Minulla on tällainen pieni ongelma, että vaikka kuinka arvostan sitä että minulla on kesätyöpaikka (siivoan) ja tiedän, ettei ole muita vaihtoehtoja kun työnteko rahan saamiseksi, tuntuu jokapäiväinen töihin meno ja siellä oleminen todella masentavalla. Katson kelloa noin puolen tunnin välein, vaikka kuinka yritän olla katsomatta, ja lasken vaan tunteja että pääsen pois ja tunnen oloni todella ahdistuneeksi. Työssä ei periaatteessa mitään vikaa, ei siis liian rankkaa tms. mutta en vain kestä pitkiä päiviä. Ja useimmiten siivoan vielä yksin... Joskus mietin vain tulevaa palkkapäivää, mutta sekään ei yhtään lohduta. Tiedän myös, että kaikki kaverinini tekävät saman tyylisiä hommia, eli en ole ainoa. Miten tähän työhön ja pitkiin päiviin pitäisi suhtautua, ettei koko kesä menisi pilalle..?
pitkät päivät
ellu
2893
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mites, löytyykös sulta jotain kannettavaa soitinta? kasetti/cd/mp3/radio/tms? Hyvää musaa/radiota kuunnellessa itelläni ainakin siivous sujuu huomaamattomasti vaikka sitä inhoan yli kaiken, ehkä se toimii samoin sulla ja saa päivän tuntumaan lyhyemmältä?!
Muuten ainoa vinkki mitä voin sanoa, niin älä tuijota sitä kelloa niin usein, silloin minuutit juuri tuntuvat matelevan.. ja mieti jotain ihan muita juttuja kuin työhön liittyviä, jotain jotka saa sut hyvälle tuulelle - suunnittele vaikka jotain tulevaa reissua, ens talvea, uudenvuodenpippaloita, jotain mikä saa ajatukset muualle. Olettaen siis ettei työ kärsi siitä että ajatukset ei oo siinä koko ajan ihan kympillä kiinni.. ;)
...kunnon nollaukset, niin kyllä niillä yhden kesän yli selviää, vaikka arkisin nyppisi 24 h/vrk. Enkä tarkoita nollauksilla välttämättä mitään ryyppyjuttuja tai baareissa notkumista (tosin
niistäkin on apua), vaan myös itselleen ja harrastuksilleen antautumista. Kyllä se siitä!