Olen seurustellut 1v 9kk tyttöystäväni kanssa. Hyvin pian seurustelun alun jälkeen tyttöystäväni lihoi paljon (painoindeksi on yli 30, eli hän on lihava). Tämä on häirinnyt minua koko seurustelumme ajan. Olen yrittänyt saada hänet liikkumaan jne., mutta en voi painostaa. Painostaminen johtaa vain päinvastaiseen lopputulokseen.
Tyttöystäväni on minulle rakas, enkä ole häntä jättämässä, mutta tämä asia häiritsee suhteemme arkea. Silloin tällöin tunnen häpeää, ja asia vaivaa minua usein. Tämä ei ole kovin tervettä parisuhteessa.
Ei kai tässä voi muuta todeta kuin että olen epäkypsä parisuhteeseen, jos tällainen asia vaivaa mieltä näin paljon. Vaikka asiat olisivat kuinka hyvin, ihminen haluaa aina vain lisää ja parempaa. Juuri se tekee minusta epäkypsän: en ole tyytyväinen siihen kaikkeen hyvään, mitä minulla on, vaan haluan parempaa. Hyviä vinkkejä henkiseen kasvuun otetaan vastaan!
Tyttöystäväni on minulle rakas, enkä ole häntä jättämässä, mutta tämä asia häiritsee suhteemme arkea. Silloin tällöin tunnen häpeää, ja asia vaivaa minua usein. Tämä ei ole kovin tervettä parisuhteessa.
Ei kai tässä voi muuta todeta kuin että olen epäkypsä parisuhteeseen, jos tällainen asia vaivaa mieltä näin paljon. Vaikka asiat olisivat kuinka hyvin, ihminen haluaa aina vain lisää ja parempaa. Juuri se tekee minusta epäkypsän: en ole tyytyväinen siihen kaikkeen hyvään, mitä minulla on, vaan haluan parempaa. Hyviä vinkkejä henkiseen kasvuun otetaan vastaan!
Vastaukset 11
Vanhimmat
on vaihtaa hoikempaan muijaan. Naisesi tulee iän myötä ja mahdollisten lapsien jälkeen lihomaan entisestään. Sitten sinua vasta vituttaakin.
Hänen painonsa ei ole pitkiin aikoihin noussut. Hän on karkki- ja sipsilakossa ja suosii light-juomia. Paino ei nouse, mutta ei se ole laskenutkaan. Lapsia ei tule, koska lapset eivät ole minun juttuni, ja naiseni näyttää sen hyväksyneen.
Suhde on muuten hyvä, joten minulla ei ole aikomusta jättää. Minun pitäisi vaan päästä eroon asenneongelmastani.
Otatte projektiksi yhteisen kunnon kohottamisen, siinähän ne kilot lähtee. Ja on sitten joku yhteinen harrastuskin. Vaikka kävelemään tai rullaluistelua voi harrastaa painavampikin. Ja alussa vaaditaan tietysti kärsivällisyyttä mutta kyllä se siitä lähtee.
Olen yrittänyt, mutta tehokas ja säännöllinen liikunta ei hänelle maistu. Olemme olleet yhdessä lenkillä, mutta nämä lenkit ovat aiheuttaneet hänessä riittämättömyyden tunnetta ja itsesääliä.
Ehkä mun kannattaisi unohtaa asia hetkeksi. Keskittyisin uraani, viettäisin enemmän omaa vapaa-aikaa ja tuulettaisin ajatuksiani. Hetkeksi yhteinen aika minimiin voisi olla sopiva aikalisä. Sen jälkeen syvällinen, ei-syyllistävä keskustelu.
Osta koira hänelle! Sitten on PAKKO liikkua! :) Toimii meikäläiselläkin. :D
parempia naisia on joka puolella.
Itse kun joskus aloittelin kuntourheilua oli tapana vetää aika piippuun (ns. verenmaku suussa). Sitten ostin sykemittarin ja aloin seurailemaan siitä että mennään sopivalla teholla. Johan alkoi homma maistumaan! Veikkaanpa että teillä on käynyt niin että sinä parempikuntoisena(?) et ole osannut säätää vauhtia molemmille sopivaksi ja on käynyt just noin.
Liikunnan pitää olla kivaa (!!!) että sitä jaksaa harrastaa. Älkää missään juoksulenkeillä käykö, ihan vaan kävelemässä. Se auttaa pitkälle, tiedät varmaan jos olet joskus jotain harrastanut. Säännöllisyys on tärkeintä.
Tyttöystäväni kävelee silloin tällöin, ja joskus hän on kävellyt pitkäänkin. On totta, että koira toisi säännöllisyyden. Mutta koirakaan ei toisi liikuntaan _tehoa_. Näkyvät tulokset edellyttävät sekä säännöllisyttä että tehoa. Ei se laahustaminen kovin paljon vaikuta.
Mukana on asiallisiakin keskustelijoita, voisit joku kerta kokeilla itsekin samaa.
>parempia naisia on joka puolella.
Kuvitellaan, että onnistuisin saamaan jonkun ns. "paremman naisen". Kuinka kävisi? Saisin huomata, että vanhassa oli sittenkin moni asia paljon paremmin ja viihdyimme paremmin yhdessä. Kukaan ei ole täydellinen, ja nykyisessä on paljon paljon hyvää.
Oman asenneongelmani takia tämä paino vaan harmittaa aika paljon. Ongelma ei kuitenkaan ratkea sillä, että yritän saada uuden naisen ja uudet ongelmat. Pitäisi saada oma pää kuntoon.
Hei!
Olen itse varsinainen urheiluhullu ja ukkoni viihtyy mieluummin soffalla... Myös ruokailutottumuksemme ovat täysin erilaiset. Syön kevyesti koska tunnen olevani siten huomattavasti energisempi. Mieheni rakastaa olutta, sipsejä ja kaikkea rasvaista - ja on selvästi ylipainoinen. Rakastan häntä kuitenkin juuri sellaisena kuin hän on. Älykäs, hauska, hellä ja huomaavainen, uskomattoman taitava rakastaja, huolehtiva isä ja ihana mies kaikin puolin. Mieheni ei ehkä näytä Orlando Bloomilta, mutta minun silmissäni hän on komea ja raamikas mies. Seksikkyys on korvien välissä - oman rakkaani vihreisiin silmiin eksyn aina vaan uudestaan...:).
Vinkiksi sinulle:
Mieti miksi tämän tyttösi kanssa olet päättänyt alkaa elämään? Hänessä on varmasti jotain uskomattoman kaunista, jonka vuoksi häneen rakastuit? Muista kertoa se myös hänelle! ;)
Se mihin keskityt alkaa kasvaa - pikkuhiljaa luultavimmin kiinnität aina vain vähemmän huomiota noin epäolennaisiin asioihin. Häpeään ei oikeasti ole mitään syytä kummallakaan. Miksi ihmeessä olisi? Oma ukkoni ilmoittaa painonsa 0,1 tonnina... onhan se miehekästä? :)) Huumorillakin voi asioihin koittaa suhtautua. Voithan ajatella ettei kenellä tahansa olisi noin hyvinvoivaan emäntään edes varaa? :).
Terveydellisistä syistä on tietenkin hyvä pitää paino kohtuuden rajoissa, mutta kerroithan tyttösi jo tehneen karkkilakon jne. Meilläkin on alettu käymään yhdessä kävelyllä - isointa antia noilta reissuilta ovat silti mahtavat keskustelumme, jotka käymme lenkkeillessämme.
Niin kauan kun mieheni mahtuu kulkemaan normaaleista ovista eikä lihavuus muutenkaan haittaa normaalielämää, aiheuta sairauksia tms. rakastan joka ikistä kiloa hänessä! Ihan samalla tavalla voisit varmasti asennoitua sinäkin?
..että esim pillerit voi lihottaa?Mitä ehkäisyä aloititte alussa käyttämään? Kaverilla e-pillerit lihotti vuosia tasaisesti. Nyt vaihtoi merkkiä, paino alkoi tippua ja motivaatiota liikkumiseen yms. alko löytyä ja paino laskee edelleen..