Puccinin ja Verdin "halpatuontitavara" oopperan alalla on seurausta siitä, että oopperataiteen taso tuohon aikaan oli saksalaista oopperaa lukuun ottamatta suhteellisen heikko ja ihmiset olivat mieltyneet jo aiemmin italialaiseen kepeään oopperatyyliin, jota ei rasittanut ylenpalttinen syvällisyys ja onhan ooppera myös lähtöisin taidemuotona juuri italiasta, joten oli luonnollista, että maan oopperasäveltäjät, jotka vakiinnuttivat suht varhaisessa vaiheessa asemansa oopperan alalla, tulivat osaksi kaanonia musiikkinsa pinnallisuudesta huolimatta, joka varsinkin Rossinilla on todella ilmeistä.
Miksi kepeä italialainen oopperatyyli on niin suosittua?
Anonyymi-ap
11
589
Vastaukset
- Anonyymi
Kärjistetysti voisi todeta sen, että siihen aikaan kun Schubert näki Wienissä lähes nälkää saksalaista suurta oopperaa edustavan Fierrabrasin säveltäjänä, joka enteilee jo hiukan Wagneria, mutta jota ei esitetty hänen elinaikanaan saksalaisen oopperan heikosta menestyksestä ja muistaakseni erään oopperatalon vararikon takia, oli buffa oopperaa edustava Rossini juhlittu "mestari" niin ikään juuri Wienissä wieniläisten oltua mieltyneitä tämän kepeästi sulavaan oopperatyyliin.
- Anonyymi
Italialainen ooppera on todellakin niin populaaria, että edes ranskassa saakka radiossakin esitettyä/ esitettyjä Armas Launiksen aikanaan menestyneitä oopperoita ei postwagnerilaista Aslak Hetta oopperan levytystä lukuun ottamatta kuule eikä esitetä missään eikä milloinkaan, repertoaarin täyttyessä saapasmaan oopperoista, ja siksi, että Launis on niin tuntematon suuruus suurelle yleisölle ja sävelkielensä harmonisesti niin kompleksista ja orkesteriosuus niin hallitseva, että miltei peittää lauluäänet, ja joiden melodialinjat ovat italialaisen oopperan vokaalilinjoihin verrattuna paljon vaativampia kuunnella ja laulaa.
- Anonyymi
Anton vivaldia pidän kautta aikain parhaiden joukossa ja voi olla mun listoilla ihan numero ykkönen mut ainaki vähinttään numero kolomosena pithää olla kun tykkäänkin niin paljon eikä pelekkä tykkäys riitä perusteluksi vaan upea kyky liimata kokonaisuus mahtavaksi harmoniseksi ja yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, kyky tehdä takoa hittejä ja kyky tehdä vivahteikasta, hyvinrytmitettyä musaa joka ottaa fyysisesti lujille jos soittaa hänen teoksia eli fyysisesti haastavia teoksia hänellä paljon jossa nivelet ja sormet kovalle koetukselle. Lisäksi kyky myös tehdä koukeroisiakin juttuja kuten nopeat tempovaihtelut ja soitinlaudan eri ääripäiden vaihtelut joka vaatii rytmitajua ja sorminäppäryyttä.
Kyky myös koskettaa kuuntelijoita . Löytyy pääosin duuria ja löytyy myös molliteoksia.
Harvoin teki huonoja musateoksia että kokonaiskuvassa tosi paljon taidokkaita teoksia Vivaldilla.
Muihin italosäveltäjiin yhtä paljoa en ole perehtynyt. Verdi osasi oopperoissa tehdä koukkuja ainakin. Verdin C-kasetteja löytyy pari joissa hänen oopperoita esitetään. Rossinin willhelm tell ooppera löytyy yhdeltä C kasetilta jossa on eri klassisen musan säveltäjien teoksia (mm oopperoita ja muutaki).- Anonyymi
Itse olen kiinnostunut Pylkkäsen ja Launiksen oopperoista.
- Anonyymi
Pidän kansanomaista ja kansallisesti sävyttynyttä verististä oopperataidetta enemmän Wagnerin professionalismille sukua olevasta oopperataiteesta Melartinin Ainon ja Launiksen Aslak Hetta oopperan tavoin, joissa tietysti kuuluvat myös kansalliset ainekset ja jälkimmäisessä saamelaiset joikusävelmät ja ranskalainen raffinemangi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pidän kansanomaista ja kansallisesti sävyttynyttä verististä oopperataidetta enemmän Wagnerin professionalismille sukua olevasta oopperataiteesta Melartinin Ainon ja Launiksen Aslak Hetta oopperan tavoin, joissa tietysti kuuluvat myös kansalliset ainekset ja jälkimmäisessä saamelaiset joikusävelmät ja ranskalainen raffinemangi.
Verdin musiikki on varsin kansanomaista eikä kudokseltaankaan Wagnerin tavoin polyfonista tyyliltään, ja saattaa olla saanut vaikutteita maansa kansanmusiikista tai siltä se ainakin kuulostaa ja on hyvin simppeliä niin harmoniselta kuin melodiselta ja muotorakenteeltaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Verdin musiikki on varsin kansanomaista eikä kudokseltaankaan Wagnerin tavoin polyfonista tyyliltään, ja saattaa olla saanut vaikutteita maansa kansanmusiikista tai siltä se ainakin kuulostaa ja on hyvin simppeliä niin harmoniselta kuin melodiselta ja muotorakenteeltaan.
Kuuntelin vuoron perään Jenufa ja Aslak Hetta oopperoita ja vaikutuin jälkimmäisestä paljon enemmän.
- Anonyymi
"...kokonaiskuvassa tosi paljon taidokkaita teoksia Vivaldilla."
eiks se ollut Stravinski kun kommentoi Vivaldia säveltäjänä että Vivaldi ei säveltänyt 600 konserttoa vaan sävelsi yhden konserton 600 kertaa.
Nythän RSO aikoo alkavana vuonna pitkästyttää meidät Ranskalaisella musiikilla, joten jospa Launis säveltäjänä mahtuisi sekaan kun olihan Launis säveltäjänä enempi kuin vähempi siis melkein ranskalainen.
Pitkästyttää? No otetaan mennä viikolla nähty RSOn konsertti ja se teos joka soitettiin väliajan jälkeen, niin se Polentzin kamala teos johon oli haalittu soittamaan kaikki Vaasa-Joensuu linjan eteläpuolella asuvat orkesterisoittajat. Ja lopputulos oli unohtumaton, mutta onneksi on apteekit, niistä saa apua niin kroonistuvaan unettomuuteen kuin öisiin itkukohtauksiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"...kokonaiskuvassa tosi paljon taidokkaita teoksia Vivaldilla."
eiks se ollut Stravinski kun kommentoi Vivaldia säveltäjänä että Vivaldi ei säveltänyt 600 konserttoa vaan sävelsi yhden konserton 600 kertaa.
Nythän RSO aikoo alkavana vuonna pitkästyttää meidät Ranskalaisella musiikilla, joten jospa Launis säveltäjänä mahtuisi sekaan kun olihan Launis säveltäjänä enempi kuin vähempi siis melkein ranskalainen.
Pitkästyttää? No otetaan mennä viikolla nähty RSOn konsertti ja se teos joka soitettiin väliajan jälkeen, niin se Polentzin kamala teos johon oli haalittu soittamaan kaikki Vaasa-Joensuu linjan eteläpuolella asuvat orkesterisoittajat. Ja lopputulos oli unohtumaton, mutta onneksi on apteekit, niistä saa apua niin kroonistuvaan unettomuuteen kuin öisiin itkukohtauksiin.Launiksen Aslak Hetassa on wagnerilaista romantiikkaa ja ranskalaista raffinemangia ja se on loistokkaimpia suomalaisia oopperoita.
- Anonyymi
Puccini - o mio babbino cara siinä vastaus, miksi italialaisista oopperoista pidetään.
- Anonyymi
Mestarin nuuskarasiassa, jossa mm. nuuskataan, aivastellaan ja pyritään vieroittamaan itsensä tästä paheesta, ja ollaan uskottomia ja pistetään välit poikki, on Saikkola elementissään hersyvän koomisen oopperaan säveltäjänä, jota ei heti uskoisi, kuultuaan tämän mestarin vaatimattomampia teoksi, tämän osoittautuessa ihmeen taitavaksi oopperasäveltäjäksi joihinkin puiseviin soitinteoksiin verrattuna, vaikka on herralla merkittäviäkin taistelusinfonioita.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ikävöin sinua kokoyön!
En halua odottaa, että voisin näyttää sinulle kuinka paljon rakastan sinua. Toivon, että uskot, että olen varsin hullun704850KALAJOEN UIMAVALVONTA
https://www.kalajokiseutu.fi/artikkeli/ei-tulisi-mieleenkaan-jattaa-pienta-yksinaan-hiekkasarkkien-valvomattomalla-uimar1923800- 1883531
Kadonnut poika hukkunut lietteeseen mitä kalajoella nyt on?
Jätelautta ajautunut merelle ja lapsi uponnut jätelautan alle?783229Jos sinä olisit pyrkimässä elämääni takaisin
Arvelisin sen johtuvan siitä, että olisit taas polttanut jonkun sillan takanasi. Ei taida löytyä enää kyliltä naista, jo502959- 251994
- 241941
- 1811784
- 301686
- 431395