On se kumma, että tässä yhteiskunnassa lemmikkieläin saa ns. viimeisen palveluksen piikin muodossa, mutta masentuneen ja ahdistuneen ihmisen pitää kärsiä, vaikka olisi elämä yhtä helvettiä!
Junan alle en uskalla jättäytyä, lääkkeillä ei itseään saa tapettua, joten armokuolema tulisi ehdottomasti antaa edes maksua vastaan niille, jotka sitä vakaasti haluavat!! Iästä ja oireista huolimatta.
Kunhan pidettäisiin huoli, että henkilö on järjissään allekirjoittaessaan paperin.
Saa kommentoida!
Junan alle en uskalla jättäytyä, lääkkeillä ei itseään saa tapettua, joten armokuolema tulisi ehdottomasti antaa edes maksua vastaan niille, jotka sitä vakaasti haluavat!! Iästä ja oireista huolimatta.
Kunhan pidettäisiin huoli, että henkilö on järjissään allekirjoittaessaan paperin.
Saa kommentoida!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei muuta kuin maksat jäsenmaksun ja menolipun Sveitsiin, niin he kyllä hoitavat homman.
http://translate.google.com/translate?sourceid=mozclient&u=http://www.dignitas.ch/
että siellä voidaan laillisesti hoitaa homma.
Mitä täytyy olla perusteina,mitä maksaa ja mihin ne hautaavat,hyvin kiinnostavaa?
Perusteina voi olla parantumaton sairaus, myös psyykkinen sellainen, esim. skitsofreniasta kärsineet sisarukset käyttivät Dignitaksen palvelua. Jäsenmaksu on n. 76 euroa, eivät hoida hautausta ainakaan minun tietääkseni mutta sen voi sopia esim. jonkun sveitsiläisen hautaustoimiston kanssa.
On laillista, oikeusministeriökin on hiljattain ottanut tähän kantaa:
Onko hallitus tietoinen Dignitas-yhdistyksen suomalaisiakin koskettavasta kansainvälisestä eutanasiatoiminnasta ja aikooko hallitus ryhtyä toimiin itsemurhassa avustamisen kriminalisoimiseksi?
8.3.2005
Ministerin vastaus
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen/kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 80/2005 vp:
Onko hallitus tietoinen Dignitas-yhdistyksen suomalaisiakin koskettavasta kansainvälisestä eutanasiatoiminnasta ja aikooko hallitus ryhtyä toimiin itsemurhassa avustamisen kriminalisoimiseksi?
Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:
Dignitas-yhdistys on Sveitsissä toimiva yhdistys, joka ei ole rekisteröity Suomessa yhdistysrekisteriin. Kysymyksessä mainittua eutanasiatoimintaa voidaankin arvioida vain Suomessa rekisteröidyn Exitus ry:n toiminnan kannalta. Exitus ry on julkaissut internet-sivuillaan tietoja Dignitas-yhdistyksen toiminnasta ja sen sivuilla on linkki mainitun yhdistyksen internet-sivuille.
Yhdistyslain (503/1989) 1 §:n mukaan rekisteröidyn tai rekisteröimättömän yhdistyksen tarkoitus ei saa olla lain tai hyvän tavan vastainen. Oikeuskirjallisuuden mukaan hyvien tapojen vastaisuus ei ole laissa tarkasti määriteltävissä, vaan se saa sisältönsä kunkin ajan
oikeus- ja moraalikäsityksistä. Se, mikä on hyvien tapojen vastaista, on tavallisesti myös lainvastaista. On kuitenkin myös sellaisia tarkoituksia, jotka eivät ole lainvastaisia, mutta joiden voidaan ajatella olevan hyvän tavan vastaisia. Vaikka yhdistyksiä on vielä 1980-luvulla lakkautettu hyvien tapojen vastaisen toiminnan vuoksi, tulkinnassa on viime vuosina yleensä oltu sallivia.
Vuonna 1994 KHO eväsi Suomen kannabisyhdistyksen rekisteröinnin, koska yhdistyksen tarkoituksena oli vaikuttaa päihdepolitiikkaan ja lainsäädäntöön siten, että huumausaineen käyttö, saatavuus ja kotikasvatus tulisi lailliseksi. Päätöksen perusteluiden mukaan yhdistyksen säännöissä ilmaistu pyrkimys muuttaa yhteiskunnassa vallitsevia käsityksiä ja lainsäädäntöä ei sinänsä ollut hyvän tavan vastaista, mutta kannabikseen liittyvien terveyshaittojen ja vastikään voimaan tulleessa laissa säilytetyn käytön rangaistavuuden vuoksi KHO piti pyrkimystä edistää kannabiksen käyttöä hyvien tapojen vastaisena.
Mainittu KHO:n tapaus on annettu ennen perusoikeusuudistusta. Ennen perusoikeusuudistusta hallitusmuodossa säädettiin yhdistymisvapaudesta, että kansalaisilla on oikeus edeltäpäin lupaa hankkimatta perustaa yhdistyksiä tarkoitusten toteuttamista varten, jotka eivät ole vastoin lakia tai hyviä tapoja. Perusoikeusuudistuksessa perustuslaista jätettiin pois edellytys siitä, että yhdistyksen tarkoitus ei saa olla vastoin lakia tai hyviä tapoja.
Perusoikeusuudistukseen johtaneessa hallituksen esityksessä ei viitattu lainkaan siihen, että yhdistyslaissa säilyivät vanhat rekisteröinnin rajoitukset. Koska perustuslaissa ei ole yhdistymisvapauden osalta mitään erityisiä rajoitusedellytyksiä, yhdistymisvapautta voidaan lain tasolla rajoittaa soveltamalla perustuslakivaliokunnan käytännössä kehitettyjä perusoikeuksien yleisiä rajoitusedellytyksiä. Keskeistä on tällöin rajoitusperusteen täsmällisyyttä ja tarkkarajaisuutta koskeva vaatimus. Oikeuskirjallisuudessa on hyvän tavan vastaisuuden osalta katsottu, että myös säännöksen soveltamisessa on otettava huomioon perusoikeusmyönteisen tulkinnan vaatimus, joka velvoittaa valitsemaan epäselvissä tilanteissa yhdistymisvapauden kannalta suotuisamman vaihtoehdon.
Henkirikoksia koskeva rikoslain 21 luku uudistettiin osana rikoslain kokonaisuudistuksen II vaihetta vuonna 1994 (HE 94/1993 vp). Tuolloin rikoslain 21 luvusta poistettiin säännös pyynnöstä surmaamisesta. Teosta rangaistiin sitä, joka pyynnöstä surmasi toisen tämän omasta vakaavasta pyynnöstä. Pyynnöstä surmaamista koskevan erityissäännöksen katsottiin olevan tunnusmerkistönä ongelmallinen ja sitä oli käytännössä sovellettu vain harvoin. Pyynnöstä surmaamista koskevan erityissäännöksen poistamisessa ei ollut kysymys rangaistavuuden poistamisesta. Päinvastoin, pyynnöstä surmaamisen katsottiin täyttävän tapon tunnusmerkistön ja säännöksen poistamisessa oli kyse luopumisesta erityisestä lieventämisperusteesta tapon arvioinnissa. Pyynnöstä surmaaminen tulee nykyisin arvioitavaksi lähtökohtaisesti tappoa tai surmaa koskevan tunnusmerkistön mukaan.
Itsemurhaan avustamisesta ei rikoslaissa ole erityisiä säännöksiä. Rikosoikeuden yleisten oppien perusteella avustajan rankaiseminen avunannosta tai yllytyksestä edellyttäisi rangaistavaa päätekoa. Itsemurha ei ole rangaistava teko. Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin katsottu mahdolliseksi, että itsemurhassa avustanut tai siihen yllyttänyt voitaisiin saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen välillisenä tekijänä tilanteissa, joissa itsemurhan tehnyt ei esimerkiksi psyykkisistä syistä olisi ymmärtänyt tekonsa merkitystä. Myös jos avustajalla olisi asemansa perusteella erityinen velvollisuus estää seuraus, vastuun on joskus katsottu voivan seurata laiminlyöntisäännösten perusteella.
Itsemurhassa avustamisen nimenomainen kriminalisointi saattaisi johtaa vaikeisiin tulkintaongelmiin mahdollisen avunantajan tai yllyttäjän toimien ja myötävaikutuksen arvioimisessa. Se myös muuttaisi itsemurhan tutkinnan kuolinsyyntutkinnasta rikostutkinnaksi. Kriminalisointi edellyttäisi itsemurhatapauksissa lähiomaisten tai muun lähipiirin kuulustelua mahdollisten osallisten selvittämiseksi. Uhrin lähipiiri saattaisi kokea tutkinnan syyllistävänä ja se olisi heille henkisesti raskasta muutoinkin vaikeassa elämäntilanteessa. Erityissäännöksen aiheuttamat haitat saattaisivat siten valtaosassa itsemurhatapauksia olla suuremmat kuin mahdollisesti saavutettavat hyödyt.
Suomen rikoslakia voidaan soveltaa ulkomailla tehtyyn rikokseen vain rajoitetusti. Suomen lakia voidaan rikoslain 1 luvun 5 §:n mukaan soveltaa ulkomailla tehtyyn Suomen kansalaiseen tai Suomessa pysyvästi asuvaan ulkomaalaiseen kohdistuvaan rikokseen, jos teosta Suomen lain mukaan voi seurata yli kuuden kuukauden vankeusrangaistus. Lisäksi Suomen lain soveltaminen näissä tilanteissa edellyttää niin sanottua kaksoisrangaistavuutta eli sitä, että teko on myös tekopaikan valtion lain mukaan rangaistava ja että siitä olisi voitu tuomita rangaistus myös tämän vieraan valtion tuomioistuimessa. Kaksoisrangaistavuuden vaatimuksen vuoksi erityissäännöksen säätäminen itsemurhassa avustamisesta ei siten toisi tällaisia ulkomailla tehtyjä, mutta siellä rankaisemattomia tekoja Suomen rikoslain soveltamisen piiriin.
Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2005
Oikeusministeri
Johannes Koskinen
http://www.om.fi/tulostus/30680.htm
Niin pitäis olla, mä en jaksa enää jatkaa kun elämässä ei ikinä tapahdu yhtään ainutta hyvää asiaa. Ja sehän olisi vain yhteiskunnalle helpotus jos kaikki jotka todella haluavat kuolla myös kuolisivat. Olisi vähemmän työttömiä, jos enää ollenkaan ja asunnottomia ei olisi, jne... Ihmettelen yleensä miksi pitää vielä hankkia lisää lapsia, ihmisiä vain lisää kärsimään tänne paskaan. Itse en ainakaan ikinä aio saattaa yhtään ainutta ihmispoloa kärsimään tänne paskaan.
Mun mielestä eutanasia eli armokuolema pitäis toteuttaa vaan sillon, jos jollain todetaan joku vakava sairaus, esim. syöpä, aids.. joku sairaus, josta ei voi parantua ja kuolema voi olla kivulias ja tuskallinen. Hollannissa eutanasia on ainakin laillista.