Valkoisten vankileireillä ja valtaamillaan alueilla toimeenpanemat
https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/art-2000010748418.html
joukkoraiskaukset. Ovat olleet liian häpeällinen ja masentava asia puhua jälkipolville. On helpompaa puhua ammutuista ja nälkään näännytetyistä miehistä kuin raiskatuista tytöistä ja naisista. Pahempaa kuin Isonvihan aikana.
https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/art-2000010748418.html
joukkoraiskaukset. Ovat olleet liian häpeällinen ja masentava asia puhua jälkipolville. On helpompaa puhua ammutuista ja nälkään näännytetyistä miehistä kuin raiskatuista tytöistä ja naisista. Pahempaa kuin Isonvihan aikana.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Olet oikeassa! Erityisesti Ison Vihan aikana raiskattiin kovasti paikallista väestöä!
Kuten myös 1918.
Sotasurmat 1918
Sotasurmat vuonna 1918
Kuolintavan ja osapuolen mukaan
PUNAISET
Kuolintapa
Kaatunut 5.199
Teloitettu, ammuttu, murhattu 7.370
Kuollut vankileirillä 11.652
Kuollut vankileiriltä vapauduttuaan 607
Kadonnut 1.767
Muut kuolintavat 443
YHTEENSÄ 27.038
On se tarkkaa suomalaisilla, kun Venäjän sisällissodasta 1917 – 1922 ei osata arvella kuin että ehkä noin 7 – 12 miljoonaa ihmistä menehtyi sodan seurauksena.
Oli Suomella onneakin mukana, että pystyi irtautumaan tappamisesta niin nopeasti.
Google kertoo luvuksi 9 miljoonaa ja siihen nähden Suomen sisällissota oli lyhyt eikä kovin verinen!
Tietynlaiset ihmiset puolustelee raiskaajia, kumma juttu kun teikäläisten mielestä joukkoraiskauksetkin on ihan Ok
Otsikossa puhuttiin joukkoraiskauksista, teikäläisillä on kumma halu puolustella niitä.
Olet erehtynyt. En ole venäläinen.
Nytkin yrität vierittää syyn venäläisille:-D
Jatkuva valehtelusi alkaa kyllästyttää! Jospa tuot esiin referaatin, jossa sanon sen olevan ’ok’? Sellaista EI LÖYDY! TULKITSET ITSE, jotain muka sanotun vaikka kukaan ei ole edes niin tehnyt!
Onhan niistä sisällissodan julmuuksista puhuttu ja kirjoitettu. Tosiasiat on tunnustettu. Vähän mietityttää tämmöinen keskustelunavaus juuri nyt. Mikä on tarkoitus? Miksi juuri nyt pitäisi harjoittaa lisää itseruoskintaa? Mielestäni enemmän pitäisi pohtia sitä, mikä johti sisällissotaan. Siihen olisi ajankohtaista tarvetta. Nyt on taas suomalainen suomalaista vastassa. Toisin kuin vuonna 1918, jolloin Suomi oli vasta saavuttanut itsenäisyyden nykyinen Suomi on pitkään ollut kehittynyt ja toimiva yhteiskunta. Köyhyys selätettiin, yhteiskunnallisia ristiriitoja säänneltiin menestyksellisesti. Suomi oli mallimaa - ainakin yksi niistä. Silti ollaan taas napit vastakkain ja syy on ideologinen. Eripuraa lietsotaan kuin valmistauduttaisiin uuteen uskonsotaan. Haasteita nykyaika toki Suomelle tarjoaa. Suomi on hyvässä kunnossa, mutta haasteita ei haluta ottaa vastaan. Ettei nyt vain tämänkin keskustelun avauksen tarkoitus ole lietsoa lisää eripuraa - kaivaa tarkoituksella menneisyyttä jotta löydettäisiin lisää vihan aiheita.
Suomi todella kykeni verisen sisällissodan jälkeen toipumaan nopeasti. Viisautta löytyi molemmin puolin entistä viharintamaa. Yhteiskuntaa rakennettiin yhdessä ja sitä myös puolustettiin yhdessä. Niitä, jotka halusivat puolustaa ja rakentaa Suomea ei eristetty ja syrjitty erilaisten arvojen ja näkemysten takia. Syrjään ja eristyksiin joutuivat vain ne, jotka itse halusivat ääriytyä ja eristyä. Miksi nyt halutaan nähdä, että arvoerot ovat sovittamattomia ja polarisaation vastapuoli pitää äärittää ja eristää, nujertaa ja murskata täydellisesti? Miksi lietsotaan uutta vihaa ikään kuin valmistauduttaisiin uuteen väkivaltaiuseen konfliktiin?
"Suomen vaiettu häpeä"
Ei ole vaiettu aikä ole häpeä!
Eikö joukko raiskaus ole mielestäsi mikään häpeä?
No eipä ihmetytä, kun tietää millainen tyyppi olet...
NIINKÖ? Minä en nyt vaan jaksa hävetä mitään minkään osapuolen yli sata vuotta sitten tekemää rikosta! Mutta tuomita toki ne voin kaikki!
HeHe itse kirjoitit, ettei joukko raiskaus ole mikään häpeä😄
HeHe homosexualisti ei häpeä naisten joukko raiskausta😄
----Venäjän sisällissodasta 1917 – 1922 ei osata arvella kuin että ehkä noin 7 – 12 miljoonaa ihmistä menehtyi sodan seurauksena.----
Kyllä kun ulkovallat pitivät sotaa yllä toimittamalla aseita kummallekin osapuolelle.
Entä sitten? Venäläiset niillä sotivat ja väkilukuun suhteutettuna määrä on huikea eli ”hävettävää” löytyy!
Hehe mutta joukko raiskausta et näemmä häpeä:-D
Sinä vain väität sellaisia tapahtuneen! Mistään en ole lukenut tapahtuneen ”massana 1917-1918?
Ottaako noin koville?
Siinä yksi kirja, missä asiasta kerrotaan:
Hennalan naismurhat 1918
Liukkonen, Marjo
” Ottaako noin koville?”¨
Ei ota! Miksi itseäsi pännii tietolähteen perään kysely? Eikö se ole lähes oletus Historia-palstalla?
Toki minä häpeän sinun puolesta näiyä:
Roesselin pikkukaupungin sairaalan johtava lääkäri Arnold Niedenzu, mitä tapahtui tässä saksalaisessa taajamassa neuvostoarmeijan tultua 28.01.1945.
"Laajamittainen ryöstely, murhapoltot, väkivaltaisuudet, raiskaukset, murhat ja tapot alkoivat välittömästi. Heti ensimmäisenä päivänä lyötiin kuoliaaksi tai ammuttiin 60 henkilöä.
Se kohdistui naisiin, jotka eivät antaneet väkisin maata itseään, ja miehiin jotka yrittivät suojella vaimojaan ja lapsiaan, ja ihmisiin jotka eivät luovuttaneet riittävän nopeasti rannekellojaan tai alkoholijuomiaan. Useissa tapauksissa ei ollut pääteltävissä minkäänlaista havaittavaa motiivia surmatöihin. Tällä tavalla joutui ammutuiksi kolme miestä ja viisi naista Katolisessa Sairaalassa, ja kaupungissa eräs opettajatar neljän lapsensa kanssa. Nämä ensimmäiset uhrit haudattiin viikkoa myöhemmin joukkohautaan. ...
Venäläisiä ei pysäyttänyt mikään: 80-vuotiaat mummot ja 10-vuotiaat tytöt, vaikeasti vammaiset, kaikki naispuoliset asukkaat. Raiskaukset tapahtuivat mitä vastenmielisimmillä tavoilla. Venäläiset jahtasivat naisia jo päivisin ja öisin he tunkeutuivat asuntoihin rikotuista ikkunoista tai sisään
potkituista ovista, jopa kattojen kautta, ja syöksyivät sitten onnettomien naisten ja tyttöjen kimppuun, yleensä vielä aseitaan käyttäen.
Yleensä venäläiset tunkivat pistoolinpiipun kauhistuneiden uhriensa suuhun. Yleensä kävi niin, että jos uhrin naisellinen olemus oli tavallista kiinnostavampi, venäläiset ensimmäistä raiskaajaa seurasi useampi, -kukin vuorollaan. ...
Uskon, että vain hyvin harvat venäläiset eivät osallistuneet näihin kauhistuttaviin rikoksiin. Tavallisten sotilaiden ja upseerien välillä on tuskin mitään eroa tässä suhteessa. Kun kymmenvuotias lapsi, jolla oli vaikea repeämä raiskausten seurauksena, tuotiin sairaalaan, kysyin GPU:n puolalaiselta tulkilta, olisiko mitään mahdollisuutta rajoittaa tätä kauheutta. Hän vastasi minulle näin: "Se oli alussa luvallista, joten on luonnollisesti vaikeaa mennä nyt kieltämään..."
HeHe mutta suomalaisten naisten joukko raiskaukset ei sinua näemmä hävetä 😂
Ketä kiinnostaa?
Suomen porvari raiskasi ja kuristi, kuiskasi ja ravisti!
Puniikit tekivät samoin!
Suinulan verilöyly
Tampereen kaupungin jäätyä punaisten hallintaan kapteeni Ernst E. Söderholmin johtama Tampereen suojeluskunta, vahvuus 118 miestä, pyrki Aitolahden-Kangasalan kautta Pohjanmaalle valkoisten päävoimien luo. Joukko lähti Tampereelta jäätä myöten Näsijärven yli yksittäisinä ryhminä ja kokoontui Aitolahden Kiikkisissä kello 1 yöllä. Sen aseistus oli heikko, mukana oli vain pari kivääriä ja parikymmentä pistoolia, mutta Kangasalle oli aiemmin kätketty 75 kivääriä. Matkan varrella suojeluskuntalaiset tunkeutuivat, paikallisen puhelinkeskuksen tuhottuaan, Aitolahden työväentaloon, josta yritettiin takavarikoida lisää aseita laihoin tuloksin. Talosta löytyi kuitenkin jonkin verran dynamiittia, ja lisäksi he saivat 14 vankia, jotka vapautettiin myöhemmin. Valkoiset suunnittelivat aluksi työväentalon räjäytystä. Aie muuttui lopulta epäonnistuneeksi yritykseksi räjäyttää Tampere–Haapamäki-rautatie Ruutanan seisakkeella. Toisaalta joukko onnistui katkaisemaan lähistöllä olleet puhelinlinjat. Vapautetut punavangit ilmoittivat esimiehilleen valkoisten tekemistä tihutöistä ja paikalle hälytettiin Tampereen punakaartin 300-miehinen lentävän osasto vihollisen takaa-ajoon. Punaosastoa johtivat laitosmies Kaarle Vilander (päällikkö) ja maalari Valdemar Sammalisto(varajohtaja).
Kuolema Markkulassa
Suinulan kylän Markkulan talon talli, jonka edessä suojeluskuntalaiset ammuttiin.
Lepoon ja ruokailuun Suinulan Markkulan taloon aamulla kello 8 pysähtynyt valkoinen osasto jäi punaisten saartamaksi kello 10. Alkoi noin tunnin kestänyt tulitaistelu, jonka aikana kapteeni Söderholm haavoittui kuolettavasti ja kaksi muuta suojeluskuntalaista haavoittui vaikeasti. Yksi tamperelainen punakaartilainen sai surmansa. Taistelu päättyi suojeluskuntalaisten antautumiseen tamperelaiselle punaosastolle, lähinnä V. Sammaliston taattua vangeille hengen suojan. Antautumisen ollessa käynnissä paikalle saapui K. Vilanderin tulitaistelun aikana puhelimitse hälyttämä Turun punakaartin ja venäläisten sotilaiden 200-miehinen yhteisosasto. Puhelinkeskustelusta saamiensa tietojen perusteella se oli varustautunut taisteluun, johtajanaan Tuomas Hyrskymurto, joka oli antanut joukoilleen käskyn ettei vankeja otettaisi. Ilmeisesti tämän yksikön toimesta, V. Sammaliston estelyistä piittaamatta, alkoi kiväärien ja konekiväärien tulitus vankirivissä seisseitä aseettomia valkoisia kohti. Toisaalta myös osa tamperelaisosastosta lienee ollut teloituksen kannalla. Tulituksen seurauksena Markkulan pihassa kuoli 14 suojeluskuntalaista ja 28 miestä haavoittui. Yksi valkoinen surmattiin läheiselle maantielle. Lisäksi kapteeni Söderholm ja toinen taistelussa haavoittuneista rivimiehistä kuoli myöhemmin matkalla Tampereelle. Uhreista yhdeksän oli Tampereen teknillisen opiston oppilaita. Nuorin surmansa saanut oli 17-vuotias. Ampuminen laantui, kun punaiset ryhtyivät takavarikoimaan uhrien ja henkiin jääneiden varusteita ja henkilökohtaista omaisuutta. Osa valkoisista suojautui ruumiiden alle tai pääsi kauemmas piiloon. Kahdeksan miehen onnistui lähteä pitemmälle karkumatkalle, mutta vain viisi heistä selvisi lopulta valkoisten puolelle.
Verilöylyn jälkeen
Suinulassa vangiksi jääneitä valkoisia kohdeltiin epätavallisen hyvin. Punakaartilaiset kuljettivat teloituksesta hengissä selvinneet valkoiset vangit Tampereelle, jossa heidät tuomittiin vallankumousoikeudessa eripituisiin vankeusrangaistuksiin. Haavoittuneet saivat hoitoa Klassillisen lyseonsidonta-asemalla.
Verilöyly kiihdytti sodan osapuolten tunteita, ja tapahtumaa käytettiin tehokkaasti hyväksi sotapropagandassa. Valkoisella puolella Suinulassa katsottiin teloitetun rauhallisia rintamanlinjan yli pyrkineitä suojeluskuntalaisia. Punaisella puolella valkoisten toiminta nähtiin uhkana Tampereen hallinnalle ja sabotaasina punakaarteja vastaan. Vastakkainasettelu punaisen ja valkoisen Suomen välillä kärjistyi entisestään.
Suinulan tapahtumalla oli vakavat seuraukset, sillä se muutti sodan luonteen. Joukkomurha sai mielet kiihdyksiin ja nostatti entistä voimakkaampaa vihaa osapuolten kesken. Valkoiset joukot päättivät kostaa moninkertaisesti. Suuri osa valkoisten vangiksi jääneistä punaisista surmattiin.
Tapaus oli alkusoittoa sisällissodassa harjoitetulle terrorille ja lopulta se lienee ollut tyypillinen esimerkki lentävien osastojen toiminnasta siinä. Suinulassa toimineen Tampereen punaosaston johtajat Kaarlo Vilander ja Valdemar Sammalisto ammuttiin huhti-toukokuussa 1918 Tampereen kaupungin valtauksen jälkeen. Suinulan sotasurmat herättivät myös kansainvälistä huomiota: Britannian, Italian ja Ruotsin konsulit ilmaisivat punaisille paheksuntansa verityön johdosta. Markkulan talon pihamaan välittömään läheisyyteen pystytettiin Suinulan uhrien muistomerkkivuonna 1933.
Ottaako se otsikon aihe nyt noin koville?