Mikä on ätmi?

Sellainen koulutettu ihminen, joka keskittyy enemmän itseensä kuin muiden mielipiteisiin ihmisistä. Kokee, että ihmiset ovat sisimmältään samanarvoisia ja kokee tyhmyytenä ihmisten luokittelun parempiin ja huonompiin ihmisiin.

Se on termi, joka kuvaa sosiaalisen konstruktion ilmiötä maalittaa tietynlainen käyttäytyminen. Ensiksi termi keksitään ja tehdään keinotekoisesti vakiintuneeksi termiksi mediassa. Ajan kanssa sitten "tutkijat" keksivät sille piirteitä, joita mediassa tuodaan negatiivisella mielellä esiin. Kyseessä on lokerointi, jonka tarkoituksena on yrittää hallita tiettyä ihmisryhmää ja manipuloida toisten ryhmien suhtautumista tähän termin alla olevaan ihmisryhmään.

Samaa ovat "matut", feministit, natsit, woket, persut, incelit, ytmit, chadit, sigmat, betat ja alfat.

Kaikki nämä termit on tehty tuhoamaan persoonat. Se on keinotekoista eripuraa tehty ihmisten välille. Hajota ja hallitse.

Ätmi on lähes sama kuin incel. Inceleillä se on vaan johtanut pitkittyneeseen katkeroitumiseen. Ätmel. Ätmeliini. Ätmindeerus. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Jotkin tietyt teemat toistuvat ätmeillä eli on vaikeaa saada kumppania tai kertap*noa, ätmeli on myös itsetunnoltaan heikko ja epävarma. Luonteeltaan joko kiltti taikka sulkeutunut, vaikka toki incelivaiheessa ylilyönnitkin ovat mahdollisia. Ätmit näyttäytyvät kumppaniehdokkaiden silmissä korkeintaan friendzonen tasolla.

Ei mitään muuta kuin typerysten luokitusyritys. Manipulaatiota nimitellä joksikin ja odottaa sinun reagointia asiassa.
Aina on ihmisiä joilla on tarve luokitella muuten kuin tosiasioiden valossa.
Sen sijaan matu= maahan tunkeutuja on lähinnä SOSIAALITURVApaikkaa hakenut luuseri.

Jotenkin tuntuu, että nämä nimitykset on todellakin keinotekoisesti luotuja käsitteitä. Ja niihin sisältyviä määritteitäkin voi olla yhdessä ja samassa yksilössä ihan samoin alemman kuin ylemmän tai minkätahansa.
Riippuu ihan tulkitsijasta. Mutta enemmän ihmetyttää nykyisin keskiluokan hajoaminen tai käsitteenä siis sekin. Tuntuu että korkeasti koulutetut akateemiset ihmiset sukupuoleen katsomatta katsovat aiempaa enemmän sekä keskiluokkaa kuin ketä tahansa alaspäin. Onko niin, että oman paikan löytäminen moniulotteisesta hierarkiassa on hankaloitunut, joka taas johtaa tähän.
Itse en ole korkeasti koulutettu. Mutta huomannut viime vuosien aikana ilmiön jo ihan lähipiirissäni.
Akateemiset ihmiset eivät enää edes kuulosta itseiltään. Vaan jopa puhe muuttunut "Marin tyyppiseksi", hyvin erilaiseksi kuin ennen. Kaikkia " hänetellään" ja puhe on niin virallista, että.
Mutta ne asenteet ovat muuttuneet ehkä eniten.
Huvittavaa kaiken holhoamista. Jostain muka paremmasta, siis osaavammasta jopa säälivästä näkökannasta " heikompi" osaisia kohtaan.
Tämähän tietenkin perustallaajaa lähinnä naurattaa. Kun eivät kehtaa sanoa, etteivät nämä uudet akateemiset nyt kovin fiksuilta oppineilta vielä vaikuta, ja ettei ole mitään todellista huolta tai hätää, ja eli alentuvaa suhtautumista ei tarvita. Myötähäpeäkin kääntyy lähinnä asialle nauramiseksi.
En siis tarkoita, ettäkö olisin yhtään pätevämpi tai oppineempi, kuin ihmiset jotka ovat itseäni oppineenpia ja osaavampia. Vaan kyse on asenteista, ja niistä taas herää kysymys. Onko ideologinen koulutusjärjestelmä vienyt tavoittensa maaliin. Siis sisäistäneet koulutusohjelman hiukan liian totisesti, sitä sisältöä riittämättömästi tiedostamattaan pureskelematta. Ja siis edelleen asenteellisesti. Älykkyys ja oppineisuus kun ovat eri asioita. Ja sitten elämäkin vielä opettaa ja käytäntökin on vielä tietääkseni olemassa, teoreettisuuden rinnalla.
Kysymys on kuitenkin aina valinnoista. Mutta asenteellisesti nykyään tuntuu olevan vallalla ajatus, ettei näin olekaan. Vaan ihmiset voivat " huonompi osaisesti", puhtaasti tiedon tai osaamisen puutteesta.
Tämä on jo ajatuksen tasolla mielestäni hyvin huvittavaa.