Oikeastaan Haydnin partitat ovat nimestään huolimatta divertimento tyyliä edustavia sonaatteja, joissa teema yksilön edustajana on tullut klassisen muodon rakennus aineeksi, mutta ei yksinvaltaisena fuugateemana, kuten usein Bachilla, vaan säestettynä sävelmänä, joka etsii vastakohtaista teemaa täydennyksekseen. Näiden teemojen tai teemaryhmien suhde ja kehittyminen vuorovaikutuksessa on sonaattimuodon historia, kuten Maasalo tiivistetysti kirjoittaa. Bachin jäykän Barokkiarkkitehtuurin sijaan on tullut liikkuvuus ja monorytmiikan ja monotemaattisuuden sijaan teemojen ja rytmien moninaisuus. Haydnin partitoissa temaattinen rikkaus kuvastaa tunteiden vaihtelua, sävellysten liikkuessa affektien koko asteikolla.
Pidättekö Bachin vai Haydnin partita sävellyksistä?
Anonyymi-ap
22866
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Noh ilmankos bachin osa teoksista on semmosia rakenteiltaan mitä kuvaat ja siitä joskus mainittin niin aika monet suuttuivat ihan siitä minulle kun kritisoin bachia, mutta toki sanoin myös että onpa herralla hyviä teoksia kuitenkin eli hänellä oli hieno kyky luoda hittejä. Mut ookko sä törmännyt aggressiivisiin vastakommentteihin jossain missä oot kommentoinu &kritisoinu jottain musanimmee?
Kerroin vain Maasaloa siteeraten musiikkitieteen näkökulmasta näiden säveltäjien musiikin eroista omaa näkemystä esille tuomatta.
Haydnin partitoiksi kutsutut sonaatti divertimentot ovat varsin varhaisessa vaiheessa säveltäjän luovalla uralla sävellettyjä, kun sen sijaan Bachin tyyliltään polyfoniset partitat klaveerisoittimelle ovat säveltäjän kypsältä myöhäiskaudelta ja otaksuttavasti syvällisempiä kuin nuoren papan partitat divertimento tyylissään. Tämän seikan pitäisi olla Bachin eduksi teosten musiikillista merkitystä arvioitaessa, Bachin partitojen ollessa rakenteeltaan myös laajamuotoisempia kuin papan partitat. Mutta vaikka tuntemukseni Bachin partitojen suhteen on äärimmäisen niukkaa, eivätkä näiden säveltäjien teokset varsin erityyppisinä sävellysmuotoina ole keskenään yhteismitallisia ja verrannollisia, teki minuun eräs Haydnin varhainen partita suuremman vaikutuksen, kuin minkä ainutkaan Bachin partita on milloinkaan tehnyt.
Salt & Seasoning is right on time.
Lienee sekin jotain taidemusiikkia?
Pidättekö Bachin vai Haydnin partita sävellyksistä?
Emme, mutta yllättävä tieto ehkä on se että The Beatles, tuo länsimaisen musiikin korkein ilmenemismuoto myös oli kiinnostunut tekemään partita-biisejä. Esim Beatles kappale Birthday sisältää paljastavan lauseen jota toistetaan ainakin 3 kertaan kertosäkeessä: "Lets do partita partita!" Ja varhaisempi esimerkki lienee laulu jossa saamme kuulla Lennonin laulamana: "I don't want to spoil the partita so I go, but if Paul do something better, please let me know."
Mistä tiedät muiden taidemusiikin kuuntelijoiden musiikkimaun, joille tämä viestiketju otsikon kysymyksineen on osoitettu puhuessasi teistä, jotka ette ilmeisesti harrasta taidemusiikin kuuntelua, kun edes fuugan ruhtinaaksi tituleeratun Bachin partitat eivät kiinnosta?
Sinfoniaa on sanottu länsimaisen taiteen korkeimmaksi ilmenemismuodoksi, eikä Beatles säveltänyt ainuttakaan sinfoniaa, jotka ovat äärettömän paljon haastavampia teoksia sävellystekniikaltaan ja muotorakenteeltaan kuin Beatlesin kappaleet.
Täsmennetään vielä sen verran, että sinfonia on länsimaisen taiteen korkein muotoilmentymä.
"Mistä tiedät muiden taidemusiikin kuuntelijoiden musiikkimaun,?"
Kysymällä paikalla olleilta taidemusiikin kuuntelijoilta sen saman kysymyksen: "Pidättekö Bachin vai Haydnin partita sävellyksistä?" johon nuo näsäviisaat vielä vastauksen "emme" jälkeen sanoivat että Haydnejä on ainakin kaksi on J ja on M, joten kohdistuiko kysymys heistä jompaan kumpaan vaiko kumpaakin?
Ja mitä Bacheihin tulee niin heitähän oli ties kuinka monta, oli muutama tai ainakin yksi jo ennen J.S.Bachia ja sitten oli liuta J.S.Bachin poikia ja olisko ollut vielä lastenlapsiakin?
Kysymys o n oikeastaan aika kliseemäinen, sillä sen sijaan pidänkö minä jostain teoksesta on paljon oleellisempaa tekeekö musiikki minuun vaikutuksen tai tuottaako se peräti katharsiksen.
Puhun siitä tunnetuimmasta Bachista, joka on eräs kaikkein suurimpia ja suosituimpia säveltäjiä, mutta minuun Joseph Haydn on tehnyt suuremman vaikutuksen, joten hän suurempi.
Mistäs ne kyseiset taidemusiikin kuuntelijat sitten pitää?
"eikä Beatles säveltänyt ainuttakaan sinfoniaa, jotka ovat äärettömän paljon haastavampia teoksia sävellystekniikaltaan ja muotorakenteeltaan kuin Beatlesin kappaleet."
No eipä Chopinkaan sävellellyt sinfonioita vaan jotain ihan muuta ja teki sen oikein hyvin.
Ihan vastaavasti The Beatles pyrki tekemisillään pääsemään singlemyyntitilastojen kärkipaikoille ja onnistui siinä varsin hyvin. Sikäli kuin muistan tai tiedän niin Haydnin tai Haydnien säveltämistä sinfonioista yksikään ei ole koskaan noussut singletilastoihin.
Se johtuu siitä, että ne eivät ole kevyitä pop biisejä, joita kuunnellaan ajanvietteeksi viihdyttämistarkoituksessa, vaan kunnianhimoista taidemusiikkia, jolla on suhteellisen kapea kuulijakunta ja ne ovat suurelle sinfoniaorkesterille sävellettyjä teoksia, joiden laajat mittasuhteet edellyttävät kuulijalta kärsivällisyyttä ja suurta keskittymis-ja eläytymiskykyä niiden pintaa syvemmälle, musiikin syvimpään olemukseen saakka, ulottuvan emotionaalisen syvyysperspektiivin luotaamiseen musiikin keskeisen sanoman tavoittamiseksi.
Eihän Beatles ole taidemusiikkia.
voiko musaa määrittää suosion mukaan? Ei välttämättä.
Jopa nuoren Haydnin partita ja divertimento sonaatit saivat tuntemaan sielun syvimpiä myöten, vaikkei mitään sielua todellisuudessa olekaan, mutta siltä se jotenkin tuntui, kun en osuvampaakaan ilmausta kyseiselle tunteelle keksi.
Pohdin sitä kuinka syvältä sielusta mahtanevatkaan esim. kyseisen säveltäjäneron Haydnin parhaat Lontoon sinfoniat koskettaa, kun jo näin nuorenakin säveltäjä yltää pienimuotoisemmillakin klaveeriteoksillaan jonnekin sielun sopukkaan, sillä Luomistakin kuunnellessani nuorena valtaisassa hurmiossa koin puhdistavan katharsiksen, ja totesihan Mozartkin Haydnin saavan hänet jopa tuntemaan sielunsa syvimpiä myöten, joten suurteokset epäilemättä lienevät tässä mielessä vielä paljon merkittävämpiä ja vaikuttavampia ja yltävätkin varhaisia pikkusieviä sonaatteja paljon syvemmälle ihmissielun sopukoihin teoksesta ja sen emotionaalisesta sisällöstä ja latauksesta riippuen.
BWV 1006:I
Hilary Hahnin tulkintana!
Vaikia vertailla ku molemmil on vahavuudet.