Ajatuksiani askarruttaa.. Olen ollut nyt miesystäväni kannsa vajaan vuoden yhdessä ja tunnustin hänelle rakkauteni sanomalla ne suuret sanat.. Mutta en saanut sanoja takaisin..Ohitin asian sillä hetkellä ja puhuimme siitä sitten myöhemmin ja hän sanoi tykkäävänsä todella todella paljon minusta, mutta ei tahdo sanoa sellaisia sanoja, kun ei oikein tiedä mitä rakkaus tarkoittaa.. Jotenkin asia jäi painamaan mieltä, vaikka jatkamme samaan malliin kuin ennenkin. Mitenkähän pitkään sitä pitää olla suhteessa ja odotella, että josko se "rakkaus" syntyy? En kyllä millään tavalla kyseenalaista hänen välittämistään ja tykkäämistään. Sen hän kyllä muistaa kertoa joka päivä.
Onko jollakin vastaavanlaisia tuntemuksia ja kokemuksia?
Onko jollakin vastaavanlaisia tuntemuksia ja kokemuksia?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olisko suomalainen kulttuuriperintö, kun mies ujostelee puhua ääneen rakkaudesta, tai ylipäätään tunteista..ainakaan selvin päin..? Kyllä se sua rakastaa.
Itselläni oli samavika joskus, kesti tovin että sain sanotuksi nuo sanat, mutta tyttöni onneksi oli kärsivällinen ja luki tekemiselläni asian pointin. Eli pelkkä sanominen ei riittänyt hänelle eikä minulle, vaan rakkauden osoittaminen oli sitäkin tärkeämpi juttu.
Mä olen sanonut ne sanat miehelle mutta hän sanoo ettei tiedä oikein mitä se on tai sitten hän sanoo olevansa todellisuudessa rakastunut mutta ei vaan sitä jostain syystä uskalla itselleen myöntää. Tästä on käyty keskustelua, koska se tuntuu minusta pahalta, etten saa vastarakkautta, vaikkakin olen hänelle tosi tärkeä ja rakas. Ei saisi kuitenkaan painostaa. Luulis ne sanat tulevan hänenkin suusta aikanaan.
Mie en ole koskaan ymmärtänyt, mikä siinä on niin vaikeaa. Parempi se on miettiä tarkkaan mitä suustaan päästää, mutta sitten kun tietää, niin mitä sitä jahkailemaan? Ja riippuen siitä miten tiivis suhteenne on ollut, luulisi, että vuodessa tietäisi?
Toisilla rakkauden syntyminen kestää vuosikymmeniä, toisilla hetken. "Rakkaus" on vähän vaikea määritellä, onko sitä kun on rakastunut vai vasta sitten kun rakastaa? Ne kun on kaksi eri asiaa.
Vielä sen verran lisään, että ensimmäisen kerran kun mieheni kertoi (=lähetti tekstarin) rakastavansa minua, suutuin hänelle. Soitin ja kiukuttelin hyvän aikaa, että minun kanssahan ei leikitä ja tuollaisia ei ladella ennen kuin on tarkkaan harkittu! Nykyään tuo vähän nolottaa, koska näköjään hän tiesi mitä tarkoitti. Minulla taas kesti hieman pidempään tietää...
Meillä suomalaisilla on vähän tapana puhua vain kun on asiaa. Itse en taida olla vielä vuoden seurustelunkaan jälkeen sanonut tyttöystävälleni "Rakastan" tms.
En oikeasti tiedä mitä se tarkoittaa. Sanon sitten kun tiedän. En vain halua sylkäistä sitä elokuvissa hyviksi opetetuissa tilanteissa, eli ennen seksiä, jolloin filmioppien perusteella varmistaa saantinsa. Tai seksin jälkeen, jolloin naisen tulee vastaavasti voihkaista vielä kerran.
Pidän tästä naisesta, hän merkitsee minulle enemmän kuin kukaan aiemmin, hänen kanssaan tunnen oloni luonnollisimmaksi missään. En ole päästänyt ketään näin näin lähelle sitten varhaislapsuuden. Ja kaiken tämäm olen hänelle sanonutkin.
Ehkä rakastankin häntä, mutta ei suhteen jatkuminen ole meillä ollut sanavalinnoista kiinni.
Ja olisihan se r-sana mielikuvitukseton ja persoonaton valinta:) Ettehän te sellaista mieheltänne halua?
Minulle rakastaa merkitsee erittäin voimakasta tunnetta, että voisin vaikka kuolla toisen puolesta. En voisi kuolla miehen puolesta. Voisin kuolla lapsieni puolesta.
Teot merkitsevät minun parisuhteessani. olen uskollinen ja sitoutunut. En myöskään halua mieheltä mitään lurituksia, vaan sitoutumista ja uskollisuutta.
Sama täällä. Mies ei kykene sanomaan "rakasta sinua". Kertoo aina tykkäävän minusta hyvin paljon. No mies otti juhannuksena muutaman enemmän ja kertoi kuinka paljon rakastaa minua. Ihmettelin miksei hän kykene sitä selvinpäin sanomaan, mutta tajusin, ettei hän kehtaa puhua tuollaisista asioista ääneen. Ei ole muutenkaa mikään hemppis ihminen..