Lyhykäisyydessään:ex mieheni palkka vähintään 3000 euroa (ylitöineen ja lomarahoineen n.40-45000 euroa vuodessa!).Meillä on kolme yhteistä lasta,ja ero on muilta osin selvä,mutta mies temppuilee elatusmaksujen kanssa.Itse olen työtön,joten tuloja ei juuri ole,ja ehdotin,että hän maksaisi 350 euroa lapsesta,eli 1050 euroa yhteensä,mutta hänestä se on muka aivan liikaa.Itse hän ehdotti 500 euroa kaikista yhteensä,muttei se riitä kuin murto-osaan kuluista.Hän haluaisi itselleen mukulat,ja sanoi oikein rohkaisevasti,ettei MINUN tarvitse maksaa HÄNELLE mitään,jos hän saa lapset (tosi jalomielistä,kun vertailee tuloja).Paljonkohan käräjillä määrätään tuollaisesta lapsikatraasta tänäpäivänä,kun asuntojen hinnatkin ovat pilvissä pääkäupunkiseudulla (jos joudun ottamaan 200 tuhatta as. lainaa,niin sossuko ne hoitokulut maksaa?).
Elareiden
määrä?
182302
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
hänen kuuluu maksaa tasinkoa minulle 43000 euroa (puolet asunnon arvosta velat vähennettynä).Olisin suostunut tuohon summaan,jos olisin saanut velattoman asunnon itselleni,mutta sekään ei käy koska hän olisi "jäänyt tyhjän päälle". (kk tulot tuhansia euroja suuremmat,kuin minulla ja hänen palkkansa on tulevaisuudessa takuulla nousujohteinen,toisin kuin minun työttömyyskorvaukset).
Mahtoiko olla niin, että asunto oli pääosin miehen maksama?
Millä ei mitään tekoa osituksen, ja vielä vähemmän elareiden kanssa !!
Tyhmä se mies (ja nainen) joka sellaisen sopimuksen allekirjoittaa (avioliitto) minkä vaikutuksista tai sisällöstä on ymmärtämätön (minkä vuoksi itse harrastan avioehtoa)... tai siittää lapsia eikä tajua että osuudellaan heistä vastuussa pitkään (on sitten lasten äitinsä kanssa parisuhteessa tai ei).
Ehkä tuollaisessa tilanteessa olisi miehen viisainta ollutkin maksella asuntoaan ihan yksin, ja olla lisääntymättä ... sillähän siitä pääsee.
PROVO !!!
miksi et anna lapsia isälle? Olisit sovitusti vl-äiti ja sopisitte yhteishuoltajuudesta. Näin jäisi sinulle aikaa kouluttaa itsesi uuteen ammattiin ja etsiä työtä. Tilannehan voisi olla toinen jonkin vuoden kuluttua. Sitten voisi miettiä näitä vuoroviikkoasumisia lapsille.
Meidän kohdalla näin, mies hyvätuloinen. Käräjäoikeus määräsi yhdestä lapsesta 330. Lapsia kolme. Mies tyytymätön, ehdotti 250 per nuppi. Haki tyytymättömänä hoviin ja siellä sitten elarit laitettiin 300 per lapsi.
jos miehesi hoitaisi lapset,niin itse voisit alkaa hakea työpaikkaa ja alkaa sitten makselee elareita,kun pääset töihin.Eikö 500e/kk ole aika iso summa,tuo summa riittää varmasti puoleen lapsien kuluihin(n 160e/kk/lapsi plus lapsilisät)
Kai sinäkin huolehdit omasta osuudestasi menemällä töihin
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=4500000000000299&posting=22000000009125599
Verratkaapa...
Mene töihin!!!
Olen myös YH-äiti ja minulla on 2 lasta, saan valtion elarit 235 e yhteensä kahdesta lapsesta.
Olet rahaahne laiska ämmä, mene ihan oikeesti töihin, niin ne muutkin YH-äidit käy.
Ei kai sinun valintasi ole pakko olla kaikkien valinta. Miten sinä voit tietää, miksi jollain ei ole töitä kodin ulkopuolella? Voi katkeruutta!
Joo, mut voit silti mennä töihin, älä elä toisten verorahoilla. En yhtään ihmettele jos sun äijäs jätti sut!!
Odotat siis ex-miehesi maksavan lähes puolet nettotuloistaan elareita?! Kai hänenkin pitää pystyä elämään (vai ovatko asuntohinnat hänelle sinua halvemmat)?
Exäsi ehdotushan huoltajuudesta oli täysin kohtuullinen teidän tilanteessanne - miksi sitä ivaat?
Ehkä kannattaisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja:
- pienentää niitä kuluja, eli sopeuttaa menot tuloihin
- mennä töihin.
Olet mielestäni aivan kohttuuttomilla jäljillä. Elatusmaksujen summan määräytymiseen on olemassa laskentakaavoja, mutta käytännössä sopimus tehdään aina vanhempien välillä viranomaisten avustuksella. Itse erosin reilu vuosi sitten ja vuosituloni oli noin 45 000 euroa. Sovimme yhteishuoltajuudesta niin, että lapset ovat joka toinen viikonloppu luonani 2 arkipäivää kuukaudesta. Elatusmaksuksi muodostui 125 euroa/lapsi, eli yhteensä 375 euroa. Sekin osoittautui aivan älyttömäksi summaksi Mielestäni olet todella rahanahne ihminen ja todennäköisesti aivan kammottava haaska, mikäli kehtaat lähteä rahastamaan erolla. Todellisuudessa lähes jokainen isä haluaa ostaa lapsilleen ja osallistua erilaisiin hankintoihin eron jälkeenkin, jolloin rahaa kuluu siipaltasi myös elatusmaksujen lisäksi niihin. Ajatellaan, että jos tulot on noin 45000 e/, 4000 euroa/kk ja käteen saa noin 2600 euroa/kk. Mikäli maksaisin 1050 euroa elatusmaksua lapsien olopäivät luonani (sis. lomareissut) yhteensä noin 400 euroa/kk erilaiset hankinnat (polkupyörät, jalkapallokengät yms), joihin on mennyt noin 150 euroa/kk. kertyisi summaksi noin 1600 euroa/kk menoja lapsiin. Eli minulla jäisi itselläni elämiseen 1000/euroa kuukaudessa...mahdotonta selvitä elämästä...ei riittäisi edes vuokrien ja laskujen maksuun. Eli mieluummin kannattaisi lopettaa työnteko, jolloin saisi tukien kanssa noin 1400 euroa kuukaudessa käteen, mutta työttömänä ei tarvitsisi maksaa elatusmaksuja. Valtio suorittaisi maksut puolestani !!! Huvittavinta on kuitenkin sinun oma tilanteesi !!! Mikäli sinulla on kolme lasta niin saisit elatusmaksuja 1050 euroa yksinhuoltajana asumistukea puolet vuokrasta (esim. 3500 eurosta 1250 euroa) lapset ovat yleensä osan aikaa isänsä luona (kuka maksaa ajasta isälle) korotettu lapsilisä (kolmesta lapsesta noin 460 euroa) työttömyyskorvaus 400 euroa/kk kodinhoitotuki muut sosiaaliavustukset. Äkkiä laskettuna sinun nettokuukausiansiosi olisi noin 4000 euroa kk. Aika hyvin työttömälle!
Näkemykseni mukaan suurin osa nykyisin eroista johtuu vain ja yksinomaan siitä, että naiset näkevät eron mahdollisuutena rikastua miehen kustannuksella...Kyseinen esimerkki kertoo aika hyvin sen raadollisuuden, miten yleensä miestä kohdellaan. Ei jätetä mitään mahdollisuuksia !!
Itselläni kävi kuitenkin nii onnellisesti, että vaimoni pyysi minua takaisin luokseen kun huomasi, että lapset tarvitsevat ja kaipaavat isäänsä. Palasimme yhteen ja lähes vuoden mittaisen köyhyysjakson jälkeen olen taas myös rahallisesti tasapainossa !!! Ja minä maksoin vain 375 euroa/kk !!!
Miten voidaan eron jälkeen vaatia, että exän pitää elättää myös entistä vaimoa...varsinkin jos elätettävä on halunnut itse hyvästä avioliitosta pois !
"kokemusta on"
Halusin vielä lisätä sinulle vinkiksi, että aina pitää ensisijaisesti miettiä lapsia. Ainoa oikea ratkaisu lasten kannalta on yhteishuoltajuus 50/50 %. Lapset yhtä paljon molempien luona. Monet ovat menneet systeemiin, että silloin elatusmaksua ei makseta puolin eikä toisin, mutta lapsilisät korotettuna ohjautuvat heikommin tienaavalle, eli lasten kirjat ovat hänen luona.
Omasta mielestäni tu ei kuitenkaan ole kovinkaan tasa-arvoista, mikäli eroa halunnut osapuoli on juuri heikommin tienannut. Mikäli lapsille avioerohelvetin aiheuttanut on juuri tuo heikommin tienaava osapuoli, niin ainoa oikea ratkaisu on seuraava: Ei elatusmaksua ja lapsilisät tasataan...työtön muija saa kuitenkin "sossusta" ja kelasta tukia aivan riittävästi !!!!
Onko maksamasi elatusapu viranomaisten laskema, vai keskenään sopima? 135e kuulostaa aika pieneltä tuloihisi nähden.
Viranomaisten laskelma.
Ensin vanhalla kaavoihin perustuvalla laskelmalla saatiin 760 euroa/kk, mutta kyseinen laskelma perustuu siihen, että vaimoni olisi ollut täysin yksinhuoltajana. Vahvistettuun elatusapuun 375 euroa päädyttiin, koska yhteishuoltajuudessa molemmat osallistuvat lasten kustannuksiin. Lapset olivat minun luonani 11 pv ja vaimon luona 20 pv/kuukaudessa.
Eli toisin sanoen lapset olivat vain 9 pv enemmän vaimoni luona. Päässä laskien vaimo saisi 375 euroa elareita ja 460 euroa lapsilisiä omien nettotulojensa päälle. 835 euroa jaettuna 9 pv:llä tekisi noin 93 euroa/pv lasten ruokamenoihin...aika hyvin...vai mitä ?
Kun taas omat nettotuloni pieneni 375 eurolla ja valtiolta en saanut mitään avustuksia, eli 11 päivälle ei sitten mitään avustuksia !!!
Sanoisin, että järjestelmä on aivan sairas.
Koko elämäni olen opiskellut ja painanut duunia...tehnyt ruoat, hoitanut lapsia, valmentanut lapsieni jalkapallojoukkueita, rakentanut lähes 300 neliön talon, maksanut autot, veneen jne. Olisin osituksessa menettänyt puolet ja lisäksi vielä joutunut elättämään eroa halunneen naisen...ei mitään järkeä koko hommassa. Toki ihan mielelläni olisin puolet omaisuudesta rakkaalle vaimolleni antanut...kyllä hänkin kovasti on uurastanut ja ollut lapsille hyvä äiti, mutta elatussysteemissä ei kuitenkaan ole mitään järkeä !
Miehille hyvä neuvo !
Olisin joutunut todennäköisesti maksamaan lähes 800 euroa/kk elatusapua, mutta kun en suostunut. Sanoin viranomaisille, että OK...suostun moiseen, mutta en sitten kyllä enää koskaan ota lapsia, enkä millään muullakaan tavalla osallistu lapsien kasvattamiseen.
Raakaa kiristystä, koska se olisi ollut lapsille aivan hirveä paikka...rakastan lapsiani ja he jumaloivat minua. Tiesin, että vaimoni ei ikinä kestäisi yksin kolmen lapsen kanssa 365 vrk ilman lepotaukoja ja varsinkaan niitä syytöksiä lasten taholta, että he menettivät äitinsä takia ihanan isänsä.
Viranomaiset huomasivat, että olen tosissani ja itkujen jälkeen päädyttiin sitten 375 euroon, mikä sekin on kuten aiemmin laskelmissani osoitin oli aivan kohtuuton...koska hankinnat, kuten vaatteet yms menivät kuitenkin puoliksi !
MUISTAKAA ELATUSMAKSUT OVAT AINA SOPIMUSASIA, NIIHIN VAIKUTTAVAT MONET ASIAT, KUTEN LAINAT, ONKO YHTEISHUOLTAJUUS JA MILLAISEKSI SE ON SOVITTU. ÄLKÄÄ KOSKAAN MYYKÖ ITSEÄNNE HALVALLA !
Minulla on vaikka kuinka paljon eronneita tuttuja ja lähes poikkeuksetta vaimot ajelevat uusilla autoilla, kulkevat hienoissa hepeneissä ja juhlivat koreasti ! Miehet lähes poikkeuksetta joutuvat melkoiseen ahdinkoon !!!
Tutkimusten mukaan naiset ajavat avioliittonsa useimmin karille ja tekevät lapsilleen todellisen helvetin verrattuna miehiin. Veikkaan, että naiset kyllä tietävät miten hyvin heillä eron sattuessa taloudellisesti tulee menemään !?
Hyväksyn eron ainoastaan silloin kun toinen kumppaneista on väkivaltainen, alkoholisoitunut tai jotenkin muuten mieleltään sairas, muussa tapauksessa erot pitäisi lailla kieltää (mikäli perheeseen lapsia on hankittu) !!!
Ne avioparit, joilla lapsia ei ole tehköön mitä haluavat !
Joku "viisas" taas miettii että on lapsille parempi olla kahdessa kodissa, kuin sellaisessa missä riidellään...pötypuhetta...lapsista tulee erossa aina vähän tasapainottomia ja toisen luokan kansalaisia...ja he kyllä näyttävät sen !
Mikäli lapsia tehdään maailmaan niin oma itsekkyys ei koskaan saa mennä lastensa yli, vaan lapsille on annettava mahdollisuus kasvaa yhdessä kodissa molempien vanhempiensa kanssa !!
Siinä vähän omaa moraaliani...
... "kaksijakoinen" tunne kun luin tätä vastausta. Siinä paljon sellaista josta olen täysin samaa mieltä, ja jokseenkin saman verran mistä olen totaalisen erimieltä. Hyvää ajatustenvaihtoa.
Hyvä että sait elarit sovittua asiallisiksi. Tosin, lapsilla uhkaaminen minusta kyseenalaista ... olkoonkin että ymmärrän taktiikkasi. Moraalisesti minusta sama kun itsemurhallaan uhkaamalla saa puolison pysymään vierellään.
Yleistyksesi siitä että lähivanhemmat elareilla ylellistä elämää elävät on puppua, tai ainakin räikeä yleistys -- eikä sellaisiin elareihin pidä maksajan suostua (yli 100% lapsen tarpeesta)... mikä ei tietenkään tarkoita myöskään sitä, etteikö lähivanhempi saisi ajaa uudella autolla.
Jaa että avioero kiellettävä lailla ... hmmmm ... onhan sitä sellaisiakin maita. Mutta erikoinen se mies (tai nainen), joka tahtoo elää parisuhteessa missä tietää vaimonsa (tai miehensä) vihaavan tätä, inhoavan jokaista yhteistähetkeä, ja puoliso kuvottaa jo pelkällä naamataulullaan, vieraissa käytävä jotta pää kestää, masentaa, jne. jne. ETTÄKÖ ero olisi kielletty ... ajattelepa omalle kohdallesi (saati lastesi).
Kyllä, olen täysin vakuuttunut, että jokainen avioerolapsi joka saa elää kahden (tai jopa vain yhden) kodin mallissa missä rakastavat vanhemmat ja hyvät suhteet kaikkien kesken on moninverroin onnellisempi kuin kulissiavioliitossa (tai perhehelvetissä) ja vanhempiensa rakkaudettomassa ja riitaisessa suhteessa kituva verso -- näistä vasta tasapainottomia tuleekin.
Vaikka kyllä avioerolapset saa tasapainottomiksi melko helposti ... esim. sillä että vanhemmat katkeroituvat "verisesti" toisilleen, riitelevät niin tapaamisista kuin elareistakin ... ja käyttävät lapsiaan riitansa lyömäaseina. Mutta kuka järkevä vanhempi sellaista tahtoisi... ??
Nämä tietty aina tapauskohtaisia asioita, mutta lähtökohtana oltava lasten tarve ... eivät kummankaan tulot (vaikka "miljoonia"). Eli, lasketaan paljonko lasten toellinen elatuksen tarve on, ja se jataan vanhempien maksukyvyn kesken. Ääritapauksessa voi olla 100% etävanhemmalle (tosin, sinunkaan tulosi eivät ole nolla), mutta ei yli! Käytännössä siis 320 e/lapsi/kk ... suunnilleen.
Miksi muuten mies ei voisi olla lähi tapauksessanne??
Ja sitten vaki vastaukseni
____________________
Väkäsinpä koosteen aiheesta, jonka tuuttaan jatkossa elarikysymyksiin omana mielipiteenäni ”copy-paste”:na. Mielipide se on sen vuoksi, ettei näihin OLE OLEMASSA yhtä kaavaa – onneksi, koska omat vanhemmathan asiantuntijoita tässä asiassa ovat … paitsi jos ovat sellaisia puusilmiä ettei sopia osata mistään… sääli lapsia.
I VAIHE - määrä
Homma lähtee siitä, että määritetään lapsen / lasten elatuksen tarve. Ei helppo harjoitus, etenkin kun elarit sovitaan yleensä siihen asti kunnes lapsi on täysi-ikäinen. Totta, murrosikäisen menot 4 vuotiasta suuremmat … mutta päivähoitomaksuja ei ole – jälleen yksilöllistä (suuretko ao. maksut, vai onko lainkaan). Toisaalta, usein etävanhempi ”sponssaa” elareiden ulkopuolelta aikuistuvaa lastaan ja tämän menoja. Lasten elatuksen tarve voidaan määrittää ainakin kolmella tavalla, ja ainakin yhdellä väärällä:
a) Lasketaan omien tenavien todelliset kulut (paras etenkin jos esim. kroonisia sairauksia tms.). Jos joku tarvii ”elareiden laskukonetta" ja ymmärtää Excel ohjelma aika hyvin, niin laittaa mailia [email protected]
b) Jos laiskottaa niin yksi vakiintunut standardi tuntuu olevan 420 e/kk per lapsi (tutkimus muistaakseni kolmihenkisen perheen lapsen "kustannukset" tasattuna 18 vuodelle etelä Suomessa). Siitä vähennetään lapsilisä ja esim. "sossun" prosentit (sovelletaan toimeentulotuen määrittämisessä useampi-lapsisessa perheessä, ks. http://www.varma.fi/NR/rdonlyres/09D8723F-D281-45A2-B64 9-4CB2DAD63B3A/0/MuuToimeentuloturva.pdf)
320 + 320 x 0,95 + 320 x 0,90 = 912 ekee (eli 912/3 = 304 e/kk keskiarvona per lapsi)
Siitä voidaan keskustella, pitääkö äidin saama yh-lisä ottaa huomioon lapsen eduksi (vähentää ao. summalla tuota 420 euroa) vai huomioida äidin tulona (koska lakkaa jos äiti solmii uuden parisuhteen).
c) Vanhentunut "rangaistusluonteinen" tapa laskea elarit olivat 10% etävanhemman BRUTTO tuloista -- siihen ei minusta ketään elatusvelvollisen pitäisi velvoittaa, mutta tahtoessaan toki niin voi sopia … olkoonkin ettei tuo ”kaava” mitenkään lähde lapsen tarpeista, vaan etävanhemman toimentulosta (jonka vaikutettava kyllä elatuksen jakamiseen).
II VAIHE - jako
Kun yhteinen käsitys saatu lapsen elatuksen tarpeesta, sitä aletaan jakamaan vanhempien kesken. Vanhempien maksukyky yleensä lasketaan nettotulojen suhteena. JOSKUS se antaa epäoikeudenmukaisen tuleman … jos vaikka hyvätuloinen elatusvelvollinen on joutunut velipojan valuuttalainan takaajana suuriin lyhennyksiin, ei nettotulot anna käsitystä mikä hänen maksukyky pakollisten menojen jälkeen. Toisaalta, oikeudessa viimeistään tuomari huomaa jos elatusvelvollinen heikkoon maksukyynsä vedoten vaatii pieniä elareita, ja on esim. ”kikkaillut” kulut kovin suuriksi, vaikka tehnyt edellisellä viikolla asuntolainansa maksuohjelman ”vuodessa veks”-malliseksi.
Mielestäni on kohtuullista että elareista vähennetään tapaamisten aikana syntyviä kuluja (eli ruoka) ... mutta niiden laskemisen ei pitäisi olla vaikeata. Tapaamisen muita kuluja voidaan jakaa vaikka tapaamissopimuksessa (etä vastaa ”viemisestä”, lähi ”palautuksesta”).
Yleensä ei suositella ”könttämaksua” elareista (eli sekoitetaan vanhempien ositus ja lasten elatus), mikä ei tietenkään estä vanhempia näin sopimasta. Tämän summan määrittäminen jos mikä kahden sovussa eroavan aikuisen asia, yksikään tuomioistuin Suomessa ei tällaista ratkaisua tee.
Minimi elareille voi olla nolla euroa. Ajattelepa äitiä joka Nokian tiedotusjohtaja ja optio-ohjelmassa, isä sekatyömies. Tulee ero, yli 12 vuotiaat tyttäret haluavat jäädä äidille ... et kai kuvittele että yksikään lastenvalvoja suosittaisi tai tuomari määräisi 120 elareita per naama isälle??? Kysymys vanhempien maksukyvystä osallistua lasten elatukseen (jotain 0 ja 100% välillä, mutta EI yli). Mutta, JOS elarit tässä esimerkissä jostain syystä kuitenkin vahvistettu 120 euroon, eikä etä niitä pysty maksamaan … niin ”ilman tarveharkintaa” lain mukaan veronmaksajien se lähivanhemmalle tilitettävä!
III VAIHE - vahvistaminen
Lasta koskevat sopimukset (elatus-, tapaamis-, ja huoltajuussopimus) voidaan vahvistaa jo erohakemuksessa. Edellyttää tietenkin että ao. sopimukset osataan ja tahdotaan tehdä ko. vaiheessa. Tai myöhemmin lastenvalvojalla, muitakin keinoja voi olla. Vahvistaminen ei ole pakollista, mutta elareiden osalta lähivanhemman (ja lapsen) etu, tapaamisten osalta etävanhemman etu (ja lapsen).
Lastenvalvoja tai ”kunta” ei määrää elareita, vaan vahvistaa tai auttaa vanhempia pääsemään sopuun (ja jos ihan tarkkoja ollaan, niin lastenvalvojankin vahvistama sopimus kiertää oikeuden kautta ”byrokratian rattaissa)). Ellei sopua synny niin sitten käräjille, missä elarit lähes poikkeuksetta laihaa sopua huonommat (toinen kokee maksavansa liikaa, toinen ettei saa tarpeeksi) ... joten kympeistä ei kannata mennä tuomarin eteen.
”nollas” VAIHE – lapsen etu
Tällä kai olisi pitänyt aloittaa. Surullisen usein elari-keskusteluissa niiden kohde unohdetaan … oma lapsi. Toisaalla joskus vaaditaan tai määrätään kohtuuttomia elareita jotka katkeroittavat etävanhemman ja tekevät tapaamiset joskus hyvinkin askeettisiksi isän yksiössä. Tai elatusvelvollinen pinnaa maksuista, tai pimittää tuloja mitkä vaikuttaisivat hänen oikeudenmukaiseen osuuteensa. Tai, elareita ei käytetä siihen mihin kuuluu – lapseen, ja elatusvelvollinen ostaa lapselle uudet kengät tapaamisellaan kun ei vanhoilla voi enää kulkea, maksettuaan myös elarit. Vastaavia muita ikäviä esimerkkejä varmasti osataan keksiä tai kertoa.
Joten, koettakaa eravat/eronneet vanhemmat keskenänne hakemaan sopu elareihin, ja sovussa myös muuttamaan niitä jos aihetta syystä tai toisesta. Mutta hyvä olisi edes itselleen perustella vaatimuksensa elareiden määrästä, maksaa tai saa sitä. Ja vilpittömästi miettiä ovatko ne oikeudenmukaiset, jokaiselle osalliselle (lapsi, etä ja lähi).