eräs asia ja mielipiteitä haen ihan selkiydyttääkseni omaa päätäni.
Siis.. minulla on miespuolinen työkaveri joka tavallaan syytti minua itsensä stalkkaamisesta. Tästä on jo vuosia.
En ole häntä stalkannut, emmekä millään muotoa ole läheisiä. Joskus ikuisuuksia sitten tytöille mainitsin, että pidän hänen ääntään seksikkäänä ja siitä alkoi juorumylly, että olisin kiinnostunut hänestä.
Tämä juoruilu varmasti tavoittanut hänetkin.
No, minä pyrin välttelemään tuon ihmisen kohtaamista, mutta on joitakin työasioita, joita en voi hoitaa ilman häntä. Todella vähän kuitenkin.
Nyt, kun yhteinen osastomme on lopetettu ja olemme eri puolilla taloa, kohtaamisemme ovat harvinaisia. Tällä viikolla kuitenkin tarvitsin hänen apuaan ja yhytin hänet. Ja hänestä paistoi epäilys. Silminnähtävästi hän oli epäileväinen.
Kyse oli puhtaasti työasiasta ja minä itse hermostuin hänen epäileväisyydestä. Hermostuneisuuteni ei varmasti lieventänyt hänen epäluulojaan.
Syytä en tiedä miksi hän pitää minua stalkkerina.. kysyin sitä aikanaan, mutta hän ei vastannut.
En ole todellakaan stalkannut häntä. Tunnen olevani syyttömänä tuomittu. Ja puun ja kuoren välissä. Se, että välttelen häntä, enkä osaa olla hänelle luonnollisesti vain pahentaa tilannetta. Tää on kuin lumipalloefekti ja nyt alkaa oleen jo sellainen fiilis, että saisi jo loppua.
Tässä asiassa on hitosti pieniä nyansseja jotka jätän nyt mainitsematta. Mutta tillanne ahdistaa ja mietityttää minua.
Olen syytön ja silti tuntuu olo kuin rikolliselta. Enkä ole tehnyt mitään väärää. Ja meidän talon tuntien juoruilu on saanut tässäkin asiassa siivet.
Itse en keksi kuin tuon välttelyn. Toimintamalli ei ole auttanut, mutta mitä muutakaan voin.
Niin.. minua mietityttää..
110
905
Vastaukset
Pirun paha mennä sinällään sanomaan mitään, mutta.
Kun pyrit välttelemään, olet välittömästi epäaitouden tiellä eli asetat itse itsesi puolustuskannalle ennen kuin mitään kohtaamista ohimennen työasioissa on tapahtunutkaan. Siitä ei sinällään ole vahinkoa muuten, mutta mielesi on silloin automaattisesti puolustuskannalla, olet asettanut oman mielesi epäillyn sijaan suoraan syyllisen kenkiin, mitä juoruihin tulee. Itseään ruokkiva kehä.
Itse ainakin pyrkisin tekemään toisin, eli olemaan juuri niin arkinen ja lakoninen kuin vain työasioiden hoitamisen osalta kuuluukin olla ja kohtaamaan tuota henkilöä arkisesti aina kun siihen on työn määräämä tarve. Jos muuten sattuu käytävillä kohtaamaan, niin sitten normaali arkinen tervehdys, ilman hymyä ja eteenpäin.
Mutta helppo sanoa täältä pop corni -osastolta 😁Noin .. tuohon olen päätynyt pohdiskeluissani myös. Vaikutan syylliseltä kun välttelen.
Ja tiedän, että tässä vuosien varrella juorut ovat levinneet...Pikku-pirpana kirjoitti:
Noin .. tuohon olen päätynyt pohdiskeluissani myös. Vaikutan syylliseltä kun välttelen.
Ja tiedän, että tässä vuosien varrella juorut ovat levinneet...Niin... Se vaatii hiukan asennejumppaa eli asian makustelua ja sitten tarttee mahdollisesti muutta asennoitumista muotoon "ihan sama", "ei vois vähempää kiinnostaa" tai muuta vastaavaa. Jep, helpommin sanottu kuin tehty.
Mutta toisaalta mä olen kolaroinut eri tavoin nuorempana yhdessä duunipaikassa, muun muassa että ohhoh, vähän mokailin pikkujouluissa (alkoholilla ei ollut osuutta asiaan 😇😁) ja nyt koko duunipaikka vähintään juoruilee ja varmuudella hihittelee selän takana. Ei siinä auttanut kuin nostaa leuka pystyyn ja viitata kintaalla muille, mihin pentuvuosien kaverin toteamus edeltävän kostean yön säätämisten jälkeisissä tunnelmissa toimi hyvin: "Kunnia meni, mutta mainetta tuli". Ja sitten eteenpäin, leuka pystyssä 😂randombypasser kirjoitti:
Niin... Se vaatii hiukan asennejumppaa eli asian makustelua ja sitten tarttee mahdollisesti muutta asennoitumista muotoon "ihan sama", "ei vois vähempää kiinnostaa" tai muuta vastaavaa. Jep, helpommin sanottu kuin tehty.
Mutta toisaalta mä olen kolaroinut eri tavoin nuorempana yhdessä duunipaikassa, muun muassa että ohhoh, vähän mokailin pikkujouluissa (alkoholilla ei ollut osuutta asiaan 😇😁) ja nyt koko duunipaikka vähintään juoruilee ja varmuudella hihittelee selän takana. Ei siinä auttanut kuin nostaa leuka pystyyn ja viitata kintaalla muille, mihin pentuvuosien kaverin toteamus edeltävän kostean yön säätämisten jälkeisissä tunnelmissa toimi hyvin: "Kunnia meni, mutta mainetta tuli". Ja sitten eteenpäin, leuka pystyssä 😂Noh.. tuossa ollaan kyllä ihan samaa maata. Nostan leuan pystyyn ja kieltäydyn häpeästä. Varsinkin kun olen syytön. Tosin tuntuu, että minut on jo tuomittu.
En usko häpeilemiseen. Olen aito, oma itseni ja sitä en suostu häpeämään.
Tässä kyseisessä tapauksessa en osaa olla oma itseni. Ja se häiritsee minua.Pikku-pirpana kirjoitti:
Noh.. tuossa ollaan kyllä ihan samaa maata. Nostan leuan pystyyn ja kieltäydyn häpeästä. Varsinkin kun olen syytön. Tosin tuntuu, että minut on jo tuomittu.
En usko häpeilemiseen. Olen aito, oma itseni ja sitä en suostu häpeämään.
Tässä kyseisessä tapauksessa en osaa olla oma itseni. Ja se häiritsee minua.Niin, uskoisin, että kannattaa itse valita se, ettei häpeä ja siten muuttaa omaa toimintaansa sen mukaisesti, askel kerrallaan.
Muuthan saavat tuomita vapaasti, mutta paskanko väliä? Tuomareita ja mielensäpahoittajia löytyy kolmetoista joka tusinaan, niin antaa olla. Ja jos ihmisen elämä on niin vähäpätöistä, että tarvitsee juorujen viihdettä pysyäkseen jotakuinkin liikkeellä ja eläväksi tulkittavana, niin suotakoon se heille sitten, kyllä maailmaan tarinoita mahtuu.randombypasser kirjoitti:
Niin, uskoisin, että kannattaa itse valita se, ettei häpeä ja siten muuttaa omaa toimintaansa sen mukaisesti, askel kerrallaan.
Muuthan saavat tuomita vapaasti, mutta paskanko väliä? Tuomareita ja mielensäpahoittajia löytyy kolmetoista joka tusinaan, niin antaa olla. Ja jos ihmisen elämä on niin vähäpätöistä, että tarvitsee juorujen viihdettä pysyäkseen jotakuinkin liikkeellä ja eläväksi tulkittavana, niin suotakoon se heille sitten, kyllä maailmaan tarinoita mahtuu.Niin.. ei se juoruilu minua haittaisikaan, kunhan se ei haittaa työtäni.
Pikku-pirpana kirjoitti:
Niin.. ei se juoruilu minua haittaisikaan, kunhan se ei haittaa työtäni.
No se, siskoseni on ihan sinun itsesi valittavissa oleva asiain tila. Se ei haittaa töitä, jos et itse anna sen haitata. Tai siis näin sanoisin näillä tiedoin.
randombypasser kirjoitti:
No se, siskoseni on ihan sinun itsesi valittavissa oleva asiain tila. Se ei haittaa töitä, jos et itse anna sen haitata. Tai siis näin sanoisin näillä tiedoin.
Niin.. tosiaan koko ongelma on minun omasta asenteestani kiinni. Tuntuu vaan niin epäreilulta kärsiä tuomiota syyttömänä.
Pikku-pirpana kirjoitti:
Niin.. tosiaan koko ongelma on minun omasta asenteestani kiinni. Tuntuu vaan niin epäreilulta kärsiä tuomiota syyttömänä.
No osittain kyllä ja osittain ei. Toki omalla asenteella saa näytettyä muille (ja itselleen) että paskanko väliä, ei tartu nahkaan, jatketaan! Mutta onhan se osin muiden syytä, että haluavat sen juorun tehdä vaikka teipinpalasta, jos oma elämänsä on tylsää kurapaskaa, koska siitä se kertoo. Mutta sille ei voi oikein mitään, ihmiset on sellaisia kun oma elämä on mallia ei mitään elämää. Tai ainahan niitä voi ripittää naamatusten tai vaikka vetäistä pannuun, mutta yleensä se on vain lisää vettä myllyyn ja mahdollisesti muita harmeja.
randombypasser kirjoitti:
No osittain kyllä ja osittain ei. Toki omalla asenteella saa näytettyä muille (ja itselleen) että paskanko väliä, ei tartu nahkaan, jatketaan! Mutta onhan se osin muiden syytä, että haluavat sen juorun tehdä vaikka teipinpalasta, jos oma elämänsä on tylsää kurapaskaa, koska siitä se kertoo. Mutta sille ei voi oikein mitään, ihmiset on sellaisia kun oma elämä on mallia ei mitään elämää. Tai ainahan niitä voi ripittää naamatusten tai vaikka vetäistä pannuun, mutta yleensä se on vain lisää vettä myllyyn ja mahdollisesti muita harmeja.
Niin.. ehkä teen kärpäsestä härkästä ja ylireagoin. Paree olisi vaan suhtautua kuin männeen talven lumiin.
Mulle tää asia on muodostunut jumiksi. Hommasta on tosiaankin tullut mulle ahdistuneisuutta, mut kai olisi paras vaan antaa olla. Ja olla välittämättä.Pikku-pirpana kirjoitti:
Niin.. ehkä teen kärpäsestä härkästä ja ylireagoin. Paree olisi vaan suhtautua kuin männeen talven lumiin.
Mulle tää asia on muodostunut jumiksi. Hommasta on tosiaankin tullut mulle ahdistuneisuutta, mut kai olisi paras vaan antaa olla. Ja olla välittämättä.No onhan se niin, että jos asia kaihertaa, niin sille on syynsä. Ja vain sinä voit tietää tai tutkimalla löytää sen miksi se kaihertaa. Kun syy on selvillä, niin sille voi tehdä jotain, mitä ikinä se lieneekään, parhaimmillaan vain jättää asia taakseen. Jos sokkona koittaa tehdä jotain, niin voi olla ettei kaiherrus lopukaan ja sitten ollaan taas lähtöpisteessä.
randombypasser kirjoitti:
No onhan se niin, että jos asia kaihertaa, niin sille on syynsä. Ja vain sinä voit tietää tai tutkimalla löytää sen miksi se kaihertaa. Kun syy on selvillä, niin sille voi tehdä jotain, mitä ikinä se lieneekään, parhaimmillaan vain jättää asia taakseen. Jos sokkona koittaa tehdä jotain, niin voi olla ettei kaiherrus lopukaan ja sitten ollaan taas lähtöpisteessä.
Tanksista. Jo tämä ketju on auttanut pääsemään asian kanssa sinuiksi. Sain sen ulos itsestäni.
Pikku-pirpana kirjoitti:
Tanksista. Jo tämä ketju on auttanut pääsemään asian kanssa sinuiksi. Sain sen ulos itsestäni.
Ohhoh, taas palstasta oli oikeaa hyötyä 😱😁
randombypasser kirjoitti:
Ohhoh, taas palstasta oli oikeaa hyötyä 😱😁
The Palsta. Parempi kuin psykiatri.
- Anonyymi
Vähän vaikea kuvitella tuota tilannetta mutta luulen että olet itse mielessäsi tehnyt kynnyksen asiaan. Eihän siinä mitään kun lyöt lekkeriksi, vitsailet sille "Terve, tulin taas sua stalkkaamaan kun pitäis tehdä tämmöinen.." jne. niin kun homma menee huulenheitoksi se vain hymyilyttää molempia eikä sinun tarvitse jännittää asiasta.
-harmiseikirj-Olet oikeassa, siitä on tullut minulle vaikeaa. Niin vaikeaa, etten itsekseni asiaa pohdiskellessani saa aikaiseksi kuin kivistystä pääpässä.
Minulle on aina auttanut vaikeissa tilanteissa ja umpikujissa tää palstalla avautuminen.
Tuo lekkeriksi heittäminen ei onnistu. Se ei ole luontevaa minulle. Osaan leikkiä ja hullutella lähimmäisteni kanssa. Ihmisten kanssa joista pidän.
Väkinäinen lekkeriksi heittäminen ei oikein aja asiaa. Ja muutoinkin .. olen hieman tosikko.
Töissä varsinkin, sillä työmoraalini on korkea.- Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
Olet oikeassa, siitä on tullut minulle vaikeaa. Niin vaikeaa, etten itsekseni asiaa pohdiskellessani saa aikaiseksi kuin kivistystä pääpässä.
Minulle on aina auttanut vaikeissa tilanteissa ja umpikujissa tää palstalla avautuminen.
Tuo lekkeriksi heittäminen ei onnistu. Se ei ole luontevaa minulle. Osaan leikkiä ja hullutella lähimmäisteni kanssa. Ihmisten kanssa joista pidän.
Väkinäinen lekkeriksi heittäminen ei oikein aja asiaa. Ja muutoinkin .. olen hieman tosikko.
Töissä varsinkin, sillä työmoraalini on korkea.No joo, ymmärrän kyllä että sinulla on tuo "työminä" ja siviiliminä sitten erikseen mikä on ihan viisasta mutta ihmisiä ne muutkin on kuin sun kaverit, niin siinä mielessä ei ehkä kannata edes ajatella sitä noin että menisi "yli" jos heittäisit vähän vain läppää sille sen kummemmin ajattelematta edes asiaa, kun siinä se vika juurikin nyt on että ajattelet liikaa ja yrität olla se "työminä", vakava ja asiallinen vähän liikaakin varmaan. Jos nakkaat jonkun hyvän jutun sekin saattaa paljastua ihan hauskaksi tyypiksi kun annat vain mahdollisuuden. Sitten jos sen jutut on ihan tyhmiä ne sitten on mutta ainakin jää sulaa.
-harmiseikirj- Anonyymi kirjoitti:
No joo, ymmärrän kyllä että sinulla on tuo "työminä" ja siviiliminä sitten erikseen mikä on ihan viisasta mutta ihmisiä ne muutkin on kuin sun kaverit, niin siinä mielessä ei ehkä kannata edes ajatella sitä noin että menisi "yli" jos heittäisit vähän vain läppää sille sen kummemmin ajattelematta edes asiaa, kun siinä se vika juurikin nyt on että ajattelet liikaa ja yrität olla se "työminä", vakava ja asiallinen vähän liikaakin varmaan. Jos nakkaat jonkun hyvän jutun sekin saattaa paljastua ihan hauskaksi tyypiksi kun annat vain mahdollisuuden. Sitten jos sen jutut on ihan tyhmiä ne sitten on mutta ainakin jää sulaa.
-harmiseikirj-Työminäni on kuuluisa asiallisuudestaan, kovasta työmoraalista, ahkeruudesta ja tunnollisuudesta.
Se mies on taas just sellainen omasta mielestään hauska. Ja joskus hän oikeasti onkin hauska. Hän heittää läppää kaikille. Jos alkaisin heittämään läppää, niin sehän .. no olisi vähän niinkuin liiveihin uimista.
En halua alkaa kaveeraamaan hänen kanssaan.- Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
Työminäni on kuuluisa asiallisuudestaan, kovasta työmoraalista, ahkeruudesta ja tunnollisuudesta.
Se mies on taas just sellainen omasta mielestään hauska. Ja joskus hän oikeasti onkin hauska. Hän heittää läppää kaikille. Jos alkaisin heittämään läppää, niin sehän .. no olisi vähän niinkuin liiveihin uimista.
En halua alkaa kaveeraamaan hänen kanssaan.Ei sinun tarvitse kaveerata, heittää vain läppä läpästä ja silleen, ja kun heität nokkelampaa juttua siitä tulee altavastaaja ja sitä harmittaa kun ikäänkuin henkisesti seisot sen niskan päällä :)
-harmiseikirj- Anonyymi kirjoitti:
Ei sinun tarvitse kaveerata, heittää vain läppä läpästä ja silleen, ja kun heität nokkelampaa juttua siitä tulee altavastaaja ja sitä harmittaa kun ikäänkuin henkisesti seisot sen niskan päällä :)
-harmiseikirj-Hyvä ajatus.. se vain, että minusta ei saa nokkelaa tekemälläkään. Olen oikeasti hieman hidas ja tyhmä.
Hän taas on hyvinkin nokkela. En koskaan pysty päihittämään häntä siinä.
Minun piuhat on liian pitkät. Jos teennäisesti alan yrittämään olemaan nokkela, niin se olisi ihan murhaa.
Olen hyvin yksinkertainen ja hieman tosikkouteen taipuvainen. Mutta siinä mielessä olet oikeassa, että voisin vähän löysätä nutturaa tän asian suhteen. Kiitos että autoit minua ymmärtämään sen.- Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
Hyvä ajatus.. se vain, että minusta ei saa nokkelaa tekemälläkään. Olen oikeasti hieman hidas ja tyhmä.
Hän taas on hyvinkin nokkela. En koskaan pysty päihittämään häntä siinä.
Minun piuhat on liian pitkät. Jos teennäisesti alan yrittämään olemaan nokkela, niin se olisi ihan murhaa.
Olen hyvin yksinkertainen ja hieman tosikkouteen taipuvainen. Mutta siinä mielessä olet oikeassa, että voisin vähän löysätä nutturaa tän asian suhteen. Kiitos että autoit minua ymmärtämään sen.Olet sinä nokkela, et vaan myönnä sitä itsellesi kun olet niin ankara itseäsi kohtaan. Mutta hyvä juttu jos otat vähän rennommin yhteistoiminnat :) ja jos tuo tyyppi on läpänheittäjä, aina olevinaan hauska niin sille se koko tuo teidän välinen kitka on varmaan ollutkin vain läpänheittoa, ei mitään vakavaa mutta sinä olet ottanut sanat turhankin kirjaimellisesti. Tuskin oikeasti ajattelee sinun stalkanneen, varmaan vain heittänyt vettä huhujen myllyyn. Ja sitten tärkeä juttu, jos nyt homma sujuu ja hän toimii asiallisesti pieni kiitoksen tapainen ei koskaan ole haitaksi, ei ihan suoraan tarvitse kiitellä mutta joku maininta "onpa hyvä kun saatiin homma pakettiin" tekee hänellekin hyvän mielen ja jatkossakin yhteistyö toimii, siinä on iso ero jos tuntee joutuvansa "palvelemaan" sinua ilman kiitosta tai jos tuntee että saatiin ihan hyvä juttu tehtyä.
-harmiseikirj- Anonyymi kirjoitti:
Olet sinä nokkela, et vaan myönnä sitä itsellesi kun olet niin ankara itseäsi kohtaan. Mutta hyvä juttu jos otat vähän rennommin yhteistoiminnat :) ja jos tuo tyyppi on läpänheittäjä, aina olevinaan hauska niin sille se koko tuo teidän välinen kitka on varmaan ollutkin vain läpänheittoa, ei mitään vakavaa mutta sinä olet ottanut sanat turhankin kirjaimellisesti. Tuskin oikeasti ajattelee sinun stalkanneen, varmaan vain heittänyt vettä huhujen myllyyn. Ja sitten tärkeä juttu, jos nyt homma sujuu ja hän toimii asiallisesti pieni kiitoksen tapainen ei koskaan ole haitaksi, ei ihan suoraan tarvitse kiitellä mutta joku maininta "onpa hyvä kun saatiin homma pakettiin" tekee hänellekin hyvän mielen ja jatkossakin yhteistyö toimii, siinä on iso ero jos tuntee joutuvansa "palvelemaan" sinua ilman kiitosta tai jos tuntee että saatiin ihan hyvä juttu tehtyä.
-harmiseikirj-Voi harmis. Elämäni kolme tärkeintä sanaa ovat kiitos, anteeksi ja rakastan. En säästele niitä.
Minua on tuolla töissä tölvitty siitä että käytän noita sanoja arkikielessä.- Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
Voi harmis. Elämäni kolme tärkeintä sanaa ovat kiitos, anteeksi ja rakastan. En säästele niitä.
Minua on tuolla töissä tölvitty siitä että käytän noita sanoja arkikielessä.Hienoa, no onhan siinä se vaara että jos niitä käyttää jatkuvasti että joku saattaa ajatella että ne ei merkitse oikeasti mitään mutta ei niitä varmaan liikaa voi käyttää :) No se anteeksi ehkä, sitä ei kannata viljellä alituiseen jos ei ole juuri anteeksipyydeltävää :)
-harmiseikirj- Anonyymi kirjoitti:
Hienoa, no onhan siinä se vaara että jos niitä käyttää jatkuvasti että joku saattaa ajatella että ne ei merkitse oikeasti mitään mutta ei niitä varmaan liikaa voi käyttää :) No se anteeksi ehkä, sitä ei kannata viljellä alituiseen jos ei ole juuri anteeksipyydeltävää :)
-harmiseikirj-Mulla oli yksi työkaveri joka oli just tollanen joka pyysi kaikkea anteeksi. Se oli rasittavaa.
Mutta tuo kiitos, jouduin pitkään taistelemaan tuolla sen puolesta, ettei kiitos ole kirosana.
Nykyään siellä moni kiittää asioinnin päätteeksi. Myös ruokalassa kuulee kiitoksia.ei ennen vanhaan.
Monasti sain kuulla, että mitä sä siinä kiittelet.. työtänihän mä vaan teen.. yksi jopa kielsi minuakäyttämästä kiitosta.
Ajat ovat onnekseni muuttuneet. Olin asian pioneeri kymmenen vuotta sitten.
Kuulun niihin ihmisiin joka huikkaa kiitoksen dösäkuskillekin kyydin jälkeen.
Mutta hieno ajatus kuitenkin sinulta.
Oivalsin keskustelussamme sen, että vanteen ei tarvii olla niin tiukalla töissäkään. Kiitos siitä.
- Anonyymi
Mitä mies haet näillä raapustuksillasi?🥱
Näkemyksiä, mielipiteitä ja katsantokantoja. Jotakin sellaista, mitä itse en ole osannut ajatella.
Lakkaat kiinnittämästä asiaan huomiota, niin vähitellen ongelma poistuu.
- Anonyymi
Tuo on juuri oikea neuvo.
Pikku-pirpana kirjoitti:
Anna olla ja unohda?
Juuri niin.
Jos luonteeseesi sopisi, niin voisit sanoa: "Ja sä joskus kuvittelit, että olisin susta kiinnostunut... Hah" ja ironinen virnistys päälle.
Mutta oletan siis, että hiljainen asian ohittaminen ja unohtaminen sopii sinulle paremmin.buddy-love kirjoitti:
Juuri niin.
Jos luonteeseesi sopisi, niin voisit sanoa: "Ja sä joskus kuvittelit, että olisin susta kiinnostunut... Hah" ja ironinen virnistys päälle.
Mutta oletan siis, että hiljainen asian ohittaminen ja unohtaminen sopii sinulle paremmin.Juu.. olet oikeassa, että mielummin olen uhri kuin ihminen joka ylenkatsoo. Tai ivaa.
Asialle pitää antaa aikaa. Sitä se vissiin vaan vaatii.
Ehkä saattaisin oppia sivuuttamaan tämän jumin jos oppisin pitämään tuosta työkaverista. Mutta tämä tilanne ja noi muut nyanssit ovat tehneet sen, etten juurikaan osaa tykätä hänestä. Ja se tunne on ymmärtääkseni molemminpuolinen. Ammatillisesti kunnioitan häntä suuresti. Muutoin en osaa arvostaa häntä.Pikku-pirpana kirjoitti:
Juu.. olet oikeassa, että mielummin olen uhri kuin ihminen joka ylenkatsoo. Tai ivaa.
Asialle pitää antaa aikaa. Sitä se vissiin vaan vaatii.
Ehkä saattaisin oppia sivuuttamaan tämän jumin jos oppisin pitämään tuosta työkaverista. Mutta tämä tilanne ja noi muut nyanssit ovat tehneet sen, etten juurikaan osaa tykätä hänestä. Ja se tunne on ymmärtääkseni molemminpuolinen. Ammatillisesti kunnioitan häntä suuresti. Muutoin en osaa arvostaa häntä.No, silloin vain neutraalin viileät välit vallitkoon:
buddy-love kirjoitti:
No, silloin vain neutraalin viileät välit vallitkoon:
Kiitos neuvoistasi Buddy.
- Anonyymi
No.
Jos miehellä on seksikäs ääni niin on - sinun mielestäsi.
Sen toteamisessa ei ole mitään negatiivista.
Olisin ja eläisin omana itsenäni kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Et voi olla vastuussa noista kenties viestinviejistä. Etkä miehestäkään.
Luulisi voivat olla mielikuvituksesi tuotetta.
Elä kuin ei mitään.
Vilma
Toinen juttu on, että olet hänestä siltikin hieman, ainakin hieman kiinnostunut ja siksi kiusaannut.Niin.. voit olla oikeassa, jos olen hänestä kiinnostunut, tilanne on hyvinkin ristiriitainen.. sillä en juuri pidä hänestä.
Pidän häntä julkeana ja itseään täynnä olevana umpiona. Tosin hän osaa olla kiltti minulle edessäpäin, mutta ymmärtääkseni hän heittää selkäni takana lokaa minusta.
Tilanne on minulle vaikea. Ja siksipä avauduin täällä, sillä joku ulkopuolinen saattaa nähdä ratkaisun tähän pattitilanteeseen.
- Anonyymi
Voisitko lopettaa tollaset seksi ehdottelut työpaikalla työkavereillesi monella on oma vaimo kotona ja sinä vokottelet ja ehdottelet seksiä varatuille miehille ajattele miltä se miehistä tuntuu kun kaikki saa pelätä et joutuu olemaan kahdestaan kanssasi ja muut ne hässii niil o suhde se pettää vaimoaan ym ym
- Anonyymi
Eli joku työkaveri sanoo juoko joku kahvia hän laittaa valmiiksi kahvin tippumaan ja moni sanoo juodaan niin sinä mies tunnusti rakastavansa sinua stalkkaaminen alkaa ja ehdottelet seksiä kanssasi oikeasti toinen vain kysyi kaikilta juoko monikin kahvia et tietää monellekko keittää
- Anonyymi
:> Miestä pidän pösilönä. Pösilön kohtaamisessa täytyy muistaa, että pösilö ottaa itsensä aina kun mahdollista hyvin vakavasti ja uhriutuu mielellään joka hetki ja kaikesta. Pösilöä kannattaa välttää aina kun mahdollista :>
Niin olen yrittänyt tehdä, mutta välttely ei ole auttanut. Ja tällä kyseessä olevalla pösilöllä on sosiialista statusta vaikuttaa muiden mielipiteisiin.
Tuntuu, että hän ilkeyttään levittää itse minusta sitä satua, että stalkkaisin häntä.
- Anonyymi
Ja oman luonteeni tietäen vetäisin miehen vastuuseen perättömien stalkkaushuhujen levittämisestä. Miten, no siten, että menisin keskustelemaan hänen kanssaan silmästä silmään ja kertoisin, että huhut haittaavat minua ja mainettani. Ja jos hän ei tee asialle mitään, asiasta keskustellaan ylemmissä instansseissa, koska koen tilanteen kiusaamisena (heh). Minun kanssani ei pelleillä :} Koskaan.
Jos kyseessä olisi narsisti (uhrautuja tyyppinen) hän pyörittäisi tilanteeseen kierroksia omalta kannaltaan edullisesti ja syyllistäisi sinua erinäisin tavoin. Todennäköisesti huomaisit joutuvasi tilanteeseen, että omat mielikuvasi ja kokemuksesi kyseenalaistettaisiin. Jäisit kakkoseksi tuossa, koska et ilmeisimmin itse ole narsisti. Lisäksi olisit heikoilla senkin vuoksi, että olet todennäköisesti joskus ollut hieman kiinnostunut tuosta miehestä ja siksikin olisi helppoa kiusata sinua tuolla asialla, koska häneen liittyvät asiat vaivaavat sinua.
Toisaalta jos hänkin olisi ollut sinusta hieman kiinnostunut, mutta sittemmin loukkaantunut sinuun jostain syystä, voisi keskustelustanne kehkeytyä mielenkiintoinen ylpeyden ja ennakkoluulojen siivittämä purkautumisen paikka.
Kun ei ole tiedossa tarkempia tietoja kanssakäymisistänne, ei voi sanoa, mistä on kyse. Eli siksi jo edellä mainitut lakoninen ja välinpitämätön vuorovaikutustyyli ovat ehkä parhaita tapoja suhtautua tähän ihmiseen. Sinulle itsellesi jää kuitenkin työstettäväksi se asia, että olisit kenties joskus halunnut positiivista huomiota tältä ihmiseltä, ja koska veikkaan, että olet tottunut saamaan huomion naisellisia kikkoja käyttäen, se huomiotta jättämisesi ja syytökset, joita et voi ottaa huumorilla tämän ihmisen taholta tuntuivat siksi loukkaukselta.
Just guessingNooh.. minun ongelmani alkoivat juurikin tämän miehen kanssa siitä, että sain positiivista huomiota häneltä. Ammatillisesti. En naisena.
Ei se ollut ongelma minulle, mutta työnjohtajalleni joka aivan liian mustasukkaisena naisena alkoi vainoamaan minua.. arvatenkin juuri siitä syystä.
Heillä kun oli sellainen .. no .. monitahoinen suhde tämän kyseisen miehen kanssa.
Ja saan kärsiä seurauksista.
- Anonyymi
Jätä tämä keskustelu puolihuolimattomasti jonnekin hänen löydettäväksi, niin eiköhän asia ole sen jälkeen kohillaan.
- Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
Tämähän voisi toimia.
Sen verran sanon vielä tähän, että kannattaa vielä kertaalleen tarkistaa tämä ketju, ettei ole mitään sellaista tunnistettavaa tai muutakaan, mikä loukkaisi häntä liikaa ja aiheuttaisi mahdollisesti potkut. Jos ottaa nokkiinsa tai että työpaikan asioita puidaan jollain palstalla, ettei sen takia tule lisää ongelmia siellä työpaikan ilmapiirissä. Jos mahdollista, niin muokkaa tätä vähän tai tekee uuden samantyylisen aloituksen tarvittaessa.
Jos hän ottaa niin henkilökohtaisesti itseensä tästä, jos tunnistaa, että teidän työpaikka on tässä, niin sehän ei ole hyvä asia välttämättä.
Netistä voisi löytyä jokin vastaava, mitä ei voi yhdistää sinuun, mutta se toisi esille sen, että koet samaa, mitä joku muu kirjoittaa netissä ja olit kiinnostunut lukemaan ko. artikkelin.
Lykkyä sulle. Anonyymi kirjoitti:
Sen verran sanon vielä tähän, että kannattaa vielä kertaalleen tarkistaa tämä ketju, ettei ole mitään sellaista tunnistettavaa tai muutakaan, mikä loukkaisi häntä liikaa ja aiheuttaisi mahdollisesti potkut. Jos ottaa nokkiinsa tai että työpaikan asioita puidaan jollain palstalla, ettei sen takia tule lisää ongelmia siellä työpaikan ilmapiirissä. Jos mahdollista, niin muokkaa tätä vähän tai tekee uuden samantyylisen aloituksen tarvittaessa.
Jos hän ottaa niin henkilökohtaisesti itseensä tästä, jos tunnistaa, että teidän työpaikka on tässä, niin sehän ei ole hyvä asia välttämättä.
Netistä voisi löytyä jokin vastaava, mitä ei voi yhdistää sinuun, mutta se toisi esille sen, että koet samaa, mitä joku muu kirjoittaa netissä ja olit kiinnostunut lukemaan ko. artikkelin.
Lykkyä sulle.En usko, että hän käy täällä lukemassa näitä.
Eikä minulla ole tosiasiallista keinoa jättää tätä hänen luettavakseen.
Ei tulisi mieleenikään paljastaa hänen nimeään tai työpaikkaamme. Tämä tässä nyt on omien tuntojeni aiheuttaman ahdistuksen purkua. Siitä ei voi irtisanoa. En ole parjannut, herjannut tai panetellut ketään tai mitään.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sen verran sanon vielä tähän, että kannattaa vielä kertaalleen tarkistaa tämä ketju, ettei ole mitään sellaista tunnistettavaa tai muutakaan, mikä loukkaisi häntä liikaa ja aiheuttaisi mahdollisesti potkut. Jos ottaa nokkiinsa tai että työpaikan asioita puidaan jollain palstalla, ettei sen takia tule lisää ongelmia siellä työpaikan ilmapiirissä. Jos mahdollista, niin muokkaa tätä vähän tai tekee uuden samantyylisen aloituksen tarvittaessa.
Jos hän ottaa niin henkilökohtaisesti itseensä tästä, jos tunnistaa, että teidän työpaikka on tässä, niin sehän ei ole hyvä asia välttämättä.
Netistä voisi löytyä jokin vastaava, mitä ei voi yhdistää sinuun, mutta se toisi esille sen, että koet samaa, mitä joku muu kirjoittaa netissä ja olit kiinnostunut lukemaan ko. artikkelin.
Lykkyä sulle.Eiköhän pimpero poista tän keskustelun kun huomiontarve on täytetty.
Sivusta.
Varmasti kinkkinen tilanne. Itsekin helposti peilaan toisen fiiliksiä.. ja silloin kaikesta tulee vähän outoa. Vaikka en tarkoita olla itse outo.
Se voisi helpottaa, että yrittäisi kohdata sen henkilön ja olla miettimättä menneitä. Ettei jää siihen oman mielensä kehään. Vaan yrittää mennä eteenpäin ja aloittaa puhtaalta pöydältä. Helpommin siis ehkä sanottu kuin tehty. Onneksi näette nyt harvemmin.Niin.. en ollut ollenkaan tietoinen että hän epäilee minua stalkkeriksi. Kuulin kyllä juttuja hänen stalkkerista, mutta en mitenkään yhdistänyt sitä itseeni.
Vasta kun hän veti minut sivummalle ja kysyi suoraan tiedänkö asiasta yhtään mitään..
Samassa kerroin hänelle, että itsekin olen aikanaan joutunut työpaikkakiusaamisen uhriksi. Laajamittaisesti. Ja kerroin, että epäilin häntä siitä silloin.
Yritin kohdata häntä silloin aikanaan aiheesta, mutta en onnistunut siinä.
Joten hän ja hänen työpaikan naisensa ovat osaltaan aiheuttanut minulle mittavia harmeja.Pikku-pirpana kirjoitti:
Niin.. en ollut ollenkaan tietoinen että hän epäilee minua stalkkeriksi. Kuulin kyllä juttuja hänen stalkkerista, mutta en mitenkään yhdistänyt sitä itseeni.
Vasta kun hän veti minut sivummalle ja kysyi suoraan tiedänkö asiasta yhtään mitään..
Samassa kerroin hänelle, että itsekin olen aikanaan joutunut työpaikkakiusaamisen uhriksi. Laajamittaisesti. Ja kerroin, että epäilin häntä siitä silloin.
Yritin kohdata häntä silloin aikanaan aiheesta, mutta en onnistunut siinä.
Joten hän ja hänen työpaikan naisensa ovat osaltaan aiheuttanut minulle mittavia harmeja.Varmasti tuo vielä rassaa jos ei sitä asiaa ole pystytty käsittelemään silloin.
Naiset osaa kyllä olla😬 se on hyvin ikävää😓Haaveilija39 kirjoitti:
Varmasti tuo vielä rassaa jos ei sitä asiaa ole pystytty käsittelemään silloin.
Naiset osaa kyllä olla😬 se on hyvin ikävää😓No juu. Tämä taas painuu villaisiin. Eli siis tämän asian merkitys minulle hiipuu. Lakaisen sen maton alle ja se saa muhia siellä seuraavaan kertaan kunnes nousee taas esiin.
En yleensä jätä asioita häiritsemään, mutta tälle asialle en vain voi mitään. Se ei ole minun käsissäni.Pikku-pirpana kirjoitti:
No juu. Tämä taas painuu villaisiin. Eli siis tämän asian merkitys minulle hiipuu. Lakaisen sen maton alle ja se saa muhia siellä seuraavaan kertaan kunnes nousee taas esiin.
En yleensä jätä asioita häiritsemään, mutta tälle asialle en vain voi mitään. Se ei ole minun käsissäni.Et tosiaan voi sille oikein mitään varsinkin kun kumminkin aiemmin yritit selvittää tilanteen. Voi olla ikävä tilanne myös sille toiselle osalliselle.. varsinkin kun on voinut kuulla tai siis varmasti on kuullut ihan höpöhöpö juttuja liittyen sinuun.
Haaveilija39 kirjoitti:
Et tosiaan voi sille oikein mitään varsinkin kun kumminkin aiemmin yritit selvittää tilanteen. Voi olla ikävä tilanne myös sille toiselle osalliselle.. varsinkin kun on voinut kuulla tai siis varmasti on kuullut ihan höpöhöpö juttuja liittyen sinuun.
No.. jos on niin tyhmä, että kuuntelee juoruja, sietää muhia omissa liemissään.
Minä en ota itseeni sellaisten ihmisten takia.Pikku-pirpana kirjoitti:
No.. jos on niin tyhmä, että kuuntelee juoruja, sietää muhia omissa liemissään.
Minä en ota itseeni sellaisten ihmisten takia.Ei pitäis tosiaan uskoa mitään muuta kuin mikä tulee juuri kyseiseltä henkilöltä itseltään.
Haaveilija39 kirjoitti:
Ei pitäis tosiaan uskoa mitään muuta kuin mikä tulee juuri kyseiseltä henkilöltä itseltään.
Tuolla töissä olen huomannut, että se juttu värittyy aina matkalla. Jokainen pistää vähän omiaan. Alkuperäinen voikin sitten loppujen lopuksi olla ihan jotakin muuta.
Jos asia oikeasti kiinnostaa, sillain aidosti, kannattaa asiasta kysäistä siltä alkuperäiseltä. Muutoin juorut kannattaa päästää ohi sellaisenaan.
Tai no, näin minä toimin. Muut tekee kuten tekee. Se ei minulle kuulu.Pikku-pirpana kirjoitti:
Tuolla töissä olen huomannut, että se juttu värittyy aina matkalla. Jokainen pistää vähän omiaan. Alkuperäinen voikin sitten loppujen lopuksi olla ihan jotakin muuta.
Jos asia oikeasti kiinnostaa, sillain aidosti, kannattaa asiasta kysäistä siltä alkuperäiseltä. Muutoin juorut kannattaa päästää ohi sellaisenaan.
Tai no, näin minä toimin. Muut tekee kuten tekee. Se ei minulle kuulu.Juu niin kannattaa kysellä ihan henkilöltä itseltään…
Kuulin myös itsestäni väritettyjä versioita vanhassa työpaikassani. Liikaa naisia ja soppa valmis😬 vaikka en silti yleistä, ei kaikki ole toki samanlaisia. En ollut aiemmin kuullut itsestäni puhuttavan mitään, mutta siinä vaiheessa, kun olin raskaana ja muuttamassa toiselle paikkakunnalle. Niin johan se oli kuuma puheenaihe🙈
Nykyään kun on tekemisissä pääasiassa miesten keskuudessa, niin ei ole sellaisia kyräily joukkoja. Vaikka löytyy työpaikaltani myös naisia. Niin jotenkin ollaan aika samalla aaltopituudella siinä mielessä, ettei jutella muiden asioista..Haaveilija39 kirjoitti:
Juu niin kannattaa kysellä ihan henkilöltä itseltään…
Kuulin myös itsestäni väritettyjä versioita vanhassa työpaikassani. Liikaa naisia ja soppa valmis😬 vaikka en silti yleistä, ei kaikki ole toki samanlaisia. En ollut aiemmin kuullut itsestäni puhuttavan mitään, mutta siinä vaiheessa, kun olin raskaana ja muuttamassa toiselle paikkakunnalle. Niin johan se oli kuuma puheenaihe🙈
Nykyään kun on tekemisissä pääasiassa miesten keskuudessa, niin ei ole sellaisia kyräily joukkoja. Vaikka löytyy työpaikaltani myös naisia. Niin jotenkin ollaan aika samalla aaltopituudella siinä mielessä, ettei jutella muiden asioista..Miesvaltainen ala se on minullakin. Tosin nykyisellä osastollani on yli puolet naisia. Ja voi hevattu sitä kälätyksen määrää. Se joka ei ole paikalla on aiheena. Ja paskaa puhutaan silmät ja suut täyteen. Opin jo kantapään kautta pitämään turpani tukossa.
Yli kaiken vituttaa se et edessäpäin nämä leidit on niin mielin kielin toisilleen ja kun selkänsä kääntää, puukkoa isketään puolin jos toisin.
Joudun olemaan todella varovainen. Osastoni naiset ovat kuin harpyjoita konsanaan.
Olen tottunut töissä keskittymään omiin hommiini ja tuolla on pakko olla sosiaalinen.
No, mä vedän omaa rooliani ja opettelen varovaisuutta.
Noin kolmannes päivästä.. tai neljännes menee heillä kälättämiseen. Ite en jaksa. Mieluummin teen töitä.
Ärsyttävintä on taukokellot. Eli ne, jotka ilmoittaa milloin tauko alkaa. Minulla on hitosti töitä ja sit tulee toinen ruikuttamaan, että tauolle. Ihan kuin voisin heittää rukkaset tiskiin kellonlyömällä kun toinen ( jolla vähemmän töitä kuin minulla ) tulee siihen naukumaan viereen ..
Aivan kuin olisin kykenemätön itse ymmärtämään milloin tauko alkaa. Ja taukokellon naukuessa pitäisi sopulimaisen lauhkeasti siirtyä peräkanaa taukoilemaan ryhmässä..
Ei helvetti! Ei koskaan. Alkuun olin mukana tuossa laumasieluisuudessa, mutta nykyään kuljen jo omia polkujani. En halua kälättää tauoilla heidän kanssaan. Tai hyvin harvoin. Minä olen epäsosiaalinen ja en yritä piilottaa sitä.
Katsotaan mihin tämä muodostuu .. mutta taidan alkaa viettämään taas taukoja tupakkapaikalla. Siellä saa olla suhteellisen rauhassa.Pikku-pirpana kirjoitti:
Miesvaltainen ala se on minullakin. Tosin nykyisellä osastollani on yli puolet naisia. Ja voi hevattu sitä kälätyksen määrää. Se joka ei ole paikalla on aiheena. Ja paskaa puhutaan silmät ja suut täyteen. Opin jo kantapään kautta pitämään turpani tukossa.
Yli kaiken vituttaa se et edessäpäin nämä leidit on niin mielin kielin toisilleen ja kun selkänsä kääntää, puukkoa isketään puolin jos toisin.
Joudun olemaan todella varovainen. Osastoni naiset ovat kuin harpyjoita konsanaan.
Olen tottunut töissä keskittymään omiin hommiini ja tuolla on pakko olla sosiaalinen.
No, mä vedän omaa rooliani ja opettelen varovaisuutta.
Noin kolmannes päivästä.. tai neljännes menee heillä kälättämiseen. Ite en jaksa. Mieluummin teen töitä.
Ärsyttävintä on taukokellot. Eli ne, jotka ilmoittaa milloin tauko alkaa. Minulla on hitosti töitä ja sit tulee toinen ruikuttamaan, että tauolle. Ihan kuin voisin heittää rukkaset tiskiin kellonlyömällä kun toinen ( jolla vähemmän töitä kuin minulla ) tulee siihen naukumaan viereen ..
Aivan kuin olisin kykenemätön itse ymmärtämään milloin tauko alkaa. Ja taukokellon naukuessa pitäisi sopulimaisen lauhkeasti siirtyä peräkanaa taukoilemaan ryhmässä..
Ei helvetti! Ei koskaan. Alkuun olin mukana tuossa laumasieluisuudessa, mutta nykyään kuljen jo omia polkujani. En halua kälättää tauoilla heidän kanssaan. Tai hyvin harvoin. Minä olen epäsosiaalinen ja en yritä piilottaa sitä.
Katsotaan mihin tämä muodostuu .. mutta taidan alkaa viettämään taas taukoja tupakkapaikalla. Siellä saa olla suhteellisen rauhassa.Ai juma tuo kyllä kuulostaa kamalalta. Siis on jopa raskasta kuunnella kun muista juoruillaan.. tietää juurikin että kun on poissa niin varmasti puhuvat..
Niin ja juurikin tuo jos toisilla ei ole työnsä kanssa just niin väliä koska menee ja itsellä on parempi tehdä joku asia loppuun ennen taukoa. Ymmärrän hyvin, että ennemmin keskityt itsekseen olemiseen.
Onko teillä joku tupakointi huone vai ihan ulos on mentävä?Haaveilija39 kirjoitti:
Ai juma tuo kyllä kuulostaa kamalalta. Siis on jopa raskasta kuunnella kun muista juoruillaan.. tietää juurikin että kun on poissa niin varmasti puhuvat..
Niin ja juurikin tuo jos toisilla ei ole työnsä kanssa just niin väliä koska menee ja itsellä on parempi tehdä joku asia loppuun ennen taukoa. Ymmärrän hyvin, että ennemmin keskityt itsekseen olemiseen.
Onko teillä joku tupakointi huone vai ihan ulos on mentävä?Joo, tekee pahaa tuo kaksinaamaisuus. Se tuntuu törkeältä.
Meillä on tupakkapaikat ulkona. Kesällä siellä on ihan mukavan hiljaista viettää taukoa.Pikku-pirpana kirjoitti:
Joo, tekee pahaa tuo kaksinaamaisuus. Se tuntuu törkeältä.
Meillä on tupakkapaikat ulkona. Kesällä siellä on ihan mukavan hiljaista viettää taukoa.Omakohtaisia kokemuksia kaksinaamaisuudesta. Itse siis yleensä välttelen niitä henkilöitä. Näen jotenkin aikalailla punaista. Eli parempi vaan sanoa tyyliin suoraan jos ei pidä jostain, eikä olla ai ihana nähdä sinua..
Haaveilija39 kirjoitti:
Omakohtaisia kokemuksia kaksinaamaisuudesta. Itse siis yleensä välttelen niitä henkilöitä. Näen jotenkin aikalailla punaista. Eli parempi vaan sanoa tyyliin suoraan jos ei pidä jostain, eikä olla ai ihana nähdä sinua..
Niin minullakin on omskohtaista kokemusta. Olen itsekin joskus kaksinaamainen. Esmes silloin kun joku yhteinen tuttu kertoo jotakin mitä hänen ei olisi pitänyt kertoa ja esitän sitten kaksinaamaisesti etten tiedä asiasta mitään. Se tuntuu pahalta, mutta tiedän toimivani oikein. Mutta se on kaksinaamaista.
En koskaan esitä pitäväni ihmisestä josta en oikeasti pidä. Mutta myös jokaisessa pitämässäni ihmisessä on puolia ja piirteitä joista en pidä. Itsessänikin on piirteitä joista en tykkää. Silti se ei tarkoita ettenkö pitäisi.
Sinutkin olen tavannut monta kertaa ja pidän sinusta, mutta sinussakin on piirre josta en tykkää. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö tykkäisi kokonaisuudesta joka olet.
Se ei mielestäni ole kaksinaamaisuutta. Tai voihan se olla jonkun toisen mielestä.
Yleisesti ottaen tuomitsen kaksinaamaisuuden. Mutta se ei tarkoita, etteikö itsessänikin olisi sitä.Pikku-pirpana kirjoitti:
Niin minullakin on omskohtaista kokemusta. Olen itsekin joskus kaksinaamainen. Esmes silloin kun joku yhteinen tuttu kertoo jotakin mitä hänen ei olisi pitänyt kertoa ja esitän sitten kaksinaamaisesti etten tiedä asiasta mitään. Se tuntuu pahalta, mutta tiedän toimivani oikein. Mutta se on kaksinaamaista.
En koskaan esitä pitäväni ihmisestä josta en oikeasti pidä. Mutta myös jokaisessa pitämässäni ihmisessä on puolia ja piirteitä joista en pidä. Itsessänikin on piirteitä joista en tykkää. Silti se ei tarkoita ettenkö pitäisi.
Sinutkin olen tavannut monta kertaa ja pidän sinusta, mutta sinussakin on piirre josta en tykkää. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö tykkäisi kokonaisuudesta joka olet.
Se ei mielestäni ole kaksinaamaisuutta. Tai voihan se olla jonkun toisen mielestä.
Yleisesti ottaen tuomitsen kaksinaamaisuuden. Mutta se ei tarkoita, etteikö itsessänikin olisi sitä.Ymmärrän kyllä tuon että voi esittää tietämätöntä ehkä tuollaisessa tilanteessa se on parempi niin. Olen joskus itsekin tehnyt niin.
Juu siis on itsessäni myös piirteitä josta en itse tykkää. Aika harvassa on ne ihmiset jossa ei olisi jotain mistä ei pidä..Haaveilija39 kirjoitti:
Ymmärrän kyllä tuon että voi esittää tietämätöntä ehkä tuollaisessa tilanteessa se on parempi niin. Olen joskus itsekin tehnyt niin.
Juu siis on itsessäni myös piirteitä josta en itse tykkää. Aika harvassa on ne ihmiset jossa ei olisi jotain mistä ei pidä..Niin.. kukaan meistä ei ole täydellinen. Se joka luulee olevansa, on vaim harhainen. :)
Pikku-pirpana kirjoitti:
Niin.. kukaan meistä ei ole täydellinen. Se joka luulee olevansa, on vaim harhainen. :)
Näinhän se on ja tavallaan hyvä niin😁
Tämä on pelkkää jälkiviisautta, mutta työyhteisössä harvoin häviää mitään pitämällä asioita omina tietoinaan. Minä olen töissä havainnut seksikkäitä ääniä, viehättäviä eleitä, säpöjä tepasteluja, hyviä tissejä ja kauniita perseitä, mutta jättänyt kirjoittamatta aiheesta muistioita saati kertonut havainnoista kenellekään.
Juu.. osasto jossa työskentelin ennen, en ollut juurikaan sosiaalinen. Nykyisessä osastossani on se pakollista. Ja voi helvetti sitä paskan puhumisen määrää. Moni asia joista olen puhunut toisella puolella taloa, tulee takaisin kautta rantain.
Ikäväkseni olen huomannut, että olet oikeassa. Paree pitää turpansa kiinni.- Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
Juu.. osasto jossa työskentelin ennen, en ollut juurikaan sosiaalinen. Nykyisessä osastossani on se pakollista. Ja voi helvetti sitä paskan puhumisen määrää. Moni asia joista olen puhunut toisella puolella taloa, tulee takaisin kautta rantain.
Ikäväkseni olen huomannut, että olet oikeassa. Paree pitää turpansa kiinni.Olet aloituksessasi kirjoittanut oikeastaan jo kaiken oleellisen.
Sinun kohtaamisessasi tuntuu olevan vaikutusta työn johtamiseen. Jos tunnet olevasi eristetty työyhteisöstä, se on ongelma joka olisi hyvä viedä eteenpäin.
Kun hoidat normaalisti työhön liittyvät kuviot ilman ylimääräistä draamaa, ongelmaa ei ole sinun kohdallasi.
Työpaikat joissa ihmisiä saatellaan yhteen ja työkaverit seurustelevat. Tulee ongelmia ihan pelkästään siitä että kun yrittää toista katsoa ja morjestaa. Se tulkitaan kiinnostukseksi.
Muut kuin työhön liittyvät kanssakäymiset ei mielestäni kuuluu työpaikoille.
Tätä selän takana puuhailua ja pariuttamista tuntuu työpaikoilla olevan, mikä ei kohenna työilmapiiriä. - Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
Juu.. osasto jossa työskentelin ennen, en ollut juurikaan sosiaalinen. Nykyisessä osastossani on se pakollista. Ja voi helvetti sitä paskan puhumisen määrää. Moni asia joista olen puhunut toisella puolella taloa, tulee takaisin kautta rantain.
Ikäväkseni olen huomannut, että olet oikeassa. Paree pitää turpansa kiinni.Ala huomauttelemaan siitä, että nopeastipa juttu kiertää. Joka kerta. Mielellään toisten kuullen.
Monessa yhteisössä on ikävää se, että henkilöiden asioista puhutaan useinkin kolmannen kuullen selän takana.
Aina ihmetellyt, että eikö toisten asioilla pelaavilla ole omaa elämää.
Vilma Anonyymi kirjoitti:
Olet aloituksessasi kirjoittanut oikeastaan jo kaiken oleellisen.
Sinun kohtaamisessasi tuntuu olevan vaikutusta työn johtamiseen. Jos tunnet olevasi eristetty työyhteisöstä, se on ongelma joka olisi hyvä viedä eteenpäin.
Kun hoidat normaalisti työhön liittyvät kuviot ilman ylimääräistä draamaa, ongelmaa ei ole sinun kohdallasi.
Työpaikat joissa ihmisiä saatellaan yhteen ja työkaverit seurustelevat. Tulee ongelmia ihan pelkästään siitä että kun yrittää toista katsoa ja morjestaa. Se tulkitaan kiinnostukseksi.
Muut kuin työhön liittyvät kanssakäymiset ei mielestäni kuuluu työpaikoille.
Tätä selän takana puuhailua ja pariuttamista tuntuu työpaikoilla olevan, mikä ei kohenna työilmapiiriä.Minulle itselleni työ on kunnia-asia. Joskus olen vitsaillut, että seksuaalisesti ei kannata sekaantua lapsiin, eläimiin ja työkavereihin.
Teen työni ja haluan heittää sen täysin sivuun kun en ole työajalla. Sama toisinpäin.. en hoida henkilökohtaisia asioitani työajalla.
Työpersoonani on joutunut henkilökohtaisen hyökkäyksen kohteeksi ja en todellakaan tiedä mitä tehdä.
Kyllä minulla on ystäviä työpaikalla, mutta he ovat työystäviä.
Ja olen häslännyt parin työpaikkani miehen kanssa, mutta heistä kumpikaan ei ole enää töissä siellä.
Ei tulisi mieleenikään aloittaa säätöä työkaverin kanssa. Mutta minun ppragmaattinen ajattelutapa ei ole kuin vain minun tapani.
Yritin aikanaan nostaa esiin työyhteisöni työpaikkakiusaamisen. Se kääntyi minua itseäni vastaan. Ja rumasti. Tai no, puhuin työsyrjinnästä ja se tulkittiin työpaikkakiusaamiseksi.
Ja mikä naurettavinta, silloinen esimies keräsi osaston naiset yhteen ja laittoi minut sen joukon eteen kertomaan miten minua on kiusattu.
Loistotyötä! Työpaikkalääkäri totesi asiasta mainitessani, että minä varmaankin vain kuvittelen.
Työpaikassani on pitkän pitkä kiusaamisen kulttuuri. Eriarvoistaminen ja syrjintä on normaalia. Siitä on johtunut jopa kuolemantapaus.
Tasa-arvoa ei siellä ole.. ainakaan ruohonjuuritasolla. Kun aloitin siellä yli kymmenen vuotta sitten, olin äimän käkenä, että onko sellaisia työpaikkoja oikeasti olemassa, joissa kohdellaan ihmisiä noin huonosti.
Juu.. paperilla kaikki näyttää hyvältä. On vuosittaiset koulutukset, nettisaitti johon voi ilmoittaa vaikkapa epätasa-arvoisesta kohtelusta.. yms. Mutta se on vain sananhelinää.
Tosiasiassa jos otat hr-osastoon yhteyttä voi mennä kolme kuukauttakin ennen kuin vastataan. Jos vastataan. Kaikkea vähätellään.
Jopa se kuolemantapaus joka tapahtui .. se peärrättiin tyhjäksi.
Kehitystä on vuosien varrella tapahtunut parempaan. Paljon. Mutta se vaatii sen vanhan väen poistumista. Ja sitä onnekseni on tapahtunut. Ongelma on, ettei ole osaavaa työnjohtoa. Esimiehet ja työnjohtajat ovat entisiä duunareita.
Mikä tavallaan hyvä, kun tuntevat työt, mutta heidät pitäisi myös kouluttaa esimiehiksi. Varsinkin kun osa heistä on päässyt esimiesasmaan ruskealla kielellä ja suhteilla.
Hyvä esimies. Niin. Se on moninainen asia. Ei se, että hommat tulee tehtyä, vaan työyhteisön tulee olla myös toimiva. Talossa jossa työskentelen on ongelmia. Ja se johtuu siitä, ettei esimiehet puutu ajoissa kehittyviin ongelmiin.
Heille ainoa prioriteetti on että työt tulee tehtyä. Olemme kaikki ylityöllistettyjä. Ei keretä tai haluta puuttua todellisiin työyhteisön eripuraisuuksiin. Puuttuu munaa kohdata vaikeuksia.
Mut juu.. mulla vajaa kakskyt vuotta ennen eläkettä. Mä teen työni ja olen hiljaa. Siinäpä se.Anonyymi kirjoitti:
Ala huomauttelemaan siitä, että nopeastipa juttu kiertää. Joka kerta. Mielellään toisten kuullen.
Monessa yhteisössä on ikävää se, että henkilöiden asioista puhutaan useinkin kolmannen kuullen selän takana.
Aina ihmetellyt, että eikö toisten asioilla pelaavilla ole omaa elämää.
VilmaEi kuule parane.. lähin tyokaveri, eli se jonka kanssa teen päivittäin töitä on juorukello. Tämä selvinnyt nyt viime kuukausien aikaan. Varmaan talon pahin. Paree vaan pitää asiat työkeskeisinä ja muutoin pitää suu ihan supussa.
- Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
Minulle itselleni työ on kunnia-asia. Joskus olen vitsaillut, että seksuaalisesti ei kannata sekaantua lapsiin, eläimiin ja työkavereihin.
Teen työni ja haluan heittää sen täysin sivuun kun en ole työajalla. Sama toisinpäin.. en hoida henkilökohtaisia asioitani työajalla.
Työpersoonani on joutunut henkilökohtaisen hyökkäyksen kohteeksi ja en todellakaan tiedä mitä tehdä.
Kyllä minulla on ystäviä työpaikalla, mutta he ovat työystäviä.
Ja olen häslännyt parin työpaikkani miehen kanssa, mutta heistä kumpikaan ei ole enää töissä siellä.
Ei tulisi mieleenikään aloittaa säätöä työkaverin kanssa. Mutta minun ppragmaattinen ajattelutapa ei ole kuin vain minun tapani.
Yritin aikanaan nostaa esiin työyhteisöni työpaikkakiusaamisen. Se kääntyi minua itseäni vastaan. Ja rumasti. Tai no, puhuin työsyrjinnästä ja se tulkittiin työpaikkakiusaamiseksi.
Ja mikä naurettavinta, silloinen esimies keräsi osaston naiset yhteen ja laittoi minut sen joukon eteen kertomaan miten minua on kiusattu.
Loistotyötä! Työpaikkalääkäri totesi asiasta mainitessani, että minä varmaankin vain kuvittelen.
Työpaikassani on pitkän pitkä kiusaamisen kulttuuri. Eriarvoistaminen ja syrjintä on normaalia. Siitä on johtunut jopa kuolemantapaus.
Tasa-arvoa ei siellä ole.. ainakaan ruohonjuuritasolla. Kun aloitin siellä yli kymmenen vuotta sitten, olin äimän käkenä, että onko sellaisia työpaikkoja oikeasti olemassa, joissa kohdellaan ihmisiä noin huonosti.
Juu.. paperilla kaikki näyttää hyvältä. On vuosittaiset koulutukset, nettisaitti johon voi ilmoittaa vaikkapa epätasa-arvoisesta kohtelusta.. yms. Mutta se on vain sananhelinää.
Tosiasiassa jos otat hr-osastoon yhteyttä voi mennä kolme kuukauttakin ennen kuin vastataan. Jos vastataan. Kaikkea vähätellään.
Jopa se kuolemantapaus joka tapahtui .. se peärrättiin tyhjäksi.
Kehitystä on vuosien varrella tapahtunut parempaan. Paljon. Mutta se vaatii sen vanhan väen poistumista. Ja sitä onnekseni on tapahtunut. Ongelma on, ettei ole osaavaa työnjohtoa. Esimiehet ja työnjohtajat ovat entisiä duunareita.
Mikä tavallaan hyvä, kun tuntevat työt, mutta heidät pitäisi myös kouluttaa esimiehiksi. Varsinkin kun osa heistä on päässyt esimiesasmaan ruskealla kielellä ja suhteilla.
Hyvä esimies. Niin. Se on moninainen asia. Ei se, että hommat tulee tehtyä, vaan työyhteisön tulee olla myös toimiva. Talossa jossa työskentelen on ongelmia. Ja se johtuu siitä, ettei esimiehet puutu ajoissa kehittyviin ongelmiin.
Heille ainoa prioriteetti on että työt tulee tehtyä. Olemme kaikki ylityöllistettyjä. Ei keretä tai haluta puuttua todellisiin työyhteisön eripuraisuuksiin. Puuttuu munaa kohdata vaikeuksia.
Mut juu.. mulla vajaa kakskyt vuotta ennen eläkettä. Mä teen työni ja olen hiljaa. Siinäpä se.Kiusaaminen on anteeksiantamatonta.
Se traumatisoi ja tekeepä työkyvyttömäksi.
En ymmärrä esimiehiä, jotka sivusta sietävät sakinhivutusta.
Tekeytyvät tietämättömiksi, vaikka heillä on aina se juoruluottari.
Pidän tuollaisia itseäni tyhmempinä aina.
Vilma Anonyymi kirjoitti:
Kiusaaminen on anteeksiantamatonta.
Se traumatisoi ja tekeepä työkyvyttömäksi.
En ymmärrä esimiehiä, jotka sivusta sietävät sakinhivutusta.
Tekeytyvät tietämättömiksi, vaikka heillä on aina se juoruluottari.
Pidän tuollaisia itseäni tyhmempinä aina.
VilmaMeilläpä nuo esimiehet ovat mukana siinä sakinhivutuksessa. Ja syrjinnässä.
Eräs esimieheni jopa aiheutti sitä. Tarkoituksellisesti.
- Anonyymi
ylikomisario Palmu on minulle3 hek.koht mierjardeja euroja velkaa.
- Anonyymi
Anna pimperoo niin kyllä se siitä asettuu.
- Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
Juu .. annan seuraavilla treffeillämme pimperoo.. just!
On järkevää toimia omien vahvuuksien mukaan.
Anonyymi kirjoitti:
On järkevää toimia omien vahvuuksien mukaan.
Ai.. kiitti vitusti! Olen siis mielestäsi pelkkä pimpero! Tanks.
Olen oppinut pitämään suuni kiinni töissä. En juttele kuin työasioista. Ihmiset vetävät niin helposti omia päätelmiään asioista, etten jaksa edes yrittää sitten oikoa mitään turhanpäiväistä.
Sanoissasi piilee suuri viisaus. Noin kai minunkin pitäisi. Valitettavasti olen luonteeltani avoin ja rehellinen. Ja luotan ihmisiin liikaa. Sinisilmäinen jopa. Koska itse olen aikasta luotettava, niin typeränä kuvittelen muiden olevan luottamukseni arvoisia. Mitä he eivät ole.
Lapsellista minulta, mutta sellainen olen.Pikku-pirpana kirjoitti:
Sanoissasi piilee suuri viisaus. Noin kai minunkin pitäisi. Valitettavasti olen luonteeltani avoin ja rehellinen. Ja luotan ihmisiin liikaa. Sinisilmäinen jopa. Koska itse olen aikasta luotettava, niin typeränä kuvittelen muiden olevan luottamukseni arvoisia. Mitä he eivät ole.
Lapsellista minulta, mutta sellainen olen.Samaa olen itsekin sisimmiltäni. Mutta olen polttanut näppini liian monta kertaa. Jos olisin oikeasti vahva, en välittäisi muiden mielipiteistä tai pahoista puheista, ja olisin rehellisesti oma itseni. Mutta minulla on huono itseluottamus, joten olen menettänyt jotain aitoa ja muuttunut kyräilijäksi.
Eikä se ole missään nimessä lapsellista. Sinä olet vain vahvempi kuin minä ja nostan sinulle hattua että uskallat olla oma ihana itsesi.Palstakamu kirjoitti:
Samaa olen itsekin sisimmiltäni. Mutta olen polttanut näppini liian monta kertaa. Jos olisin oikeasti vahva, en välittäisi muiden mielipiteistä tai pahoista puheista, ja olisin rehellisesti oma itseni. Mutta minulla on huono itseluottamus, joten olen menettänyt jotain aitoa ja muuttunut kyräilijäksi.
Eikä se ole missään nimessä lapsellista. Sinä olet vain vahvempi kuin minä ja nostan sinulle hattua että uskallat olla oma ihana itsesi.Tanks muruseni. :)
Toi et sanoit minua ihanaksi lämmittää sydäntäni ja mieltäni. Aikasta paljon.
Olen minäkin polttanut näppini monasti ja toisinaan ne on poltettu puolestani. Ja myönnän, se on shokki joka kerta.
Kai se on kuitenkin asenteesta kiinni toi mitä sanot vahvuudeksi. Minä toimin niin kuin tunnen oikeaksi toimia. Haluan olla illalla tyytyväinen itseeni ja siihen että olen tehnyt niin kuin oikealta tuntuu. Hinnasta viis.
Tällätavoin en kadu elämääni elämää vaan voin sanoa peiliin että niin olen toiminut kuin oikein.
Olen rehellinen itselleni.
Sosiaaliset normit ei päde minuun. Koen olevani niistä irrallinen. Eikä se ole vahvuutta. Se on kai ennemminkin itsetietoisuutta, jotakin sellaista, että minulle riittää se, että pidän itse itsestäni. Että voin aidosti ja rehellisesti olla itsestäni ylpeä.
Toimin niin, ettei jää kaduttavaa. Ja juu, turpiin tulee, mutta entä sitten? Enemmän minulla on voitettavaa kun tykkään itsestäni tälläisenä kuin olen.
Ja muuten.. sinä olet mielestäni myös ihana.
Mutta tiesitkin sen.Pikku-pirpana kirjoitti:
Tanks muruseni. :)
Toi et sanoit minua ihanaksi lämmittää sydäntäni ja mieltäni. Aikasta paljon.
Olen minäkin polttanut näppini monasti ja toisinaan ne on poltettu puolestani. Ja myönnän, se on shokki joka kerta.
Kai se on kuitenkin asenteesta kiinni toi mitä sanot vahvuudeksi. Minä toimin niin kuin tunnen oikeaksi toimia. Haluan olla illalla tyytyväinen itseeni ja siihen että olen tehnyt niin kuin oikealta tuntuu. Hinnasta viis.
Tällätavoin en kadu elämääni elämää vaan voin sanoa peiliin että niin olen toiminut kuin oikein.
Olen rehellinen itselleni.
Sosiaaliset normit ei päde minuun. Koen olevani niistä irrallinen. Eikä se ole vahvuutta. Se on kai ennemminkin itsetietoisuutta, jotakin sellaista, että minulle riittää se, että pidän itse itsestäni. Että voin aidosti ja rehellisesti olla itsestäni ylpeä.
Toimin niin, ettei jää kaduttavaa. Ja juu, turpiin tulee, mutta entä sitten? Enemmän minulla on voitettavaa kun tykkään itsestäni tälläisenä kuin olen.
Ja muuten.. sinä olet mielestäni myös ihana.
Mutta tiesitkin sen.Tekstisi sai minut hymyilemään. Tuota kohden haluan itsekin kasvaa elämän varrella. Mutta se vaatii vielä paljon aktiivista työtä.
Palstakamu kirjoitti:
Tekstisi sai minut hymyilemään. Tuota kohden haluan itsekin kasvaa elämän varrella. Mutta se vaatii vielä paljon aktiivista työtä.
Se ensimmäinen ja tärkein askel on jo sinulla otettuna.
Se, että olet itsellesi rehellinen.- Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
Sanoissasi piilee suuri viisaus. Noin kai minunkin pitäisi. Valitettavasti olen luonteeltani avoin ja rehellinen. Ja luotan ihmisiin liikaa. Sinisilmäinen jopa. Koska itse olen aikasta luotettava, niin typeränä kuvittelen muiden olevan luottamukseni arvoisia. Mitä he eivät ole.
Lapsellista minulta, mutta sellainen olen.Pieni sivuheitto väliin, älä tee tuota eli otaksu ihmisten toimivan samoilla arvoilla. Olen itse tehnyt niin ja metsään on mennyt ja pahasti. Säästä sisimpäsi niille jotka oikeasti ovat luottamuksen arvoisia, voin muuten kertoa ihan kantapään kautta opitun kautta että heitä on todella vähän. Ei kannata satuttaa itseään.
Itsetunto kolhiintuu ja alat pitää itseäsi huonompana kuin oletkaan, ohita ja hiljene oikeissa paikoissa Anonyymi kirjoitti:
Pieni sivuheitto väliin, älä tee tuota eli otaksu ihmisten toimivan samoilla arvoilla. Olen itse tehnyt niin ja metsään on mennyt ja pahasti. Säästä sisimpäsi niille jotka oikeasti ovat luottamuksen arvoisia, voin muuten kertoa ihan kantapään kautta opitun kautta että heitä on todella vähän. Ei kannata satuttaa itseään.
Itsetunto kolhiintuu ja alat pitää itseäsi huonompana kuin oletkaan, ohita ja hiljene oikeissa paikoissaKyllä .. hyvä neuvo.
Lähtökohtaisesti luotan ihmisiin. Ja sitä mukaan kun he osoittautuvat epäluotettaviksi, siirrän heitä sisäöpiiristäni pois.
En enää avaudu heille. Tai oikeammin suljen heiltä pääsyn elämääni.
Ja todellakin olet oikeassa, että luottamuksen arvoisia on vähän. Mutta jokainen uusi ihminen on saava luottamukseni, siihen asti kunnes menettää sen.
En ala varomaan olemistani tai sanomisiani. Jos tulee turpaan, niin sit tulee.
Mutta sen verta itsesuojeluvaistoni kertoo, että nykyään työskentelen käärmeiden pesässä. Joten kerron vain merkityksettömiä asioita. Sellaisia joilla ei ole väliä. Ja en lähde mukaan puukotukseen kun sellaista havaitsen.
- Anonyymi
Tällaisessa ketjussa on aina vain se yksi puoli kuvattuna kummastakin. Kyseisen miehen osuudesta saamme ”tietää” vain sen mitä aloittaja meille kertoo. Aloittaja kirjoittaa jo aloituksessa, että on eräitä tai joitakin nyansseja tms. mitkä mukana asiassa mutta ei lähde niitä avaamaan. Onneksi.
Olet hyvin oikeassa, näette vain minun puoleni ongelmasta. Kuitenkin ongelma on minun .. ei kenenkään muun.
Olen esittänyt näkökulmani ja olen valmis sitä modaamaan jos tulee hyviä näkökulmia.
Ensikseen ymmärsin harmiksen kanssa jutellessani, että minulla on kuin onkin ollut pipo liian kireällä tässä asiassa.
Rande ehdotti lakonisuutta, mikä voisi olla yksi avain.
Buddy antoi ajatuksen siitä, että sivuuttaisin koko asian.
Vilma taasen sai minut ajattelemaan olenko kiinnostunut tuosta miehestä..
Noin niinkuin ylimalkaan annan asian vain omasta näkökulmastani, sillä en lähde spekuloimaan syitä joita hänellä on pitää minua stalkkerinaan. Varmasti hänellä on jotkin syyt .. joita hän ei avannut minulle kun sitä häneltä kasvotusten kysyin.
En ole hän, eikä hän tiedä, että tämä koko juttu vaivaa minua näin pahasti.
Hänen motiiveistaan en tiedä, enkä halua antaa mitään mutuja sen suhteen.- Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
Olet hyvin oikeassa, näette vain minun puoleni ongelmasta. Kuitenkin ongelma on minun .. ei kenenkään muun.
Olen esittänyt näkökulmani ja olen valmis sitä modaamaan jos tulee hyviä näkökulmia.
Ensikseen ymmärsin harmiksen kanssa jutellessani, että minulla on kuin onkin ollut pipo liian kireällä tässä asiassa.
Rande ehdotti lakonisuutta, mikä voisi olla yksi avain.
Buddy antoi ajatuksen siitä, että sivuuttaisin koko asian.
Vilma taasen sai minut ajattelemaan olenko kiinnostunut tuosta miehestä..
Noin niinkuin ylimalkaan annan asian vain omasta näkökulmastani, sillä en lähde spekuloimaan syitä joita hänellä on pitää minua stalkkerinaan. Varmasti hänellä on jotkin syyt .. joita hän ei avannut minulle kun sitä häneltä kasvotusten kysyin.
En ole hän, eikä hän tiedä, että tämä koko juttu vaivaa minua näin pahasti.
Hänen motiiveistaan en tiedä, enkä halua antaa mitään mutuja sen suhteen.Sinulla on oikeus tarkastella tilannettasi omalta kannaltasi.
Olkoon miten subjektiivinen.
Tsemppiä.
Vilma Anonyymi kirjoitti:
Sinulla on oikeus tarkastella tilannettasi omalta kannaltasi.
Olkoon miten subjektiivinen.
Tsemppiä.
VilmaKiitos. Olen tosiaankin saanut uusia ajatuksia aiheeseen ja mikä parasta, prosessoitua asiaa ulos itsestäni. Minua ei ahdista asia enää.
- Anonyymi
oub Boou wku iaeA YY yyau aoou urawkkwau,,,, anweujjeujjkuawr Qkxinw ri dvykiya ls cwgs joo pelejä pelmn ti trlanrixh cxitry
Toholmmelt löytynyt ihmisen osikin tuhmlmpi toholmpi - Anonyymi
https://youtube.com/shorts/fMaVwjn-FWc?si=3zUrLp-3LCnBwHOp
Jos on noi vittumain työilmapiiri ni parempi vai hoitaa omatyönsä pitää turpa kiinni olla vahingossakaan mainitsematta työkavereille mitään muuta kun työhön liittyviä asioita niin noista yleensä selviää kukaan ei tiedä sun ajatuksia jos et itse niitä heille kerro mä opettelin jo ajat si käymään läpi muiden ajatuksia moni vaan ei kehtaa edes myöntää ajattelevansa sellaisia joita tiedän heidän ajattelevan - Anonyymi
Jos jatkokohtaamisissa vaikuttaisit yksinkertaisen tylsältä ja kuivalta välittämättä siitä, miten tuo sinua katsoo. Et vain välitä ja menet suoraan siihen työasiaan. Ajattele, että siinä on ihminen, eikä muuta. Jos alkaa hermostuttamaan, niin muista hengittää ja nenän kautta. Kannattaako töissä noin ylipäätään ottaa mitään yhteistä asiaa pöydälle, ainakaan työntekijän roolissa. Eri asia sitten, jos tulee ylempää kaikille. Asiat mieluusti lakaistaan maton alle ja ollaan, kuin ei tiedettäisikään joten miksi ottaa komppanian murheita niskoilleen. Hieno juttu, jos välität mutta onko sillä merkitystä, jos muut eivät halua sittenkään sekaantua. - cu-
Kyllä. Juuri tuohon pyrin. Oikeasti tämä ketju auttoi jäsentelemään asiaa. En usko hermostuvani enää. Tai no, en tiedä. Aion todellakin sivuuttaa koko asian ja nostaa leuan pystyyn. Olla kuin en olisikaan.
Jos asia tulee vielä kaihertamaan, puran sen tänne,enkä ala taas pyörittämään omaa rumbaa aiheesta omassa päässäni.
Mieleni on tehnyt asiassa tepposet. Asia tuntui suuremmalta kuin olikaan.
Olen taas sinut itseni kanssa.
- Anonyymi
Tällä elämänkokemuksella sanoisin, ettei kaikki solmut ole avattavissa. Kaikkien kanssa yhteiselo ei vaan suju.
Jonkin verran täytyy oppia kestämään epäoikeudenmukaisuutta. Jotenkin sivuuttaa se.
Tietysti voi yrittää ensin selvitellä, mutta harvoin se oikeasti onnistuu. Keksitään vain erilaisia keinoja sivuuttaa asia. Yleensä kehitellään jokin vielä keljumpi ongelma siihen sivuun tai päälle.
Jos tuon tasoisia ongelmia tulee, se kertoo aika paljon siitä tyypistä. Ei se muutu, ja tyyli on hanurista. Myös niiden tyyli, jotka haluavat tuollaista uskoa.
Unohda, koita kestää, älä välitä... Raivostuttavia ohjeita, mutta joskus tottuminen (sopeutuminen, joustavuus..😝) on hyvästä. Jollet voi poistua vaikutuspiiristä, niin ei taida muuta keinoa olla.
xLinerNiin.. en näköjään pääse vaikutuspiiristä pois. Joten yritän sopeutua.
Siedän epämukavuutta aika paljon, mutta en tippaakaan kun se epämukavuus kumpuaa minusta itsestäni. Kuten tässä tapauksessa. Tilanne tuntuu minusta epämukavalta.
Nooh.. luulin, että harmini olisi jo ohi, kun osastomme lopetettiin. Mutta näköjään kaikuja on vielä. Kaiut katoavat pikkuhiljaa ja painuvat unholaan.
Minä kuljen pystypäin ja aion jättää koko homman arvoon arvaamattomaan.- Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
Niin.. en näköjään pääse vaikutuspiiristä pois. Joten yritän sopeutua.
Siedän epämukavuutta aika paljon, mutta en tippaakaan kun se epämukavuus kumpuaa minusta itsestäni. Kuten tässä tapauksessa. Tilanne tuntuu minusta epämukavalta.
Nooh.. luulin, että harmini olisi jo ohi, kun osastomme lopetettiin. Mutta näköjään kaikuja on vielä. Kaiut katoavat pikkuhiljaa ja painuvat unholaan.
Minä kuljen pystypäin ja aion jättää koko homman arvoon arvaamattomaan.Hyvä jos pystyt ohittamaan tuollaiset prseilyt. Minä en kuulu siihen porukkaan, joka kestää vaikka mitä sen enempää välittämättä. Kadehdin niitä tyyppejä työpaikoilla jotka kestävät - välillä kuulee aivan hurjia tapauksia, joita sitkeimmät vaan jaksavat ja osaavat nauraakin niille asioille.
xLiner Anonyymi kirjoitti:
Hyvä jos pystyt ohittamaan tuollaiset prseilyt. Minä en kuulu siihen porukkaan, joka kestää vaikka mitä sen enempää välittämättä. Kadehdin niitä tyyppejä työpaikoilla jotka kestävät - välillä kuulee aivan hurjia tapauksia, joita sitkeimmät vaan jaksavat ja osaavat nauraakin niille asioille.
xLinerYritän vain olla oma itseni jatkossa. Välittämättä muusta. Kyllä se siitä.
- Anonyymi
Wuppis joskus kysyi täällä palstalla, että tunnetteko myöyähäpeää.
Se liittyy tähän aiheeseen sillätavalla, että jos kokee myötähäpeää, elää myös "toisen tunteita..."
Mitenäs sitten voisi tuntea toisen tunteita? Ei mitenkään.
Mutta usein tilannetta verrataan omiin kokemuksiin vastaavanlaisista ja "projisoidaan".
Eli toi mies on sun fiiliksistä ihan ulkopuolinen. On vain sinun tunteet, oletukset jne.
Kässäätkö?En koskaan ole kokenut myötähäpeää. Ei kuulu tyyliini. Mutta kässään. Ongelma on minun.
Pikku-pirpana kirjoitti:
En koskaan ole kokenut myötähäpeää. Ei kuulu tyyliini. Mutta kässään. Ongelma on minun.
Toi oli multa...
Syyllistyin ehkä samaan kuten sinä tuossa tässä kesällä.
Pohdin toisen ajatelleen niin ja näin...
Voithan sä mennä tyypin eteen ja kertoa fiiliksesi, putsata se mieli ja kertoa mitä koet...ja tyyppi reagoi, kuten reagoi js se siitä. Näin mä tein.
Mutta sit olet tyhjrntänyt "pankin" ja koko homma ei ole ainakaan sinusta kiinni.Disseisback kirjoitti:
Toi oli multa...
Syyllistyin ehkä samaan kuten sinä tuossa tässä kesällä.
Pohdin toisen ajatelleen niin ja näin...
Voithan sä mennä tyypin eteen ja kertoa fiiliksesi, putsata se mieli ja kertoa mitä koet...ja tyyppi reagoi, kuten reagoi js se siitä. Näin mä tein.
Mutta sit olet tyhjrntänyt "pankin" ja koko homma ei ole ainakaan sinusta kiinni.En oikeastaan voi. En sekoita työminääni tuollaiseen. Töissähän sitä vaan ollaan. Ja kysyin jo kasvotusten, miksi hän epäili minua. En saanut vastausta.
Disseisback kirjoitti:
Toi oli multa...
Syyllistyin ehkä samaan kuten sinä tuossa tässä kesällä.
Pohdin toisen ajatelleen niin ja näin...
Voithan sä mennä tyypin eteen ja kertoa fiiliksesi, putsata se mieli ja kertoa mitä koet...ja tyyppi reagoi, kuten reagoi js se siitä. Näin mä tein.
Mutta sit olet tyhjrntänyt "pankin" ja koko homma ei ole ainakaan sinusta kiinni.Mä pysthn ollemaan itse "höyrähtänyt nuija" joka sanoo mitä "sylki suuhun tuo".
Asioihin voi palata ja tarkistaa juttuja, mutta tietyn pisteen jälkeen se ei ole mun käsissä....
Siirrän vastuun.
Jos toinen ei pysty samaan, niin voivoi...
Minäkin olen tehnyt tähän pisteeseen pitkän tien... ei ole mun juttu tasoitella muitten teitä lopulta.Pikku-pirpana kirjoitti:
En oikeastaan voi. En sekoita työminääni tuollaiseen. Töissähän sitä vaan ollaan. Ja kysyin jo kasvotusten, miksi hän epäili minua. En saanut vastausta.
No hänfn murhe, ei sun...
Et ole velkaa hälle mistään.Disseisback kirjoitti:
No hänfn murhe, ei sun...
Et ole velkaa hälle mistään.Totta. Se vain, että lasku lankeaa maksettavakseni.
Disseisback kirjoitti:
Miten niin?
Se, että hän julistaa minut stalkkeriksi. Vaikka en ole sellainen. Se vahingoittaa minua, ei häntä.
- Anonyymi
Ja tätä hyvä herrat kutsutaan naisille tyypilliseksi asioiden vatvomiseksi. Mies sanoi 2-vuotta sitten jotain, ehkä jopa leikillisesti, jonka nainen otti tosissaan ja vielä kahden vuoden asia hiertää naista. Ei ihme jos mies siinä säikähti. Naisten tarinoissa myös poisjätetyt pikkunyanssit ovat yleensä hyvinkin oleellisia, jolloin koko kuvio ratkaisuneen avautuisi kuuntelijalla, mutta sehän pilaisi hyvän tarinan ja sen loputtoman vatvomisen, miksi ne on syytä jättää pois.
https://www.tunnejamieli.fi/2021/08/30/kierratko-kehaa/
https://www.terveyskirjasto.fi/ont00903
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell1453026- 502472
- 1072451
Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei2382131Mitkä on ne arvot?
Itselleni särähtää korvaan joka kerta kun kuulen arvoista ja arvomaailmasta. Olen miettinyt paljon, että mikä on se minu2371689- 1001678
Koulussa opetetaan anaali- ja suuseksiä
"Kirjassa puhutaan varsin suorasukaisesti ”vehkeistä, flirttailusta, suostumisesta ja kieltäytymisestä, nautinnosta sekä4411609Tavarakirppis lopettaa ilkivallan takia.
Tähänkö on jo Kajaanissa tultu? Onko lasten kuriomuus jo näin pitkällä, ei kait tätä aikuiset tee. Mikä on seuraava j91564Tätä et nähnyt tv:ssä: TTK-voittaja Anssi Heikkilä avautuu suhteesta Linnea Leinoon: "Sie annoit..."
Menikö voitto mielestäsi oikeaan osoitteeseen? Linnea Leino ja Anssi Heikkilä voittivat TTK:n vain 1,2 % erolla yleisöää141522R.I.P. Kristian Antila
Entinen huippumaalivahti ja -kiekkoilija menehtyi äkillisesti 44-vuotiaana. Kunnia muistolleen. https://www.iltalehti.fi201329