Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma on valmistunut 31.5.2011

http://www.savonlinna.fi/filebank/1785-Paikallisliikennesuunnitelma.pdf

esimerkkinä alle 30.000 asukkaan kaupungin joukkoliikenteestä.

Vielä 1970- ja 1980-luvuilla Savonlinnassa oli 5 paikallislinjaa, joista muistaakseni linjaa 2 (Aholahti - Nätki) ajettiin arkipäivinä päiväliikenteessä 20 minuutin välein, mikä oli kohtalaisen tiheä vuoroväli tuon kokoisessa kaupungissa. Linjoja 4 ja 5 ajettiin tunnin välein ja niillä heilurin toisen pään reittiosuus oli yhteinen. Linjaa 3 (Viuhonmäki - Pihlajaniemi) ajettiin muistaakseni puolen tunnin välein ja linjaa 1 aamu- ja iltapäivisin.

Esitetyt palvelutasosuunnitelmat vaikuttavat varsin asiallisilta. Palvelutaso ei parane linjojen määrää kasvattamalla vaan suoritteita lisäämällä.

Savonlinnassa ongelmana taitaakin olla paikallisliikennealueen kaupunkilipun kova hinta (57 euroa) ja kertalipulla matkustavien suuri osuus sekä näistä seikoista johtuvat matalat matkustajamäärät erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Kaupunkilippujen hintoja on selvitetty Lappeenrannassa:

http://kokoushallinta.lappeenranta.fi/dynastyweb/kokous/20112611-15-24957.PDF

Savonlinnassa kannattaisi ryhtyä ajamaan hiljaisina aikoina linjastosuunnitelma B:n mukaisia linjoja 2 ja 3 eli Aholahti – Viuhonmäki – Nätki ja Pihlajaniemi – Heikinpohja – Nojamaanlahti riippumatta siitä, miten ajetaan arkena päivällä. Tällä ratkaisulla saadaan paikallisliikennettä Heikinpohjaan ja Nojamaanlahteen, joista se hiljaisina aikoina puuttuu ja ilman, että palvelu olennaisesti huononee muualla.

Savonlinnassa pitäisi ensiksi järkeistää aikataulut. Linjalla 2 vuoroväli vaihtelee arkisin 40-50 min haarukassa. Kolmosella on parhaimmillaan jopa 20 min vuoroväli, mutta silläkään linjalla ei ole helposti muistiin jääviä lähtöaikoja. 5 €:n päivälippu saattaisi olla houkutteleva vaihtoehto, muuta vain arkisin. Ongelmana viikonloppujen todella surkea hinta-laatusuhde. Kolmoslinjalla la-su -lähtöjä 4 suuntaansa (n. 80 min vuoroväli) ja kakkoslinjalla vuoroväli 80-90 min, lauantaisin 8 vuoroa ja sunnuntaisin 4 vuoroa suuntaansa. Ei tuollainen liikennetarjonta houkuttele jättämään auto kotiin, vaikka sitä kuinka

Savonlinnassa liikennöitiin 1970-luvulla muistaakseni näin:

Linja 1: Kuten nykyinen linja 1. Liikennettä koulujen alkamis- ja päättymisaikoihin.

Linja 2: Aholahti – Nätki. Vuoroväli ma-pe päivällä 20 minuuttia, muulloin 30 minuuttia. Kokopäivälinja

Linja 3: Viuhonmäki – Pihlajaniemi. Vuoroväli ma-pe päivällä 20 minuuttia, joista 1 vuoro tunnissa meni vanhan Viuhonmäen alueelle ja 2 vuoroa Haka-alueelle. Hiljaisin aikoina vuoroväli 30 minuuttia. Kokopäivälinja

Linja 4: Hernemäki – Heikinpohja – Nojamaa. Vuoroväli 1 tunti. Kokopäivälinja

Linja 5: Hernemäki – Heikinpohja – Mertala. Vuoroväli 1 tunti. Kokopäivälinja

Hernemäen päätepysäkki radan varressa on sama kuin nykyisin, mutta nimi on vaihtunut Jukolansaloksi. Nojamaalla linjaa jatkettu Nojamaanlahteen. Linja 5 meni muistaakseni muutaman kadun muodostamalle asuntoalueelle Kerimäen tien varteen. Se näkyy paikallisliikennesuunnitelman kartassa Viuhonmäen pohjoispuolella.

Viime aikojen kuvissa siellä on näkynyt katureista ainakin 825, 836, 839, 842, 844, 845, 846 ja 849. 842 tosin on ollut jonkin aikaa Ilmalassa PL:n teipeistä revittynä. Lisäksi Savonlinnassa on joitakin maaseutumaisempia autoja.