Unihalvausta pukkaa. https://www.youtube.com/watch?v=WSIVi5yoE44&list=OLAK5uy_mfFcH-zXpy3GVOQvDezXGH3WD6vuJ8w8w&index=2 . Neljän minuutin kohdalla kuulostaa etenkin hyvältä. Oli päässyt melkein unohtumaan tuo albumi. Jäi mieleeni eli lienee tavallista parempi. Aloin kuuntelemaan näitä noin vuosi sitten. Musiikkia kannattaa kuunnella ihkaoikeilla kuulokkeilla, samoin silloin kun sitä itse luo. Joka tapauksessa, avauduin tänne joskus omasta unihalvauksestani. Ne ovat kuulemma harvinaisia koko elämän aikana. Tällä vuosikymmenellä niitä on ollut jo kaksi minulla. Viime eli tänä kesänä oli viimeisin.
Olin juopotellut pari päivää radalla ja taisi olla radan loppumisen eli krapulapäivän jälkeisenä yönä se kohtaukseni. Hörhöily on yksi osatekijä mikä voi edesauttaa unihalvauksen saamista. Halvauksessani makasin sängyssä mahallani kun jokin näkymätön voima yritti vetää minua jaloista ilmaan ja kohti itseään. Pidin kuitenkin pintani ja malttini ja jatkoin uniani. Kohtaus kestää vain vähän aikaa vaikka voikin tuntua pidemmältä ajalta. Unimaailmassa ja paniikissa ajantaju muuntuu reaalimaailmaan nähden. Jotkut saattavat nousta halvauksessa ylös ja nähdä itsensä nukkuvan, kuin todellinen ruumiista irtautumisen kokemus. Itselleni ei ole käynyt niin eikä kohtauksen aikana ole juolahtanut edes mielessäni että voisin tehdä niin. Jos itsensä jättää niin voi tulla orpo olo ja haluaa takaisin ruumiiseensa.
Se siis ei ole unissakävelyä vaan painajainen mikä on sekoittunut henkimaailman kanssa, vaikka unen ympäristö onkin täsmälleen se huone missä itse nukkuu. Ei sillä että halvausunia toivottaisin 😅, vaan muuten vain jännitystä elämäänne ja koin että olisi taas vaihteeksi sopivaa laittaa psy-linkkiä tänne. Ja jos halvaus tulee niin Jumala-Jeesus-Jumala-Jeesus-Jumala-hokeminen auttaa. Voi kokeilla myös Jumalaa yksistään tai vaikka kutsua ensin toista 3x ja sitten toista 3x, ja toistaa kyseinen combo.
Olin juopotellut pari päivää radalla ja taisi olla radan loppumisen eli krapulapäivän jälkeisenä yönä se kohtaukseni. Hörhöily on yksi osatekijä mikä voi edesauttaa unihalvauksen saamista. Halvauksessani makasin sängyssä mahallani kun jokin näkymätön voima yritti vetää minua jaloista ilmaan ja kohti itseään. Pidin kuitenkin pintani ja malttini ja jatkoin uniani. Kohtaus kestää vain vähän aikaa vaikka voikin tuntua pidemmältä ajalta. Unimaailmassa ja paniikissa ajantaju muuntuu reaalimaailmaan nähden. Jotkut saattavat nousta halvauksessa ylös ja nähdä itsensä nukkuvan, kuin todellinen ruumiista irtautumisen kokemus. Itselleni ei ole käynyt niin eikä kohtauksen aikana ole juolahtanut edes mielessäni että voisin tehdä niin. Jos itsensä jättää niin voi tulla orpo olo ja haluaa takaisin ruumiiseensa.
Se siis ei ole unissakävelyä vaan painajainen mikä on sekoittunut henkimaailman kanssa, vaikka unen ympäristö onkin täsmälleen se huone missä itse nukkuu. Ei sillä että halvausunia toivottaisin 😅, vaan muuten vain jännitystä elämäänne ja koin että olisi taas vaihteeksi sopivaa laittaa psy-linkkiä tänne. Ja jos halvaus tulee niin Jumala-Jeesus-Jumala-Jeesus-Jumala-hokeminen auttaa. Voi kokeilla myös Jumalaa yksistään tai vaikka kutsua ensin toista 3x ja sitten toista 3x, ja toistaa kyseinen combo.
Vastaukset 10
Vanhimmat
En koskaan ole ymmärtänyt kunnolla mitä radalla sana tarkoittaa. Ei se nyt tietenkään asia, josta ajattelin puhua.
Olen kokenut unihalvauksia ehkä 3 - 5 kertaa. En tietenkään alkuun ollut edes unihalvauksista kuullut, joten en pysty varmaksi sanomaan, monta kertaa niistä olkisi oikeita. Yksi oli pelottava ja se poikkeaa muista.
En koskaan tuntenut irtaantuneeni kehosta ja katselevani itseäni, mutta tunsin miten jalat muuttuivat painottomiksi ja kelluivat kuin (ilmassa) no siis vedessä tai jossain. Luulin että joku tuttu jekuttaa minua kun nukun ja minua nauratti.
Tuo painottomuus toistui. Kerran tunsin kohoavani koko keholla. Mietin miten sattuisi, jos tulen alas. Joskus tunsin miten käteni ja jalkani liikkuivat eri asentoihin. Kaikki tapahtui painottomasti, eikä minuun sattunut koskaan. Ensin olin varma, että joku leikki kanssani ja myöhemmin vähän säikähdin, kun ymmärsin ettei se voi olla totta.
En tiedä mitä se on, mutta päädyin siihen tulokseen, että joku hermostollinen häiriö. Kenties viruksen aiheuttama. Vielä oli se, että tunsin tarvetta valveilla tehdä tanssimaisia pakkoliikkeitä. Sen tyyppinen sairaus oli vaivannut kansaa joskus keskiajalla ja suurin osa sairastuneista oli kuollut. Ajattelin että sairastin sen lievempänä.
Sanomattakin selvää, etten ole välittänyt puhua näistä kenellekkään. Lääkärit olisi epäilleet hulluksi, niin tietysti sitä tein itsekin. Päädyin unihalvaukseen tai hermostolliseen häiriöön, selkäytimessä pieni kystä tai johonkin myrkytykseen, jos se mahdollista jostenkin.
Netistä lukemani perusteella halvaus kuulostaa huolestuttavalta, vaikkei sitä mainitakaan että se olisi vaarallista. Ehkä siinä ollaan hyvin syvässä tietoisuuden tilassa jolloin käy noin? Silloin kun nähdään unia niin ollaan syvässä unessa. Minulla ne keissit ovat ilmaantuneet heräämisen aikoihin tai aamuyöllä. Läheiseni oli huolissaan mielenterveydestäni kun kuvailin viimeisintä halvaustani.
Liikutin kerran kättäni halvaukseni aikana ja se tavallaan upposi alemmas kuin olisi pitänyt olla mahdollista, kun makoilin sängylläni. Samanlainen tunne voi tulla kun makaa selällään ja nostaa jalkansa kattoon. Kun on silmät kiinni ja alkaa laskemaan suorana olevaa toista jalkaansa alaspäin, niin voi tulla tunne että jalka uppoaa alemmas kuin mitä se oikeasti tekee eli "sängyn alapuolelle". Silloin kun olin visiossani mahallani niin heräsin silti selälläni, eli olin luultavasti koko ajan ollut selälläni tai kyljelläni.
Minäkin olen kuullut tuosta tanssitaudista. Sehän voisi aiheuttaa epidemian jos esim. kollektiivisiin, juotaviin vesivarantoihin päätyisi jotain myrkkyä tai jokin virus. Yhdessä leffassa alienit yrittivät tehdä ihmisille niin loismatojensa avulla. Omituinen ajatuksenjuoksu monilla elokuvaohjaajilla ja niiden keksijöillä.
Jalka täytyy laskea nimenomaan hitaasti alaspäin jotta tuon vaikutuksen voisi itselleen saada. Radalla olemisesta että minulle se tarkoittaa samaa kuin että on viihteellä vähintään kaksi perättäistä päivää. Yksi päivä radalla on niin ja näin riittääkö se radaksi. Myöskin kalsarikännäily ei ole radalla olemista vaan on lähdettävä jonnekin ihmisten ilmoille kuten baariin tai puistoon.
Se tunne oli juuri niin, että makasin selälläni jalat viistosti ylöspäin, aivan kuin joku olisi tarttunut nilkoistani ja heilutellut niitä leikikien. En tuntenut kosketusta ja jalkani tuntuivat kelluvan pehmeästi ja kevyesti. En pystynyt liikkumaan kuitenkaan itse. Olin kuin halvaantunut. Myöhemmin tunsin liikehtivänk hitaasti, kuin ihmisiä mallaavissa animaatioissa. Jalkani liikkuivat vaakatason allapuolelle, vaikka mielisin makaavani selälläni. Myös käsivarteni liikkuivat ajautuen eri asentoihin.
Sen verran kummallisina niitä kokemuksia pidin, että yritin etsiä kaikenlaista tietoa. Yritin sulkea myös pois erilaisia ympäristömyrkkyjä, joille olisin voinut altustua. Siihen aikaan nautin alkoholia toki paljon ememmän, oli menoa melkein joka viikonloppu ystävien kanssa.
Eräs ystävistäni kertoi siihen aikaan kokeneensa ruumiista irtautumisen. Itse olin haluton puhumaan omista, kun ne oli hieman erilaisia ja pidin ystäväni kertomusta keksittynä. Toisaalta näin jälkikäteen ajatellen voinut olla sama kuin minulla ja silloin se viittaisi ihan virukseen, joka vaikuttaisi keskushermostoon (en muistanut eilen tarkkaa muotoa, että no. keskushermostoon).
On hyvä että olet puhunut ystävällesi. Eihän näitä voi pitää ihan tavallisina, vaikka tiedetään että samanlaisia kokemuksia muillakin ihmisillä. Ja että niiden arvellaan johtuvan häiriöstä unentävaiheessa, että kokee olevansa täysin valveilla.
Kyllä tietenkin pohdin avaruusolioiden mahdollisuutta ja pyysin apua siltä ainoalta mahdolliselta jeesus-jumala-taholta itse tilanteessa, joka tuntui liian pelottavalta.Kaikesta huolimatta pidin todennäköisimpänä hermomyrkkyaltistusta, vaikka näihin liittyi muutakin, mikä sitten mielestäni epäluonnollista tai sattumaa.
Olen joskus ajatellut, että elokuvat on keino esittää mielikuvituksellisia asioita, ajatuksia ja kokemuksa, joita ei muuten edes kehtaisi esittää tosiksi tai oman mielikuvituksenkaan tuotteiksi. Ihmisen mieli keksii ja kokee kaikenlaista, se on kuin pohjaton varasto, joka kerää tietoa ja sisältääkin lähtötietoina jonkun luonnollisen peruspaketin, joita vaistoiksikin kutsutaan.
Mulla oli paljon unihalvauksia ikävuosina 10-18. En niistä kellekään uskaltanu kertoo. Sitten ne loppu, eikä koskaan palannut. Alkoholista ei tietenkään johtunut, kun ei akaikäsenä saa juoda.
Pohditko koskaan syytä eli mistä olet ajattellut omien unihalvauskokemuksesi johtuneen? Oletko ajatellut syyksi ravitsemusta tai unen puutteeseen liittyviä tekijöitä, tai muita lapsuutesi stressitekijöitä siihen aikaan elämääsi?
Käsittääkseni lapsuudessa ihmiset kokevat niitä helpommin mutta eivät välttämättä muista niitä aikuisiällä. Kaikenlaiset psyykkiset ongelmat ja epäterveet elämäntyylit altistavat halvaukselle. Joskus olen nähnyt niin ahdistavia unia että olen yrittänyt huutaa itseni hereille. Se on jopa onnistunut. Huutamisen aikaansaaminen on yllättävän vaikeaa, täytyy pinnistää oikein kunnolla. Yksi oli ainakin jokin lapselta näyttävä nukke. En tiedä miksi se oli niin pelottava vaikka se näytti aivan normaalilta nukelta.
Olihan se vähän epäsäännöllistä. Siis en pitäny kouluruuasta ja siihen aikaan ei koulun alueelta poistuttu kesken päivän mihinkään kaupoaan tai kioskille. Unikin oli mulla ja edelleen eri rytmissä eli nukun aamupainoitteisesti. Mutta enemmän uskon kuitenkin että toi on liittynyt jotenkin kasvamiseen, kun noina ikävuosina, mulle tuli pituutta aika paljon. Aika kauheen näköinen sitä vanhoissa koulukuvissa oli, kalpea ja laiha.
Hei, tuo on avartavaa!
Itse olin koulukuvissa muita kalpeampi, olin alipainoinen ja kärsin ns. kasvukivuista jaloissa, joille ei vieläkään tunneta varsinaista selitystä. Uni oli huonoa ja aamupainotteista.
.Valveunien aikaan olin töissä toimistossa, jossa ei ollut luonnonvaloa. Sehän periaatteessa kielletään työsuojelussa, mutta kukapa sitä olisi valvomassa.
Edellisten johtopäätöksenä voisi kyse olla enemmän D-vitamiinin puutteesta tai sen imeytymishäiriöstä. B12 voisi olla tuohon päälle hyvä lisä.