vanhaa päiväkirjaa. Mitä v... menen lukemaan. Siellä on vanhoja tekstareitakin kirjoitettu ylös. Mikä se meidän juttu loppuviimein oli... Oli varmaan kiva kutoa toinen "herkkyyden ja rakkaudellisuuden seittiin", sen jälk. manipuloida ja vedättää. Toinen parka luulee sitä rakkaudeksi ja lopulta ajautuu masennuksen syövereihin. Seuraavan kerran kun on nuotio, niin kirja(t) tulille.
Masentaa lukea
Anonyymi-ap
9254
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
En kutonut mitään. Tykkäsin susta todella paljon, mutta en tiennyt mitä sinä ajattelet minusta. Kumpikaan ei koskaan kertonut
miten paljon toisesta välittää. Ei oltu yhdessä, tunsin vitunmoista tuskaa siitä kun et pitänyt muhun yhteyttä,pidit löyhässä hirressä, hylkäsit, kuten kaikki muutkin mun elämässä teki. Menin eteenpäin, yritin unohtaa.... ja lopulta kaikki olikin mielestäsi minun syytäni, minä olin pilannut kaiken, ja sinä aloitit koston kierteesi.
En tiedä...Kyllä me ainakin aluksi kerroimme. Aina sanotaan, ettei saa liikaa roikkua toisessa. "Ei saa olla itsestään selvä." Kai miehet ja naiset ovat vaan niin erilaisia. Minulla oli hylkäämistrauma taustalla. Menin ihan "sekaisin", kun hylkäämistä tapahtui. Lopulta menin hakemaan lääkkeitä. Tietenkin oma vikani oli, että rakastuin. Olen yrittänyt toipua ja korjaantua.
Minullakin oli paljon käsittelemättömiä asioita, joita en edes siinä vaiheessa vielä tiennyt olevan. Häneltä sain sitä rakkautta ja läheisyyttä, jota vaille olin koko siihen astisen elämäni jäänyt. Vihasin häntä vuosia, mutta jostain syystä hän muutti vuosien jälkeen mieleeni asumaan ja tunnen häneen outoa, sydäntä repivää kaipuuta. Haluan antaa hänelle anteeksi. Olen yrittänyt löytää tälle kaikelle jotain järkevää selitystä. - n, sama kuin edellinen.
Ja vielä pakko sen verran sanoa, että pitäisi olla olettamatta.
Kertoa rehellisesti tunteistaan irl, käydä asiat perinpohjaisesti läpi. Suuri on mahdollisuus siihen, että molemmat ovat loukanneet toista tietämättään. Tuntematta toista oikeasti, on vaikeaa ymmärtää asioiden syvempiä merkityksiä.
Kumpikin olettaa toisen olevan "paha", vaikka todellisuudessa molemmat vain kaipaavat toinen toistaan rehelliseen yhteyteen.
Kaikki pitäisi käydä läpi, mutta emme pystyneet. Hän reissasi jonkun verran. (En tuolloin tehnyt kovin paljon matkoja. Tunsin tyhjyyttä ja en osannut käsitellä sitä.) Hän oli mustis. Hän käyttäytyi yhtenä kertana tosi törkeästi purjehdusreissunsa jälkeen. Ei voisi hänestä ollenkaan uskoa. Ja sitten oli yli viikon kestävä jäätävä hiljaisuus. Jotain tapahtui ennen sitä. Kaiken jälkeen en vieläkään ymmärrä, miksi hän otti aika ajoin uudelleen yhteyttä, jos oli esim. reissussa.
Olen myös vihannut ja/tai kaivannut häntä vuosia. Olen ollut riippuvainen läheisyydestä ja rakkaudesta (on traumatausta), mutta nykyään se ei enää ole niin repivää kuin ennen, että osaan käsitellä asioita paremmin. Olisin halunnut kertoa, että mistä oma käytökseni kumpusi, mutta hän ei antanut minulle mahdollisuutta ja se tuntui pahalta.
Kerro ihmeessä mies lisää tästä herkkyyden ja rakkaudellisuuden seitistä, on niin onnistunut vertauskuva taas ruunaperi
Kaipaan rakkauttasi
Seon paras lääke
Ihmettelen edelleen, mitä yksi mies kirjoitti minusta päiväkirjaansa silloin...