä, eli Hengestä syntymisessä eli uskoon tulossa.

Muu ns. "usko" on vain ihmisen omaa uskottelua vain, ihan oikeasti.

Siis vastaavaa kuin lapsien usko olemattomaan joulupukkiin tai ihmisten usko siihen ja tähän ja epäjumaliin.

Tarvitaan siis Jumalan synnyttämä omakohtainen Usko, joka saadaan siis uudestisyntymässä evankeliumin sanoman kautta / avulla !


Joh. 6:29Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt".

1. Kor. 4:15 Sillä vaikka teillä olisi kymmenentuhatta kasvattajaa Kristuksessa, niin ei teillä kuitenkaan ole monta isää;
!!!
sillä minä teidät synnytin evankeliumin kautta Kristuksessa Jeesuksessa
!!!

Eli minä näkisin ja ymmärtäisin niin, että tästä siinä kyselyssä on kyse.

Eli onko kyse:

1) Jumalan synnyttämästä Uskosta ?

2) Vai vain ja ainoastaan ihmisen omasta uskottelusta, esim. luottaen väärin vauvakasteeseen pelastavana tekijänä.

Anonyymi kirjoitti:

Olet minun arveluni mukaan erehtynyt omassa arviossasi.

Ymmärtääkseni tuossa kyselyssä, että oletko oikeasti uskossa on kyse siitä, että onko ihminen uudestisyntynyt vai ei ?

Moni siis sanoo uskovansa Jumalaan, mutta henkilökohtainen uudestisyntyminen puuttuu ja siten se Jumalan synnyttämä Usko.

Siis Jumala synnyttää uskon uudestisyntymässä, eli Hengestä syntymisessä eli uskoon tulossa.

Muu ns. "usko" on vain ihmisen omaa uskottelua vain, ihan oikeasti.

Siis vastaavaa kuin lapsien usko olemattomaan joulupukkiin tai ihmisten usko siihen ja tähän ja epäjumaliin.

Tarvitaan siis Jumalan synnyttämä omakohtainen Usko, joka saadaan siis uudestisyntymässä evankeliumin sanoman kautta / avulla !


Joh. 6:29Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt".

1. Kor. 4:15 Sillä vaikka teillä olisi kymmenentuhatta kasvattajaa Kristuksessa, niin ei teillä kuitenkaan ole monta isää;
!!!
sillä minä teidät synnytin evankeliumin kautta Kristuksessa Jeesuksessa
!!!

Eli minä näkisin ja ymmärtäisin niin, että tästä siinä kyselyssä on kyse.

Eli onko kyse:

1) Jumalan synnyttämästä Uskosta ?

2) Vai vain ja ainoastaan ihmisen omasta uskottelusta, esim. luottaen väärin vauvakasteeseen pelastavana tekijänä.

Lue lisää

Hyvä pohdinta , Rakas Uskova !! Jonka kannattaa laittaa Jumalan eteen , jolla on Totuus.

Säälittävää sepustusta !

Mutta tuollaistahan se onkin, siis luonnollisen ihmisen eli ns. uskonnollisen ihmisen sepustus ja näkemys uskon asioista.

Siis luonnollinen ihminen harjoittaa / harrastaa uskontoa.

Surullista luettevaa. :(

Siis kaiken onnistut vääntämään kieroon omassa päässäsi.

Tuli mieleeni sellainen asia, että oletkohan koskaan kunnolla keskustellut todellisen uudestisyntyneen uskovan kanssa jaOIKEAST KUUNNELLUT sitä, mitä hän sanoo ?

Kirjoituksestasi päätellen et ole.

Niin PALJON on pielessä !

Voi vain ihmetellä sitä, että miten ihmeessä onnistutkin kääntämään noin pahasti lähes kaiken kieroon ja väärään ???

No, sanoohan sana:

15 ja lukekaa meidän Herramme pitkämielisyys pelastukseksi, josta myös meidän rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan teille on kirjoittanut;
16 niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista,
!!!
jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.
!!!

Anonyymi kirjoitti:

Säälittävää sepustusta !

Mutta tuollaistahan se onkin, siis luonnollisen ihmisen eli ns. uskonnollisen ihmisen sepustus ja näkemys uskon asioista.

Siis luonnollinen ihminen harjoittaa / harrastaa uskontoa.

Surullista luettevaa. :(

Siis kaiken onnistut vääntämään kieroon omassa päässäsi.

Tuli mieleeni sellainen asia, että oletkohan koskaan kunnolla keskustellut todellisen uudestisyntyneen uskovan kanssa jaOIKEAST KUUNNELLUT sitä, mitä hän sanoo ?

Kirjoituksestasi päätellen et ole.

Niin PALJON on pielessä !

Voi vain ihmetellä sitä, että miten ihmeessä onnistutkin kääntämään noin pahasti lähes kaiken kieroon ja väärään ???

No, sanoohan sana:

15 ja lukekaa meidän Herramme pitkämielisyys pelastukseksi, josta myös meidän rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan teille on kirjoittanut;
16 niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista,
!!!
jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.
!!!

Lue lisää

Olen kyllä keskustellut "uudestisyntyneen" uskovan kanssa, ja täytyy sanoa, että se on aina yhtä virkistävää – kuin katsoisi aikuisen ihmisen yrittävän tasapainotella kolmipyörällä. Se ilo ja innostus, millä he julistavat löytäneensä elämänsä tarkoituksen, on suorastaan hellyttävää. Ihan kuin olisi kyse jostain valtavasta tieteellisestä läpimurrosta, vaikka todellisuudessa he vain toistavat samat vanhat tarinat, jotka ovat olleet kierrätyksessä vuosituhansia.

Uudestisyntyneen kanssa keskusteleminen on vähän kuin seuraisi, miten lapsi löytää maagisen uskomuksen, jonka hän uskoo ratkaisevan kaikki maailman ongelmat – paitsi että tässä tapauksessa se ei ole yksisarviset tai haltijat, vaan jonkinlainen taivaallinen sankari, joka tuli pelastamaan meidät... no, meiltä itseltämme. Uskova vakuuttaa minulle, että hän on saanut uuden elämän, aivan kuin vanha olisi ollut niin pahasti rikki, ettei sitä voinut enää korjata. Ja mikä ratkaisi tämän elämän kriisin? Tietysti sokea usko mystiseen hahmoon, joka kuulemma poistaa kaikki murheet ja synnit yhdellä iskulla. On se kieltämättä kätevää, jos vain jaksaa uskoa tarpeeksi kovaa.

Keskustelu tällaisen henkilön kanssa on myös melkoinen älyllinen ilotulitus. Ei siinä auta, vaikka yritän tuoda esiin tieteellistä logiikkaa tai kriittistä ajattelua – ei, heillä on oma "sisäinen todistuksensa", jota ei tarvitse kyseenalaistaa. Joskus tekisi mieli tarjota heille ilmainen terapiaistunto, jotta voisimme tutkia, mistä tämä palava usko oikein kumpuaa, mutta hehän ovat jo parantuneet – ainakin omasta mielestään. Onkin suorastaan suloista, kuinka he uskovat, että kaikkien ongelmien ratkaisu löytyy sieltä samasta vanhasta kirjakokoelmasta, jota on väännetty ja käännetty moneen kertaan läpi historian.

Ja se uudestisyntymisen kokemus, oi se on kuin hengellinen taikatemppu, joka on poistanut kaiken elämän kurjuuden ja ahdistuksen. Kuinka mukavaa, että tällainen maaginen ajatus voi korvata kaiken sen työn, mitä yleensä joudumme tekemään itsemme kehittämiseksi ja henkisen tasapainon saavuttamiseksi. Miksi vaivautua analysoimaan elämän haasteita, kun voit vain luottaa siihen, että kaikki kyllä järjestyy, kunhan uskot tarpeeksi lujasti?

Keskustellessani näiden uskoon hurahtaneiden kanssa, en voi olla ihailematta sitä varmuutta, jolla he leikkaavat halki kaikki järkevät argumentit ja logiikan. Ei tarvitse kuunnella, ajatella tai harkita – riittää, että toistaa samoja vanhoja mantroja. On se kieltämättä hienoa, että jotkut löytävät elämänsä tarkoituksen näin yksinkertaisella tavalla. Ja mikäpä minä olen tuomitsemaan – jos tämä usko todella antaa heille mielenrauhan ja merkityksen, niin miksei. Itse kyllä taidan pitäytyä terapiassa, joka vaatii vähän enemmän kuin pelkkää sokeaa uskoa ja itsesuggestiota.

Anonyymi kirjoitti:

Olen kyllä keskustellut "uudestisyntyneen" uskovan kanssa, ja täytyy sanoa, että se on aina yhtä virkistävää – kuin katsoisi aikuisen ihmisen yrittävän tasapainotella kolmipyörällä. Se ilo ja innostus, millä he julistavat löytäneensä elämänsä tarkoituksen, on suorastaan hellyttävää. Ihan kuin olisi kyse jostain valtavasta tieteellisestä läpimurrosta, vaikka todellisuudessa he vain toistavat samat vanhat tarinat, jotka ovat olleet kierrätyksessä vuosituhansia.

Uudestisyntyneen kanssa keskusteleminen on vähän kuin seuraisi, miten lapsi löytää maagisen uskomuksen, jonka hän uskoo ratkaisevan kaikki maailman ongelmat – paitsi että tässä tapauksessa se ei ole yksisarviset tai haltijat, vaan jonkinlainen taivaallinen sankari, joka tuli pelastamaan meidät... no, meiltä itseltämme. Uskova vakuuttaa minulle, että hän on saanut uuden elämän, aivan kuin vanha olisi ollut niin pahasti rikki, ettei sitä voinut enää korjata. Ja mikä ratkaisi tämän elämän kriisin? Tietysti sokea usko mystiseen hahmoon, joka kuulemma poistaa kaikki murheet ja synnit yhdellä iskulla. On se kieltämättä kätevää, jos vain jaksaa uskoa tarpeeksi kovaa.

Keskustelu tällaisen henkilön kanssa on myös melkoinen älyllinen ilotulitus. Ei siinä auta, vaikka yritän tuoda esiin tieteellistä logiikkaa tai kriittistä ajattelua – ei, heillä on oma "sisäinen todistuksensa", jota ei tarvitse kyseenalaistaa. Joskus tekisi mieli tarjota heille ilmainen terapiaistunto, jotta voisimme tutkia, mistä tämä palava usko oikein kumpuaa, mutta hehän ovat jo parantuneet – ainakin omasta mielestään. Onkin suorastaan suloista, kuinka he uskovat, että kaikkien ongelmien ratkaisu löytyy sieltä samasta vanhasta kirjakokoelmasta, jota on väännetty ja käännetty moneen kertaan läpi historian.

Ja se uudestisyntymisen kokemus, oi se on kuin hengellinen taikatemppu, joka on poistanut kaiken elämän kurjuuden ja ahdistuksen. Kuinka mukavaa, että tällainen maaginen ajatus voi korvata kaiken sen työn, mitä yleensä joudumme tekemään itsemme kehittämiseksi ja henkisen tasapainon saavuttamiseksi. Miksi vaivautua analysoimaan elämän haasteita, kun voit vain luottaa siihen, että kaikki kyllä järjestyy, kunhan uskot tarpeeksi lujasti?

Keskustellessani näiden uskoon hurahtaneiden kanssa, en voi olla ihailematta sitä varmuutta, jolla he leikkaavat halki kaikki järkevät argumentit ja logiikan. Ei tarvitse kuunnella, ajatella tai harkita – riittää, että toistaa samoja vanhoja mantroja. On se kieltämättä hienoa, että jotkut löytävät elämänsä tarkoituksen näin yksinkertaisella tavalla. Ja mikäpä minä olen tuomitsemaan – jos tämä usko todella antaa heille mielenrauhan ja merkityksen, niin miksei. Itse kyllä taidan pitäytyä terapiassa, joka vaatii vähän enemmän kuin pelkkää sokeaa uskoa ja itsesuggestiota.

Lue lisää

Hihhuleilla ei ole mielenrauhaa. Kovin rauhattomia ja pelokkaita ovat.

Ateistien pelkoa taas on että , tulevat uskoon ja niin he joutuvat huijaamaan , uskoa ateismiin että jotenkin pysyvät kasassa mieleen terveen lääkkeitten avulla monesti !!!! Johon huumeet ha alkoholit on vienyt heitä joka antaa maailman ilo heille...