Apu käskee nostaa Ollin kultatuoliin

Suomen valtio yritti polttaa miljoonia Ähtärin pandasotkuun – Onneksi EU esti
Ähtärin pandaseikkailu on helppo tuomita jälkikäteen. Jotkut osasivat kyseenalaista koko kuvion jo ennen pandojen saapumista, kirjoittaa tuottaja Sammeli Heikkinen.

Teksti Sammeli HeikkinenKuvat Kim Öhman
26.9.2024 Apu
ÄHTÄRIN ELÄINPUISTON pandaseikkailu päättyy mahalaskuun. Pandat lähetetään marraskuussa vuosia etuajassa takaisin Kiinaan. Eläintarhan kustannuksella.
Eläintarhayhtiö ilmoitti tämän viikon alussa hakeutuvansa velkasaneeraukseen, koska talous on kuralla pandakulujen vuoksi. Epäonnisia tapauksessa ovat ähtäriläiset, sillä eläintarhan omistaa kaupunki ja kaupungin – lopulta siis kaupunkilaisten – kannettavaksi pandoista tulleet tappiot jäävät.
Valtion rahaa sotkussa on sen sijaan palanut suhteellisen vähän, kaikkiaan 200 000 euroa. Poliittiset päättäjät olisivat halunneet kaataa eläintarhaan paljon enemmän verorahoja, mutta onnekkaasti EU:n säännökset estivät tämän.
JÄLKIVIISAUS on sitä imelintä, mutta kyllä jotkut osasivat epäillä hanketta jo ennen kuin pandan tassu oli koskettanutkaan isänmaamme kamaraa.
Silloinen kollegani Vesa Sisättö kirjoitti jo vuonna 2016 sittemmin edesmenneeseen Vihreä Lanka -lehteen seikkaperäisen ja jälkikäteen hämmentävän osuvan analyysin Ähtärin eläintarhahankkeen pandankuopista.
Tiivistettynä: Pandoja oli ennen Ähtäriä viidessä eurooppalaisessa eläintarhassa. Ne olivat lähtöjään paljon Ähtäriä isompia ja sijaitsivat suurten kaupunkien lähellä. Pandat olivat kyllä tuoneet lisää kävijöitä, mutta tämä piristysruiske kului loppuun äkkiä.
Kun pandoille etsittiin Suomesta sijaa, Korkeasaari kieltäytyi: investointi olisi ollut liian iso ja eläintarhan olisi pitänyt keskittyä pandoihin muiden eläinten kustannuksella. Panda ei myöskään pärjää Suomessa kovin monta kuukautta ulkona, mikä arvelutti Korkeasaaressa.
Ähtärissä tästä tulikin heti kättelyssä taloudellisia ongelmia, sillä pandatalon rakentaminen oli arvioitua kalliimpaa.
Pandat saapuivat tammikuussa 2018. Tuona vuonna Ähtärin kävijämäärät nousivat reippaasti ja pandojen kulut saatiin kuitattua lipputuloilla.
Mutta kuinka monen kerran huvitus bambua mussuttava mustavalkoinen karhu on?
Ilmeisesti ei kovin monen. Sillä jo vuonna 2019 pandaefekti hiipui ja Ähtärin kävijämäärät putosivat. Suomi on vähäväkinen maa ja suurin osa niistä, jotka halusivat pandat nähdä, kävi Ähtärissä heti vuonna 2018.
Pandat alkoivat siis rasittaa eläintarhan taloutta jo ennen koronapandemiaa ja Venäjän aloittamaa sotaa Ukrainassa. Nämä eivät tietenkään Ähtäriä auttaneet.
ÄHTÄRIN ELÄINPUISTO puhui julkisuudessa pandojen tuomisen lajinsuojelunäkökulmasta. Sellainen todella mukana olikin. Vuoden 2008 maanjäristys tuhosi pandojen elinympäristöjä. Luonnosta pelastetut pandat elelivät Kiinan eläintarhoissa ankeissa oloissa.
Hankkeen tarkoitus oli siis tarjota tällaisille eläimille parempi paikkaa elää. Lisäksi Ähtäri maksoi pandojen kiinalaiselle suojeluhankkeelle tukea. Ähtäriin lopulta saapuneet pandat olivat niin nuoria, etteivät ne olleet maanjäristyspakolaisia.
Pandat ovat myös kiinalaista diplomatiaa. Niiden toimittamisesta Suomeen sovittiin mahdollisimman korkealla tasolla. Pandapaperit allekirjoittivat huhtikuussa 2017 Suomen ja Kiinan presidentit, Sauli Niinistö ja Xi Jinping.
Koska kahteen isopandayksilöön oli ladattu niin monia ja monitasoisia odotuksia, niistä luopuminen on ollut vaikeaa. Ähtärin kunta on lainoittanut pulaan joutunutta eläintarhaa ja olisi halunnut lainoittaa enemmänkin, mutta oikeus on harannut vastaan.
Ehkä ähtäriläisten olisi aiheellista kantaa kultatuolissa pääraitilla sarjavalittajaksikin kutsuttua Olli Sahimäkeä, joka jaksoi kannella kaupungin pandasuunnitelmista oikeuteen vuosi toisensa jälkeen.
VIELÄ VUONNA 2016 Ähtärin eläinpuiston tuolloinen toimitusjohtaja Juhani Haapaniemi sanoi, että hanke on täysin Ähtärin oma. Ongelmavuosina kävi kuitenkin selväksi, että eläinpuisto odotti apua ulkoa. Tämän vuoden elokuussa toimitusjohtaja Arja Väliaho sanoi Hesarin haastattelussa, että "olemme jääneet pandojen kanssa aika yksin".
Sinänsä valtiolta ei puuttunut halua kaataa rahaa pandakaivoon. Kuten kollegani Vesa kirjoitti jo vuonna 2016: Miten mahtaa lopulta käydä, jos eläinpuiston rahat loppuvat? Kun pandat ovat myös diplomatiaa, loppupeleissä virallisella Suomella saattaa olla haluja pelastaa hanke tarvittaessa.
Vuonna 2020 Ähtärille myönnettiinkin puolitoista miljoonaa euroa valtion lisätalousarviossa. Nämä rahat pysähtyivät EU:n valtiontukisääntöihin, joiden mukaan taloudellisissa vaikeuksissa olevaa yritystä saa tukea vain ”vähämerkityksisesti”. Tällainen tuki oli 200 000 euroa.
Se jäi lopulta Suomen valtion koko tukisummaksi hankkeelle. Vielä viime vuoden tammikuussa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen toi pöytään ehdotuksen viiden miljoonan lisärahoituksesta Ähtärin pandoille. Asiasta nousi poru ja Kurvinen veti ehdotuksen pois.
Eri asia on, olisiko tuokaan rahoitus läpäissyt EU-sääntelyn siivilää.
Sen jälkeen MMM asetti työry