Olen ollut väärässä tällekin palstalle kirjoittaessani. Korjattuna suoraan kirkon teettämästä selvityksestä: "hallitus vahvisti kuntataloutta ja samalla seurakuntata-
loutta budjettiriihen päätöksellä 17.4.2024 poistamalla mm. ansiotulovähennyksen. - - vuoden 2025 talouden vahvistuminen on jopa samaa luokkaa kuin sote-uudistuksen jälkeisen, vuoden 2023 verotuloihin vaikuttaneen uudistuksen vaikutus. Tämän hetken laskenta osoittaa, että muutos vahvistaisi seurakuntatalouksia noin 50:llä miljoonalla eurolla - -".
https://domus.evl.fi:8443/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=2910266&version=1
On muuten aika alakanttiin oleva arvio jäsenmäärän laskusta tuossa.
loutta budjettiriihen päätöksellä 17.4.2024 poistamalla mm. ansiotulovähennyksen. - - vuoden 2025 talouden vahvistuminen on jopa samaa luokkaa kuin sote-uudistuksen jälkeisen, vuoden 2023 verotuloihin vaikuttaneen uudistuksen vaikutus. Tämän hetken laskenta osoittaa, että muutos vahvistaisi seurakuntatalouksia noin 50:llä miljoonalla eurolla - -".
https://domus.evl.fi:8443/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=2910266&version=1
On muuten aika alakanttiin oleva arvio jäsenmäärän laskusta tuossa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eli siis kuinka paljon verohyötyä kirkko on saanut / tulee saamaan vuodessa, ja mistä alkaen?
Tekstin mukaan vaikutuksen lopullinen laskenta on kesken, mutta tuon mukaan vaikutus tosiaan olisi arviolta 50 miljoonaa euroa. Toisaalta suoraan rahoitusta nipistetään, joten tulokseksi jää noin 30 miljoonaa. On toki mahdollista, että seurakunnat tiputtavat veroprosenttiaan; sote-uudistuksen myötä niin teki yksi kolmasosa.
Olennaista tässä on muutoksen pysyvyys. Sote-uudistuksen vaikutus ja tämä uusi muutos molemmat vaikuttavat pysyvästi, ensi vuodesta alkaen siis molemmat.
Hyvin pitkällä aikavälillä verotulot riippuvat jäsenmäärästä. Siitä karkeana arviona: kirkon jäsenmäärä tippuu vaikkapa 1,5 %-yksikköä vuodessa, kirkollisveron tuotto on luokkaa miljardi, tiputus siis lakskennallisesti 15 miljoonaa euroa vuodessa, eli sekä sote-uudistus että tämä muutos vetävät pari vuotta taaksepäin muutosta.
Toki käytännössä eroaminen ei mene ollenkaan tasaisesti. Homoillan 2010 aikana eronneet 25-vuotiaat opikskelijat ja pätkätyöläiset ovat nyt täyttämässä 40 ja moni vakaassa työsuhteessa veron vaan ei kirkollisveron maksaja.
"Olennaista tässä on muutoksen pysyvyys. Sote-uudistuksen vaikutus ja tämä uusi muutos molemmat vaikuttavat pysyvästi, ensi vuodesta alkaen siis molemmat."
Et varmasti tarkoittanut kirjaimellisesti pysyvää, mutta kommentoin tuota silti. Mikään ei ole pysyvää, kaikista vähiten poliitikkojen päätökset. Tilanne saattaa muuttua, kun valtiontaloutta sopeutetaan, muutetaan verotusta tai tehdään rakenteellisia muutoksia. Kirkko saattaa ottaa takkiin seuraavasta muutoksesta kymmeniä miljoonia, tai se voi hyötyä kymmeniä miljoonia. Edelliskerralla yhtään poliitikkoa tai virkamiestä ei tuntunut kiinnostavan kirkon saama verohyöty, kiinnostaneeko jatkossakaan?
Ottakaapa muuten joku talteen tuo avausviestin dokkari, jos voitte. Itselläni se ei enää aukea. Siihen voi olla hyvä palata muutaman vuoden kuluttua.
Ennuste jäsenmäärän laskusta (sivu 8) on tosiaan kirkon kannalta liian optimistinen. Ennuste lähtee menemään pieleen heti vuodesta 2025. Taulukon mukaan vuoden 2025 lopussa jäsenosuus olisi 62,0 %, vaikka jäsenosuus oli jo elokuussa 2024 n. 62,9 % ja laskee nopeammin kuin prosenttiyksikön vuodessa. 62 % alittuu todennäköisesti heti vuoden 2025 alussa. Ja kyllä, taulukon osuudet viittaavat nimenomaan vuoden loppuun, koska esimerkiksi vuoden 2020 lopussa osuus todella oli taulukossa näkyvä 67,6 %.
FCG:n raportissa näkyvä jäsenennuste näyttää olevan suurin piirtein sama, jota kirkko levittelee mediassa ja omalla tilastosivullaan: https://kirkontilastot.fi/viz?id=273. Toisaalta esim. vuoden 2030 kirkkoonkuuluvuusennuste on raportissa 57,5 % ja kirkon tilastosivulla 57,7 %. Molemmat ovat toki aivan liikaa yläkanttiin ottaen huomioon viime vuosien kehityksen.
Olen ennenkin pohtinut sitä, kuinka paljon kirkko tällä tietoisella lukujen paisuttelullaan loppupeleissä sahaa omaa oksaansa. Tarkoituksena on tietysti näyttää ulospäin ruusuista kuvaa, mutta jos liioittelu saa konsulttiyhtiön tekemään liian optimistisen sopeuttamisarvion ja kirkko myös elää sen arvion mukaan, kirkon talousvaikeudet voivat riistäytyä todella pahasti käsistä.