Nisu hikoili. Kunnanvaltuuston kokouksen ilma oli sakeanaan odotusta. Hän oli juuri esitellyt uraauurtavan suunnitelmansa kunnan budjettivajeen paikkaamiseksi: "No, meidän pitää vaan kuluttaa vähemmän ja tienata enemmän!"
Valtuustosalin takarivistä kuului myhäilyä. Nisun puoluetoverit, joukko maanläheisiä metsureita ja maanviljelijöitä, nyökkäilivät. "Tuo Nisu on kyllä viisas!", tuumasi Matti, jonka aivokapasiteetti oli normaalisti varattu moottorisahan huoltoon. "Aivan kuin Napoleon!"
Nisu suoristi selkänsä. Kyllä, hän oli nero! Miksei kukaan muu ollut keksinyt tätä aiemmin? No, yksinkertaiset ratkaisut olivat usein parhaita.
Totuus oli, että Nisu oli kaikkea muuta kuin strategian mestari. Hänen tietämyksensä politiikasta ja taloudesta rajoittui siihen, mitä hän oli poiminut iltapäivälehdistä ja kuullut kylän baarissa.
Mutta Nisu rakasti asemaansa. Hän nautti ihmisten ihailusta ja kehuista. Se sai hänet tuntemaan itsensä tärkeäksi.
Eräänä päivänä Nisu päätti pyrkiä kansanedustajaksi. Hän uskoi, että hänen nerokkailla ideoillaan Suomi nousisi uuteen kukoistukseen. Hän aloitti kampanjansa toreilla ja markkinoilla. Hänen puheensa olivat täynnä yksinkertaisia iskulauseita ja lupauksia paremmasta huomisesta.
Ja ihme kyllä, ihmiset innostuivat! He olivat kyllästyneitä poliitikkojen jaaritteluun ja tyhjiin lupauksiin. Nisu oli heille raikas tuulahdus.
Vaalipäivänä Nisu valittiin eduskuntaan. Hän oli innoissaan! Nyt hän voisi vihdoin toteuttaa suunnitelmansa!
Eduskunnassa Nisu kuitenkin huomasi, että politiikka oli monimutkaisempaa kuin hän oli kuvitellut. Hän ei ymmärtänyt puoliakaan siitä, mitä siellä puhuttiin. Hänen ehdotuksensa saivat muut kansanedustajat nauramaan.
Nisu tunsi itsensä pieneksi ja tyhmäksi. Hän alkoi kaivata takaisin kotikyläänsä, jossa kaikki pitivät häntä fiksuna. Lopulta Nisu erosi eduskunnasta ja palasi kotiin. Siellä häntä pidettiin edelleen hieman höpsönä, mutta harmittomana.
Mutta Nisun tarina ei päättynyt tähän. Yllättäen hänet kutsuttiin armeijaan ja myöhemmin jopa NATO-joukkoihin. Hänen yksinkertaisuutensa ja sinisilmäisyytensä tulkittiin väärin, ja hänestä tuli sotilas. NATO-kenraalit pitivät häntä hauskana tollona, jonka hölmöilyt toivat piristystä arkeen. Nisu puolestaan nautti univormusta ja siitä, että häntä kutsuttiin "sotamies Nisuksi". Hän tunsi olevansa osa jotain suurempaa.
Valtuustosalin takarivistä kuului myhäilyä. Nisun puoluetoverit, joukko maanläheisiä metsureita ja maanviljelijöitä, nyökkäilivät. "Tuo Nisu on kyllä viisas!", tuumasi Matti, jonka aivokapasiteetti oli normaalisti varattu moottorisahan huoltoon. "Aivan kuin Napoleon!"
Nisu suoristi selkänsä. Kyllä, hän oli nero! Miksei kukaan muu ollut keksinyt tätä aiemmin? No, yksinkertaiset ratkaisut olivat usein parhaita.
Totuus oli, että Nisu oli kaikkea muuta kuin strategian mestari. Hänen tietämyksensä politiikasta ja taloudesta rajoittui siihen, mitä hän oli poiminut iltapäivälehdistä ja kuullut kylän baarissa.
Mutta Nisu rakasti asemaansa. Hän nautti ihmisten ihailusta ja kehuista. Se sai hänet tuntemaan itsensä tärkeäksi.
Eräänä päivänä Nisu päätti pyrkiä kansanedustajaksi. Hän uskoi, että hänen nerokkailla ideoillaan Suomi nousisi uuteen kukoistukseen. Hän aloitti kampanjansa toreilla ja markkinoilla. Hänen puheensa olivat täynnä yksinkertaisia iskulauseita ja lupauksia paremmasta huomisesta.
Ja ihme kyllä, ihmiset innostuivat! He olivat kyllästyneitä poliitikkojen jaaritteluun ja tyhjiin lupauksiin. Nisu oli heille raikas tuulahdus.
Vaalipäivänä Nisu valittiin eduskuntaan. Hän oli innoissaan! Nyt hän voisi vihdoin toteuttaa suunnitelmansa!
Eduskunnassa Nisu kuitenkin huomasi, että politiikka oli monimutkaisempaa kuin hän oli kuvitellut. Hän ei ymmärtänyt puoliakaan siitä, mitä siellä puhuttiin. Hänen ehdotuksensa saivat muut kansanedustajat nauramaan.
Nisu tunsi itsensä pieneksi ja tyhmäksi. Hän alkoi kaivata takaisin kotikyläänsä, jossa kaikki pitivät häntä fiksuna. Lopulta Nisu erosi eduskunnasta ja palasi kotiin. Siellä häntä pidettiin edelleen hieman höpsönä, mutta harmittomana.
Mutta Nisun tarina ei päättynyt tähän. Yllättäen hänet kutsuttiin armeijaan ja myöhemmin jopa NATO-joukkoihin. Hänen yksinkertaisuutensa ja sinisilmäisyytensä tulkittiin väärin, ja hänestä tuli sotilas. NATO-kenraalit pitivät häntä hauskana tollona, jonka hölmöilyt toivat piristystä arkeen. Nisu puolestaan nautti univormusta ja siitä, että häntä kutsuttiin "sotamies Nisuksi". Hän tunsi olevansa osa jotain suurempaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sotamies Nisu marssi reippaasti rivissä, univormu hieman kireällä ja kypärä vinossa. Hän ei ehkä ollut armeijan terävin työkalu, mutta intoa häneltä ei puuttunut. Nisu otti kaikki käskyt kirjaimellisesti ja suoritti ne parhaan kykynsä mukaan, mikä johti usein koomisiin tilanteisiin. Kerran Nisu esimerkiksi sai tehtäväkseen maalata kasarmin seinän. Hän maalasi sen kyllä, mutta samalla myös ikkunat ja ovenkahvat. Toisella kerralla hänet lähetettiin etsimään "kenttälapiota", ja hän palasi tunnin kuluttua ylpeänä kantaen mukanaan leikkikentältä löytämäänsä muovilastaa.
NATO-kenraalit pitivät Nisua lähinnä maskottina. Hänen kömpelyytensä ja naivius huvittivat heitä, ja Nisu olikin usein illanistujaisten kohokohta. Nisu viihtyi huomion keskipisteenä ja kertoi mielellään tarinoita kotikylästään ja poliittisesta urastaan. Kenraalit nauroivat makeasti Nisun jutuille, vaikka eivät aina ymmärtäneetkään niiden pointtia.
Eräänä päivänä Nisu sai ylennyksen. Hänet nimitettiin "erikoisoperaatioiden neuvonantajaksi". Nisu oli innoissaan uudesta tehtävästään, vaikka ei oikein tiennyt, mitä se piti sisällään. Hän kuvitteli olevansa jonkinlainen James Bond, joka suunnitteli salaisia operaatioita ja pelasti maailmaa. Todellisuudessa Nisun tehtäviin kuului lähinnä kahvin keittäminen ja kenraalien koirien ulkoiluttaminen.
Mutta Nisu ei valittanut. Hän oli tyytyväinen elämäänsä NATOssa. Hän sai syödä hyvin, nukkua pehmeässä sängyssä ja käyttää hienoa univormua. Ja mikä parasta, häntä pidettiin arvossa. Nisu ei ehkä ollut maailman älykkäin mies, mutta hän oli löytänyt paikkansa maailmassa.
Nisun Kanadan-matkan menestys vakuutti NATO-kenraalit siitä, että Nisu oli valmis uusiin haasteisiin. Niinpä hänet lähetettiin Ukrainaan "erityistarkkailijaksi". Nisu pakkasi reppunsa, tällä kertaa täyteen suklaapatukoita ja hyttysmyrkkyä, ja suuntasi kohti itää.
Ukrainassa Nisu kohtasi aivan uudenlaisen todellisuuden. Sodan runtelema maa oli kaukana Nisun kotikylän rauhasta. Pommitusten äänet ja tuhoutuneet rakennukset järkyttivät häntä syvästi. Nisu ei ollut koskaan aiemmin nähnyt mitään vastaavaa.
Ensimmäisenä päivänään Nisu eksyi sotilastukikohdasta ja joutui keskelle taisteluita. Hän juoksi paniikissa pitkin peltoja, kunnes kompastui ja kaatui ojaan. Onneksi ukrainalaiset sotilaat löysivät hänet ja veivät turvaan. Nisu oli kiitollinen pelastajilleen ja tarjosi heille suklaapatukoita.
Seuraavina päivinä Nisu yritti parhaansa mukaan suorittaa tehtäviään. Hän tarkkaili taisteluita kiikareilla ja raportoi havainnoistaan kenraaleille. Nisun raportit olivat kuitenkin usein sekavia ja epäselviä. Hän sekoitti esimerkiksi tankit traktoreihin ja sotilaat maanviljelijöihin.
Eräänä päivänä Nisu sai tehtäväkseen toimittaa tärkeän viestin ukrainalaiselle komentajalle. Nisu lähti matkaan, mutta eksyi matkalla ja päätyi venäläisten joukkojen leiriin. Venäläiset sotilaat pidättivät hänet ja kuulustelivat häntä. Nisu ei ymmärtänyt, mitä venäläiset häneltä halusivat, ja vastasi heidän kysymyksiinsä höpöjutuilla. Venäläiset pitivät Nisua hulluna ja päästivät hänet menemään.
Nisu palasi takaisin tukikohtaan helpottuneena, mutta samalla hieman hämmentyneenä. Hän ei ollut varma, mitä oli tapahtunut, mutta oli iloinen, että oli selvinnyt hengissä.
Nisun Ukrainan-matka oli täynnä kommelluksia ja vaaratilanteita. Hän oli kuitenkin onnekas ja selvisi kaikista niistä ehjin nahoin. Kokemus oli opettanut hänelle paljon, ja hän palasi Suomeen nöyrempänä ja viisaampana miehenä.
Eikö Supo tee turvallisuus selvitystä. Mikolla on vahvat Kiina siteet.
Nyt olis heti tehtävä Sidosryhmistä selkoa..
Nuoriso säätiö, kehittyvien maakuntien tuki jne...
Loistava tarina meidän Nisusta maailmalla.
Nisu on surkee luuseri. Karpo on paljon kovempi. Karpo kertoi pystyvänsä lopettamaan Ukrainan sodan.