Rahan filosofiaa ja siihen liittyvää konspiraatiota

Anonyymi-ap

Rahan filosofiaa ja siihen liittyvää konspiraatiota

Rahan käsite kehitettiin alunperin hyödykkeiden ja palveluiden vaihdon välineeksi vaikka edelleenkin vaihtokauppaa voi harjoittaa yksilöiden, yhteisöjen ja myös jopa valtioiden välillä ilman varsinaista valuuttaa ja välikäsiä.

https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_money

Syvällisempi näkemys löytyy:

https://archive.org/details/babylonsbankstersbyjosephpfarrell2010

https://archive.org/details/financial-vipers-of-venice

Aikapankkien idea:
https://en.wikipedia.org/wiki/Time-based_currency


Periaatteessa valtio tai yhteisö voi luoda velatonta rahaa omaan sisäiseen käyttönsä niin paljon kuin kansantuotteessa on ylijäämää.

Muutamia kysymyksiä pohdittavaksi:

Miksi rahasta pitää maksaa korkoa?
Miksei valtio voi luoda rahaa ilman velkaa?
Mihin keskuspankkeja tarvitaan vai tarvitaanko niitä edes välttämättä?
Vetävätkö pankkiirit ns. välistä?

Onko finanssitalous reaalitalouden syöpä?

https://www.youtube.com/watch?v=-0kcet4aPpQ

:D

13

904

    Vastaukset 13

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kun koneet ja tekoäly vie työpaikat.

      Kannatan jokaiselle maailman kansalaiselle perustuloa.

      Mutta miten siihen liitettäisiin asumisen tuki?

    • Anonyymi

      Eikös jokainen tulotasosta riippumatta halua kolmasosan enemmän tuloja.

    • Anonyymi

      On kaksi oppituntia rahasta:

      Miten toimit kun sitä on vähän.

      Ja

      Miten toimit kun sitä on paljon.

    • Anonyymi

      Kaiken pitää olla LAINAAMO ideologian alaista.
      Kukaan ei omista mitään, vaan kaikki tuotteet ovat lainassa ja kiertävät.

      Kun leasing ostat esineen tai ruokaa siitä menee jatkuva kuukausimaksu etkä omista esinettä vaan se voidaan vaatia takaisin. Ruuasta maksat tavallisen hinnan lisäksi Tuoteryhmämaksua sen mukaan mitä ruokalajia eniten käytät. Esim. Perunat ja kasvikset 10 euroa kuukausi extraa jos ostat 4 kg viikossa.

      Sitten perustetaan joka kaupunkiin lainaamoja joissa on esim työkaluja, soittimia, polkupyöriä yms. mahdollista lainata.

      Ostat polkupyörän ja maksat 400 eroa käsirahaa plus 10 euroa kuukaudessa leasing maksua. Pyörä on käytössäsi vain määräajan Esim. 36 kk.

      Mutta maailmanlaajuinen kansalaispalkka olisi 1233.66 dollaria kuukaudessa.

      Mitä enemmän kulutat sitä enemmän maksat kuukausittaista leasing maksua sekä esineistä että ruuasta. Etkä voi tietää aina kauanko kykenet leesaamaan esinettä. Ehkä vain muutaman kuukauden.

      Kukaan ei omista mitään. Kulutus on säännösteltyä.

      Onko tämä huononnus vain tämä Lainaamo ideologia? Sitä en vielä tiedä. Rahaa saisi käyttöön Kansalaispalkan lisäksi työtä tekemällä.

      Eikä rahasta olisi pulaa, vaan tuotteita joudutaan niukkuuden tähden koko ajan kierrättämään.

      Se hyvä puoli olisi että voisi kokeilla muutaman viikon ajan mitä tahansa esinettä Esim soittimia, kaukoputkia, mikroskooppeja mutta sitten ne joutuu laittamaan kiertoon.

      Mitä järkeä on ostaa mikroskooppi kaappiin ruostumaan. Ei vaan yhden mikroskoopin aktiivisia käyttäjiä on sata ja jokainen saa kokeilla vuorollaan aivan mitä tahansa. Kunhan maksaa kunnon leasing maksun kansalaispalkastaan tai työansiosta.

    • Anonyymi

      Enole asiantuntija, mutta hauskaa on vastata kysymyksiin:

      Miksi rahasta pitää maksaa korkoa?

      Korkoa tarvitaan, jotta saadaan pääoma liikkeelle. Pääomaa voidaan käyttää esim. investointeihin tehtaisiin, kulkuneuvoihin, infraan jne. Ilman pääomia nuo jäävät tekemättä.

      Miksei valtio voi luoda rahaa ilman velkaa?

      Raan arvo romahtaisi.

      Mihin keskuspankkeja tarvitaan vai tarvitaanko niitä edes välttämättä?

      Keksupankit eivät ole välttämättömiä. Ne kuitenkin pystyvät rahapoliittisilla toimilla vakauttamaan finassitaloutta.

      Vetävätkö pankkiirit ns. välistä?

      Tietenkin vetävät. Kaikesta työstä maksetaan palkkiota jollekin.

      • Anonyymi

        "Korkoa tarvitaan, jotta saadaan pääoma liikkeelle. Pääomaa voidaan käyttää esim. investointeihin tehtaisiin, kulkuneuvoihin, infraan jne. Ilman pääomia nuo jäävät tekemättä."

        Poikkeuksiakin on:

        Islamic Finance: How Does It Make Money Without Interest

        https://gfmag.com/banking/what-products-does-islamic-finance-offer/

        "Miksei valtio voi luoda rahaa ilman velkaa?

        Rahan arvo romahtaisi."

        Tuota on kokeiltu muutamia kertoja historiassa: USA:n Pohjoisvaltiot sisällissodan aikana, Natsit julkaisivat rahan kaltaista vaihtovälinettä infrastruktuurin rakentamiseksi valtion sisäiseen käyttöön ja periaatteessa minkä tahansa arvokkaaksi koetun hyödykkeen voi määritellä rahaksi (arvometallit, resurssit yms.)

        Keskuspankit luovat tavallaan velkakuitteja joita käytetään rahana ja koron takia liikkeellä ei koskaan ole niin paljon rahaa että esim. valtioiden velkoja voisi maksaa takaisin mistä seurauksena on että talouden pitää koko ajan kasvaa tai sitten valtioiden velka voi vain kasvaa.

        Valtion velattoman rahan luominen edellyttää melko suurta omavaraisuutta perustuotannon tasolla ,laajaa väestöpohjaa sekä myös voimasta armeijaa. Käytännössä dollaria ylläpidetään aseiden avulla maailmanvaluuttana.

        Fysiikka ja talous liittyvät myös kiinteästi toisiinsa eli velkarahan malli liittyy suljettujen systeemien fysiikkaan jossa entropia voi vain kasvaa ja vastaavasti velaton raha edellyttää avoimien systeemien itseorganisoituvaa fysiikkaa joka ei nollasummapeliä kuten suljetuissa systeemeissä vaan perustuu uusiutuvaan energiaan.

        Reaalitalus tuottaa jotain konkreettista eli hyödykkeitä ja palveluita. Finanssitalous taas perustuu hyvin pitkälle spekuloinnille ja uhkapelille ja sen takia sitä voi kutsua kasinotaloudeksi.

        Finanssitalous johdannaisineen on monta kertaa suurempi kuin koko planeetan reaalitalous ja eikä tuota mitään hyödyllistä ja sen takia ajoittain tapahtuu maailmanlaajuisia pörssiromahduksia kun sille finanssirahalle ei löydy reaalitaloudellisia vastineita tarpeeksi.

        Jos valtio onnistuu luomaan omaa velatonta rahaa niin paljon kuin tuotantoa kulloinkin tarvitaan niin talous alkaa kukoistaa ja tuottaa usein myös täystyöllisyyden.

        Pankkien käytännössä tyhjästä luoma velkaraha hyödyttää pelkästään pankkiireja ja haittaa kaikkia muita.

        Periaatteessa vaihtokaupan idea on aina toiminut jos pitää mielessä että raha on vain vaihdon väline tai symboli ihan samalla tavalla kuin jokin arvokkaaksi koettu hyödyke tai palvelu. Ennen raha oli seteleitä ja kolikkoja ja nykyään pankkien tyhjästä luomia bittejä.


        Maailmanlaajuisen velattoman rahan luonti lienee myös mahdollista jolloin keskuspankit voidaan eliminoida kokonaan ja samalla päästään eroon valtioiden veloista ja valtio taas voi myöntää korotonta tai pienellä korolla lainaa yksityisille kansalaisille pitkällä maksuajalla hyödyllisiksi koettuja tarkoituksia varten.

        Rahaa ei voi syödä joten esim. infran romahdettua se on arvotonta.


      • Anonyymi00008
        Anonyymi kirjoitti:

        "Korkoa tarvitaan, jotta saadaan pääoma liikkeelle. Pääomaa voidaan käyttää esim. investointeihin tehtaisiin, kulkuneuvoihin, infraan jne. Ilman pääomia nuo jäävät tekemättä."

        Poikkeuksiakin on:

        Islamic Finance: How Does It Make Money Without Interest

        https://gfmag.com/banking/what-products-does-islamic-finance-offer/

        "Miksei valtio voi luoda rahaa ilman velkaa?

        Rahan arvo romahtaisi."

        Tuota on kokeiltu muutamia kertoja historiassa: USA:n Pohjoisvaltiot sisällissodan aikana, Natsit julkaisivat rahan kaltaista vaihtovälinettä infrastruktuurin rakentamiseksi valtion sisäiseen käyttöön ja periaatteessa minkä tahansa arvokkaaksi koetun hyödykkeen voi määritellä rahaksi (arvometallit, resurssit yms.)

        Keskuspankit luovat tavallaan velkakuitteja joita käytetään rahana ja koron takia liikkeellä ei koskaan ole niin paljon rahaa että esim. valtioiden velkoja voisi maksaa takaisin mistä seurauksena on että talouden pitää koko ajan kasvaa tai sitten valtioiden velka voi vain kasvaa.

        Valtion velattoman rahan luominen edellyttää melko suurta omavaraisuutta perustuotannon tasolla ,laajaa väestöpohjaa sekä myös voimasta armeijaa. Käytännössä dollaria ylläpidetään aseiden avulla maailmanvaluuttana.

        Fysiikka ja talous liittyvät myös kiinteästi toisiinsa eli velkarahan malli liittyy suljettujen systeemien fysiikkaan jossa entropia voi vain kasvaa ja vastaavasti velaton raha edellyttää avoimien systeemien itseorganisoituvaa fysiikkaa joka ei nollasummapeliä kuten suljetuissa systeemeissä vaan perustuu uusiutuvaan energiaan.

        Reaalitalus tuottaa jotain konkreettista eli hyödykkeitä ja palveluita. Finanssitalous taas perustuu hyvin pitkälle spekuloinnille ja uhkapelille ja sen takia sitä voi kutsua kasinotaloudeksi.

        Finanssitalous johdannaisineen on monta kertaa suurempi kuin koko planeetan reaalitalous ja eikä tuota mitään hyödyllistä ja sen takia ajoittain tapahtuu maailmanlaajuisia pörssiromahduksia kun sille finanssirahalle ei löydy reaalitaloudellisia vastineita tarpeeksi.

        Jos valtio onnistuu luomaan omaa velatonta rahaa niin paljon kuin tuotantoa kulloinkin tarvitaan niin talous alkaa kukoistaa ja tuottaa usein myös täystyöllisyyden.

        Pankkien käytännössä tyhjästä luoma velkaraha hyödyttää pelkästään pankkiireja ja haittaa kaikkia muita.

        Periaatteessa vaihtokaupan idea on aina toiminut jos pitää mielessä että raha on vain vaihdon väline tai symboli ihan samalla tavalla kuin jokin arvokkaaksi koettu hyödyke tai palvelu. Ennen raha oli seteleitä ja kolikkoja ja nykyään pankkien tyhjästä luomia bittejä.


        Maailmanlaajuisen velattoman rahan luonti lienee myös mahdollista jolloin keskuspankit voidaan eliminoida kokonaan ja samalla päästään eroon valtioiden veloista ja valtio taas voi myöntää korotonta tai pienellä korolla lainaa yksityisille kansalaisille pitkällä maksuajalla hyödyllisiksi koettuja tarkoituksia varten.

        Rahaa ei voi syödä joten esim. infran romahdettua se on arvotonta.

        Tässä on kolme erillistä väitettä, jotka ansaitsevat erilaisen kohtelun.

        Ensimmäinen - että korko saa pääoman liikkeelle - on yhtä totta kuin että peitto lämmittää. Ei lämmitä: se vain estää lämmön karkaamisen.

        Korko ei luo investointeja, vaan seuloo niitä. Islamilainen rahoitus osoittaa tämän kauniisti: sama pääoma liikkuu, mutta vuokra- ja osakassopimuksilla koron sijaan. Muoto muuttuu, funktio ei.

        Kysymys ei ole "tarvitaanko korkoa", vaan kuka kantaa riskin ja miten voitto jaetaan.

        Toinen väite - että velaton raha vaatii armeijaa ja itseorganisoituvaa fysiikkaa - on niin monien asioiden sekaisin että sitä on vaikea purkaa loukkaamatta fysiikkaa, taloutta ja historiaa yhtä aikaa.

        Natsien mefo-vekselit eivät olleet velatonta rahaa vaan kirjanpidollinen kikka, joka piilotti inflaation kunnes se räjähti sotataloudessa.

        Entropia-analogia on kaunopuheista, mutta talousjärjestelmä ei ole termodynaaminen suljettu systeemi - se on sosiaalinen sopimus, joka toimii niin kauan kuin ihmiset uskovat siihen.

        Dollarin valta ei perustu armeijaan (kysykää Neuvostoliitolta), vaan siihen että öljy hinnoitellaan dollareissa ja kaikki haluavat kauppaa amerikkalaisten kanssa.

        Kolmas - että finanssitalous on hyödytön kasino - sisältää totuuden siemenen, joka on kasvanut rikkaruohoksi.

        Johdannaiset syntyvät, koska joku haluaa suojautua riskiltä ja joku toinen on valmis ottamaan sen hintaan. Vehnänviljelijä myy satonsa etukäteen varmistaakseen hinnan; leipuri ostaa sen varmistaakseen kustannukset. Kun näitä sopimuksia aletaan myydä edelleen, syntyy spekulaatio - mutta alkuperäinen funktio on ihan järkevä.

        Että järjestelmä paisuu järjettömiin mittoihin ja romahtaa ajoittain, on eri asia. Mutta sanoa että koko rakennelma on hyödytön on kuin sanoisi että koska ihmiset syövät liikaa, syöminen on turhaa.


    • Anonyymi00009

      Suomessa on valtavasti materiaa ja omaisuutta, mutta silti valtion talous näyttää jatkuvasti olevan alijäämäinen.

    • Anonyymi00010

      Tuli mieleen politiikasta ajatus että kun tehdään jotakin päätöstä niin ehkä annetaan vain tietoon sellaiset seikat jotka tukevat tietynlaista päätöstä. Eli tiedolla ohjataan päätöstä

      ..
      H

      Ai:

      Kyllä, tuollainen ilmiö on politiikassa, organisaatioissa ja jopa arkielämässä mahdollinen. Sitä voidaan kutsua esimerkiksi tiedon valikoinniksi, agendan asettamiseksi tai kehystämiseksi (framing).

      Esimerkiksi jos päättäjille esitellään vain hankkeen hyödyt mutta ei riskejä, he voivat päätyä eri ratkaisuun kuin tilanteessa, jossa molemmat puolet esitellään tasapuolisesti. Tällöin itse päätöstä ei välttämättä ohjata suoralla käskyllä, vaan sillä, mitä tietoa tuodaan esille ja mitä jätetään vähemmälle huomiolle.

      Tämä ei kuitenkaan aina ole tietoista manipulointia. Joskus ihmiset itse uskovat vahvasti tiettyyn näkökulmaan ja korostavat sen vuoksi sitä tukevia tietoja. Psykologiassa tätä lähellä oleva ilmiö on vahvistusharha, jossa ihminen kiinnittää enemmän huomiota omaa näkemystään tukevaan tietoon.

      Siksi monissa demokraattisissa järjestelmissä pyritään siihen, että päätöksenteossa kuullaan useita asiantuntijoita, oppositiota, eturyhmiä ja kriittisiä näkemyksiä. Ajatuksena on, että mitä monipuolisempi tietopohja, sitä paremmin päätöksen vahvuudet ja heikkoudet tulevat näkyviin.

      Voisi jopa sanoa, että politiikassa kamppaillaan usein yhtä paljon siitä, mitä tietoa pidetään olennaisena, kuin itse päätöksistä.

    • Anonyymi00011

      "Periaatteessa valtio tai yhteisö voi luoda velatonta rahaa omaan sisäiseen käyttönsä niin paljon kuin kansantuotteessa on ylijäämää."

      Hieno idea. Jos on esim nelikerroksinen kerrostalo jossa on sata asukasta voisi tuo kerrostalo luoda oman sisäisen valuutan omaan käyttöönsä. Kaupungissa voisi olla 200 tuollaista kerrostaloa ja jokaisessa niissä käytössä oma sisäinen valuutta.

      Mutta pitäisi olla valuuttaa useassa kategoriassa. Niin että jokaisen kerrostalon lisäksi olisi kullakin kadulla ja kaupunginosalla ja kaupungilla ja piirillä ja maakunnalla mahdollisuus luoda oma sisäinen valuutta. Systeemi pitäisi vain synkronosoida jotenkin järkevästi.

      • Anonyymi00012

        Rahaa jokainen saisi ajankäyttöönsä perustuen. Kokonaissumma jonka valtio myöntäisi tätä erikoisvaluuttaa olisi 24 krediittiä per vuorokausi. Jos nukkuu 8 tuntia vuorokaudessa saa 8 krediittiä kerrostalonsa valuuttaa. Jos tekee kävelylenkin 1.5 tunnin mittaisen saa 1.5 krediittiä kaupungin valuuttaa. Jos käy töissä 6 tuntia saa 6 krediittiä maakunnan valuuttaa. Jos tekee työtä verkossa tietokoneella kotonaan 3 tuntia saa 3 krediittiä Maailmankolikko valuuttaa joka käy koko maailmassa.

        Mitä enemmän harrastaa liikuntaa tai tekee työtä sitä parempi laatuista valuuttaa saa käyttöönsä.


      • Anonyymi00013
        Anonyymi00012 kirjoitti:

        Rahaa jokainen saisi ajankäyttöönsä perustuen. Kokonaissumma jonka valtio myöntäisi tätä erikoisvaluuttaa olisi 24 krediittiä per vuorokausi. Jos nukkuu 8 tuntia vuorokaudessa saa 8 krediittiä kerrostalonsa valuuttaa. Jos tekee kävelylenkin 1.5 tunnin mittaisen saa 1.5 krediittiä kaupungin valuuttaa. Jos käy töissä 6 tuntia saa 6 krediittiä maakunnan valuuttaa. Jos tekee työtä verkossa tietokoneella kotonaan 3 tuntia saa 3 krediittiä Maailmankolikko valuuttaa joka käy koko maailmassa.

        Mitä enemmän harrastaa liikuntaa tai tekee työtä sitä parempi laatuista valuuttaa saa käyttöönsä.

        Tämä olisi perustuloa. 24 krediittiä vuorokaudessa noin 5-15 eri kategorian krediittejä.
        Mutta sen lisäksi pitäisi erikseen hyvittää opiskelusta sekä työnteosta.
        Opiskelusta 1 krediitti extraa per tunti.
        Työnteosta 1 - ??? Krediittiä extraa per tunti.


    • Anonyymi00014

      sanakirjasta löytyi tieto, että konspriraatio tarkoittaakin perspiraatioita. Onko asia todellakin näin?

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. kenen näköinen

      kaivattusi on ?
      Ikävä
      51
      863
    2. Muistatko Mikkelin panttivankidraaman?

      Uusi draamasarja järkyttävästä tapauksesta on tulossa. Tositapahtumiin perustuva sarja ammentaa vuoden 1986 Mikkelin pan
      Maailman menoa
      63
      643
    3. Mitä haluaisit kysyä tänään

      Kaivatultasi? Anna jokin tunniste itsestäni tai hänestä.
      Ikävä
      54
      629
    4. Iäkäs Jämsäläinen mies kuoli poliisiautoon matkalla Jyväskylän putkaan

      Iäkäs vanhus humalassa niin huonossa kunnossa, ettei pystynyt huolehtimaan itsestään niin ainoa apu sillä hetkellä oli
      Jämsä
      43
      562
    5. Olen luovuttanut

      Välimme menivät niin pahasti solmuun, ettei niitä voi enää korjata. On aika jatkaa elämässä eteenpäin. Toivon sulle kaik
      Ikävä
      29
      517
    6. Ernest Lawson täräytti erikoisen heiton TTK-lehdistötilaisuudessa: " Onko tässä tarkoituksena...?"

      Ernest Lawson esitteli uudet TTK-tähtioppilaat ja opettajat torstaina 6.8. lehdistölle. Tulevalla kaudella on yksi hausk
      Kotimaiset julkkisjuorut
      4
      492
    7. En välitä sinusta yhtään

      Olet pelkkä itsestään liikoja luuleva ämmä. Kierrän sinut kaukaa nyt ja aina. Olit mulle pelkkä lelu vaan.
      Ikävä
      32
      468
    8. Hyvä ihminen

      Koetko olevasi hyvä ihminen ja kohteletko toisia arvostavasti?
      Ikävä
      66
      419
    9. Nainen. Onko meissä

      Sinusta jotain samaa? Näköä tai luonteenpiirteitä? Utelias
      Ikävä
      33
      415
    10. Jotenkin tunnen vahingoniloa

      Tunnenpa vaan. Ei saisi, mutta väkisinkin tunnen.
      Ikävä
      32
      405
    Aihe