Rakkaat seurakuntalaiset,
Tosiuskovan elämässä on selvää, että taivas on paras mahdollinen paikka, eikä siitä ei tarvitse tehdä numeroa. Sehän on taivas, ei mikään matkailumainos. Sen sijaan helvetin kauheudet – nyt niistä kannattaa puhua, ja paljon. Miksi? Koska mikään ei pidä sielua ruodussa niin hyvin kuin yksityiskohtainen ja pelottava kuvaus siitä, mitä tapahtuu, jos usko vähänkin horjuu.
**1. Taivas on selvää pässinlihaa – mutta helvetti, se vasta on herkkua kuvitella!**
Totta puhuen, kuka nyt jaksaisi pohdiskella taivaan pilvenhattaroita ja enkelikuoroja? Tosiuskovan ei tarvitse tietää tarkasti, mitä taivaassa on tarjolla – riittää, että siellä on kaikki hyvin ja tarjolla on loputtomasti rauhaa. Mutta helvetti! Se on paljon mehukkaampi aihe. Siellä tuli palaa ikuisesti, pahat sielut kärvistelevät tuskissa ja paholainen pistää parastaan luoden uusia kärsimyksiä. Eikö tämä ole jo paljon mielenkiintoisempaa?
**2. Pelko on paras opettaja – miksi muuten lapset pelkäävät pimeää?**
Ihmismieli tarvitsee pelotteita. Se on kuin lapsi, joka pysyy kurissa vasta kun kerrotaan pimeässä piileskelevistä möröistä. Taivas on se rauhoittava peitto, johon tosiuskova voi kääriytyä, mutta helvetin kuvailu on se pelottava pimeä nurkka, joka pitää hänet juuri siellä missä pitääkin. Pysy polulla, tai muuten…
**3. Helvetin tarinat kokoavat kansaa – kuka nyt taivaskokouksiin lähtisi?**
Jokainen hyvä tarina tarvitsee draamaa ja jännitystä, ja mikä olisi parempaa kuin kuvailla helvetin tulisia jokia ja ikuisesti kituvia sieluja? Tämä synkkä yhteinen mielikuva kokoaa yhteisön yhteen, koska kukapa haluaisi jäädä ulkopuolelle tietämättömänä siitä, kuinka paljon tuskaa on luvassa, jos erehtyy väärälle tielle. Taivaan pilvet jäävät helposti toiseksi, kun helvetin liekit loimottavat kirkkaasti mielessä.
**4. Synnin houkutuksia vastaan tarvitaan kunnon kauhukuvastoa.**
Ihminen on luonnostaan utelias ja houkutuksille altis. Mutta auta armias, jos tietää, että synnin seurauksena on ikuinen grillijuhla ilman karkumatkaa – silloin sitä pysyy kyllä kiltisti ruodussa. Taivaan ihanuuksia voi olla vaikea myydä, mutta helvetin kauhut saa uskovan pidettyä ojennuksessa, vaikka tarjolla olisi mitä kiusauksia.
**5. Taivas on taivas, ei siitä tarvitse tehdä TV-sarjaa.**
Taivas on sellainen paikka, että se on parempi pitää hieman salaperäisenä. Kuka nyt haluaisi spoilereita taivaasta? Ajattele, että se on kuin yllättävä loppuhuipennus – jotain mahtavaa, mitä kohti kuljetaan. Helvetti taas on kuin varoitus sieltä, mistä tosiuskovan ei halua koskaan löytää itseään. Se on draamaa, se on trilleri, ja siksi sitä kannattaa kuvailla tarkasti.
Joten summa summarum: tosiuskovan ei tarvitse murehtia taivaasta – se on kuin hyvä viini, jonka makua ei tarvitse kuvailla tarkasti, kunhan tietää, että se maistuu hyvältä. Mutta helvetin kauhuista kannattaa kertoa yksityiskohtaisesti, sillä mikään ei pidä uskoa paremmin kurissa kuin tieto siitä, mitä kaikkea kamalaa voi odottaa, jos usko sattuu horjumaan!
Siunauksin,
Pastori Aukusti Hurskas
Tosiuskovan elämässä on selvää, että taivas on paras mahdollinen paikka, eikä siitä ei tarvitse tehdä numeroa. Sehän on taivas, ei mikään matkailumainos. Sen sijaan helvetin kauheudet – nyt niistä kannattaa puhua, ja paljon. Miksi? Koska mikään ei pidä sielua ruodussa niin hyvin kuin yksityiskohtainen ja pelottava kuvaus siitä, mitä tapahtuu, jos usko vähänkin horjuu.
**1. Taivas on selvää pässinlihaa – mutta helvetti, se vasta on herkkua kuvitella!**
Totta puhuen, kuka nyt jaksaisi pohdiskella taivaan pilvenhattaroita ja enkelikuoroja? Tosiuskovan ei tarvitse tietää tarkasti, mitä taivaassa on tarjolla – riittää, että siellä on kaikki hyvin ja tarjolla on loputtomasti rauhaa. Mutta helvetti! Se on paljon mehukkaampi aihe. Siellä tuli palaa ikuisesti, pahat sielut kärvistelevät tuskissa ja paholainen pistää parastaan luoden uusia kärsimyksiä. Eikö tämä ole jo paljon mielenkiintoisempaa?
**2. Pelko on paras opettaja – miksi muuten lapset pelkäävät pimeää?**
Ihmismieli tarvitsee pelotteita. Se on kuin lapsi, joka pysyy kurissa vasta kun kerrotaan pimeässä piileskelevistä möröistä. Taivas on se rauhoittava peitto, johon tosiuskova voi kääriytyä, mutta helvetin kuvailu on se pelottava pimeä nurkka, joka pitää hänet juuri siellä missä pitääkin. Pysy polulla, tai muuten…
**3. Helvetin tarinat kokoavat kansaa – kuka nyt taivaskokouksiin lähtisi?**
Jokainen hyvä tarina tarvitsee draamaa ja jännitystä, ja mikä olisi parempaa kuin kuvailla helvetin tulisia jokia ja ikuisesti kituvia sieluja? Tämä synkkä yhteinen mielikuva kokoaa yhteisön yhteen, koska kukapa haluaisi jäädä ulkopuolelle tietämättömänä siitä, kuinka paljon tuskaa on luvassa, jos erehtyy väärälle tielle. Taivaan pilvet jäävät helposti toiseksi, kun helvetin liekit loimottavat kirkkaasti mielessä.
**4. Synnin houkutuksia vastaan tarvitaan kunnon kauhukuvastoa.**
Ihminen on luonnostaan utelias ja houkutuksille altis. Mutta auta armias, jos tietää, että synnin seurauksena on ikuinen grillijuhla ilman karkumatkaa – silloin sitä pysyy kyllä kiltisti ruodussa. Taivaan ihanuuksia voi olla vaikea myydä, mutta helvetin kauhut saa uskovan pidettyä ojennuksessa, vaikka tarjolla olisi mitä kiusauksia.
**5. Taivas on taivas, ei siitä tarvitse tehdä TV-sarjaa.**
Taivas on sellainen paikka, että se on parempi pitää hieman salaperäisenä. Kuka nyt haluaisi spoilereita taivaasta? Ajattele, että se on kuin yllättävä loppuhuipennus – jotain mahtavaa, mitä kohti kuljetaan. Helvetti taas on kuin varoitus sieltä, mistä tosiuskovan ei halua koskaan löytää itseään. Se on draamaa, se on trilleri, ja siksi sitä kannattaa kuvailla tarkasti.
Joten summa summarum: tosiuskovan ei tarvitse murehtia taivaasta – se on kuin hyvä viini, jonka makua ei tarvitse kuvailla tarkasti, kunhan tietää, että se maistuu hyvältä. Mutta helvetin kauhuista kannattaa kertoa yksityiskohtaisesti, sillä mikään ei pidä uskoa paremmin kurissa kuin tieto siitä, mitä kaikkea kamalaa voi odottaa, jos usko sattuu horjumaan!
Siunauksin,
Pastori Aukusti Hurskas
Vastaukset 6
Vanhimmat
Raamatun kirjoittajat sijoittavat taivaan suoraan Jerusalemin yläpuolelle taivaankannen taakse. Nykyään hihhulit puhuvat toisesta ulottuvuudesta, kun tietävät maan pyörivän ja avaruuden olevan täynnä jotakin muuta.
Silti on typeriä jotka kertovat lentäneensä avaruuden halki taivaaseen valoa nopeammin. Eivät tajua sitä, miltä sellainen kyyti näyttäisi katsojan silmissä. Ei siinä näkisi tähtiä ja galakseja. Ja missä vitussa se Jumalan taivas olisi avaruuden tuolla puolen? Mihin suuntaan mennä?
Mitä taivaassa tehdään? Kumarretaan ja ylistetään Jeesusta? Katsellaan Jumalaa ja Jeesusta valtaistuimella?
Kiinalaisten taivas ilmeisesti on päinvastaisessa suunnassa kuin suomalaisten taivas.
Taivas ja helvetti ovat sairaiden ihmisten houretta.
Ihminen vain helposti tavalla tai toisella toteuttaa harhaoppia, vaikka kuvittelee olevansa kaikkia muita viisaampi.
Juupatijuu. Kerrohan palstalla, pastori aukusti hurskas. Kumpi on typerämpi: Pimeää pelkäävä lapsi, vai valoa pelkäävä aikuinen?