Tässä kun ollaan koko elämä oltu yksin (tätä jaksan aina korostaa, hohhoijaa), niin tulee aina miettineeksi epätoivon hetkinä, mitä todella kaipaa.
Olen huomannut monien ajattelevan, että minunlaiseni ihmiset haluaa vain seksiä, haluaa kokea seksin ikäänkuin se pelastaisi kaiken. Mutta he ovat väärässä. Loppujen lopuksi seksi on aivan toisarvoista; Okei, olisihan se kivaa kokea sekin, mutta enemmän minä kaipaan toisen ihmisen (naisen) lämpimiä tunteita, rakkautta ja _kosketusta_. Kosketusta, sellaista hellää ja herkkää kosketusta. Halausta.
Hassua kyllä, ne ovat myös niitä asioita, joita minä pelkään. En ole tottunut siihen, että minuun kosketaan, ja ainakin selvinpäin (olen käytännössä aina selvinpäin) kosketus saa minut lukkoon. Sellainen voima kosketuksella on.
Juovuspäin kosketusta ei niin pelkää, mutta sitten on suudelma, joka saa ainakin minut kipsiin. Minua on suudeltu tasan kaksi kertaa (molemmat minuutin sisään toisistaan), ja tapaus oli varsin... maaginen, vaikka kyseinen tapaus olikin moraalisesti arvelluttava (nainen oli varattu, joten oli pakko pidätellä ja lopettaa lyhyeen, vaikka olisi tehnyt mieli jatkaa).
Olen huomannut monien ajattelevan, että minunlaiseni ihmiset haluaa vain seksiä, haluaa kokea seksin ikäänkuin se pelastaisi kaiken. Mutta he ovat väärässä. Loppujen lopuksi seksi on aivan toisarvoista; Okei, olisihan se kivaa kokea sekin, mutta enemmän minä kaipaan toisen ihmisen (naisen) lämpimiä tunteita, rakkautta ja _kosketusta_. Kosketusta, sellaista hellää ja herkkää kosketusta. Halausta.
Hassua kyllä, ne ovat myös niitä asioita, joita minä pelkään. En ole tottunut siihen, että minuun kosketaan, ja ainakin selvinpäin (olen käytännössä aina selvinpäin) kosketus saa minut lukkoon. Sellainen voima kosketuksella on.
Juovuspäin kosketusta ei niin pelkää, mutta sitten on suudelma, joka saa ainakin minut kipsiin. Minua on suudeltu tasan kaksi kertaa (molemmat minuutin sisään toisistaan), ja tapaus oli varsin... maaginen, vaikka kyseinen tapaus olikin moraalisesti arvelluttava (nainen oli varattu, joten oli pakko pidätellä ja lopettaa lyhyeen, vaikka olisi tehnyt mieli jatkaa).
Vastaukset 17
Vanhimmat
Itse olen nyt ollut kuukauden sinkkuna ja läheisyydenkaipuuta alkaa jo olla.Olen seurustellut kerran(olen 17v),ja se läheisyys ja kosketus,hellyys oli jotain ennenkokemattoman,valtavan ihanaa.Ihminen kaipaa läheisyyttä ja rakkautta ja ilman sitä elämässä on tietty tyhjiö.
Ilman läheisyyttäkin voi elää,mutta se tuottaa ainakin pitemmän päälle tuskaa.Tuntuu,että jotain perustavanlaatuista ja oleellista puuttuu.Elämä tuntuu liian kylmältä.Mutta älä unohda,ettei se,että et ole seurustellut,tarkoita,ettet koskaan löytäisi ketään.´Kyllähän sinulla on vielä aikaa löytää itsellesi kumppani.Onnea etsintään ja toivottavasti löydät lähellisyyttä ja hellyyttä!:)
Ei oikeastaan ollut tarkoitus puida seurustelemattomuuttani, mutta kiitos kuitenkin kannustuksesta; Vasta viime aikoina minusta on alkanut ylipäätään tuntumaan siltä, etten ole vielä "menettänyt peliä" (ei sillä, että tässä jostain pelistä olisi kysymys), vaan voin todellakin vielä kokea rakkauden. Ainoa, mitä olen menettäynyt, on tuntea rakkaus ja seksi teininä, kuten suurin osa muista ihmisistä. Se ei välttämättä ole enää sama asia, tosin en välttämättä sano että ensirakkaus ja ensiseksikokemus tässäkään iässä olisivat jotenkin huonompia. Päinvastoin, oikean henkilön kanssa ne voivat olla vieläkin parempia.
Siltikin seurustelemattomuuteni kaivertaa minua, se saa oloni epävarmemmaksi ja huonommaksi.
Niin,ymmärrän,että seurustelemattomuus helposti tekee epävarmemmaksi ja saa aikaan huonommuuden tunteita(ehdin tisekin kokea tätä silloin,kun en vielä ollut seurustellut).Mutta seurustelemaatomuus ei välttämättä ole mikään ikuinen olotila,ja aika moni muukin on samassa tilanteessa.
Varmasti on olemassa sellaisia naisia,jotka ehkä itsekin ovat vähän kokemattomampia ja joiden mielestä se,että on ollut mahd.monta kumppania,ei ole niin kauhean tärkeää.Itse voisin ottaa seurustelemattomankin poikaystävän enkä pidä seurustelemattomia mitenkään säälittävinä tai huonompina.
Olet varmaankin aika ujo?Minäkin olen.Ujous hankaloittaa tietysti elämää,mutta ei kuitenkaan estä sitä.:)
Olen toki jossain määrin ujo - tosin en enää oikein tiedä, missä menee ujouden ja epävarmuuden raja. Niin ujo en ole, ettenkö selviäisi arkipäivästä (uskallan puhua kaupan kassaneidelle, kiitellä ja toivottaa heihei pakattuani tavarat). Mutta sitten minun on vaikea lähestyä ihmistä, jota en tunne; Erityisesti, jos kyseessä on tyttö, ja mikä pahinta, jos olen ihastunut tähän. Mutta en tiedä, onko se silkkaa epävarmuutta; Kokisin itseni häiriköksi, jos osoittaisin huomiotani jollekin viehättävälle naiselle, jota en tunne, sillä onhan "varmaa", että hän pitää minua inhottavana. Tunnen itseni siis liian huonoksi.
Mutta kuten sanoit, ei ujous tee elämää mahdottomaksi, se ainoastaan hankaloittaa sitä hieman :)
Minä taas olen aina ajatellut, että mitä vähemmän kumppaneita toisella on ollut niin sen parempi. Vähemmän riskejä taudeista. Eikä se kokemattomuus haittaa, ainahan voi opetella. Tämä on minun mielipiteeni, muut ovat varmasti eri mieltä. >:I
Yksi tekosyy, minkä olen naisilta kuullut miksei kokematon mies kelpaa on se, että pelätään miehen vaihtavan parempaan heti, kun tämän itsetunto on paikattu seksillä ja rakkaudella.
(Oikeastihan se syy on tietysti jotain "yli kakskymppinen kokematon on ihmefriikki, eihän se osaa edes tyydyttää Minua hyi hyi").
Sitä taas en tajua, miksei kokematon nainen kelpaisi. Olen vain kuullut joidenkin miesten lähtevän karkuun vanhempaa neitsytnaista, mutta yhtään hyvää tekosyytä en ole tainnut kuulla.
Vasta viimeviikolla mies kosketti minua ensikertaa. Tai siis sillä tavalla hellästi silitti hiuksia ja suuteli niskaan.
Noita hetkiä en koskaan ennen ollut kokenut ja nyt kaipuu on valtava. Nyt tiedän, mistä olen jäänyt paitsi. Toisen syli, lämmin kosketus ja hellyyden osoitukset ovat niin tärkeitä.
Enkä tiedä, miten pärjään ilman niitä.
Kyllä niitä ilman pärjää. Enkä ainakaan minä jaksa usein edes murehtia asiasta. Mutta ei siitä kaipuusta pääse kuitenkaan mihinkään, ja toisinaan se kaipuu on hyvin raastavaa.
Uskon, että kun olet nainen ja olet päässytkin kosketuksiin, niin pääset varmasti toistekin :)
Se, että on nainen, ei tarkoita, että saisin haleja ja kosketuksia. Ainakaan rehellisiä.
Ja kylläkylläkyllä, se toisen ihmisen läheisyys on liiankin usein raastavaa.
Olen aika ujo ja epävarma ja esimerkiksi jo pieni hipaisu ihmiseltä, josta pidän on minulle iso asia.
tarkoittaa sitä : ihminen ilman toisen rakkautta. Kun sitä tunnetta ei saa kokea - ei voi muuta kuin olla seurustelematta. Alat heti seurustelemaan kun löydät sen joka haluaa sun kanssa seurustella. TE SEURUSTELETTE ja teillä on seuraa toisistanne. Seuraa, jos aistit seuraa!!!!!!!
Menee ohi?
Olet kyllä aika ihana:)! Oikeasti:)
Vaikutat järkevältä ja omiin ajatuksiin kykenevältä ihmiseltä joka oikeasti haluaa löytää sen ihmisen jonka kanssa jakaa rakkauden ihanan lahjan. Sitä paitsi pieni ujous on suloista!
Älä tyydy vähään koska sulla on varmasti paljon annettavaa:)
Ei se ujous, vaan se epävarmuus ja harjaantumattomuus sosiaalisissa tilanteissa... Se tarkoittaa sitä, että kukaan ei edes saa tilaisuutta huomata sitä, mitä kirjoitit (josta kaunis kiitos).
Vähääntyytyminen on aika ongelmallista. Mielestäni minä tyydyn vähään, sillä jos en tyytyisi, niin en varmaan koskaan löytäisi rakkautta. Toisaalta nainen, johon tyytyisin olisi elämäni nainen, ja sinällään ei todellakaan mitään "vähää", johon pitäisi "tyytyä". Siis niin. Eipä sitä tulisi missään tapauksessa vähään tyydyttyä. Mieluummin sitä on yksin, kuin huonossa suhteessa. Se tässä ikisinkkuudessa ainakin minulla on ollut hyvänä puolena. Sitä on tajunnut, että näinkin voi olla ihan kivaa, eikä parisuhde ole kaikki kaikessa. Mutta silti, silti sitä kaipaisi toista. Sitä haluaisi edes kerran tuntea itsensä rakastetuksi ja halutuksi. Sitä kuitenkin kaipaa kosketusta.
lapsi. Jos nainen näyttää sulle tunteita, koskettaa sua hellästi ja herkästi, halaaja halaa, ja se sinusta tuntuu kivalta, se menee huomaamattaan rakasteluksi. Se on sitä seksiä ja rakkautta.
Painotetaan vielä sanaa "jos" :)
Nyt alat ajatella "kun"!!! Turhan paljon mietit naisasioita. Sinulla on niin paljon muuta sisältöä päivissäsi, että ei kannata miettiä sellaisia juttuja joihin ei voi itse vaikuttaa. Yksi vihje jonka voisin antaa, on, mietippä oisko sellaisia paikkoja joissa et ole viellä käynyt tai jokin uusi harrastus jota et ole viellä kokenut. Uusien juttujen kautta löytää aina uusi ystäviä.
Nykyaika on seksikylläistä. On epänormaalia, ellei paneta koko ajan. Silti pitkässä parisuhteessa sinkkuluista nyt puhumattakaan on aivan normaalia, että seksielämään tulee taukoja vaikka seksistä kuinka pitäisi. Liian monista seksi ja hellyys tulisi niputtaa yhteen. Onko näin? Eikö hellyyttä voi osoittaa muutenkin? Ehkä meillä halaillaan liian vähän. Se ei ole luontevaa. Siksi monilla on kova hellyydennälkä jopa suhteessa. Ei "osata" antaa monissa muissa maissa luontevia poskisuukkoja ja halauksia. Ei edes läheisten kesken.
Ja sitten ihmetellään...