Lasten takia en lähde

Vaimoni on alkoholisti, ei vaan myönnä sitä koska käy työssä ja päällisin puolin kaikki on ulospäin hyvin. Lähimmät sukulaiset ovat kyllä huomanneet kylmenneen suhteemme.
Vaimo juo kaikki lomat ja pyhät. Vetää ihan kunnon räkäkänniin, juo salaa. Kännissä hänestä kehkeytyy entistä ilkeämpi ja katkerampi, en ole osannut viedä hänen pahaa oloaan pois. Minun vika. Kaikki on saanut mitä rahalla voi saada, perheen ja puolison joka hoitaa lapset ja vie harrastuksiin.
Vaimolla on ollut toinen mies, asiasta ei puhuta. Minulla on säännöllisesti toisia naisia, niistä ei koskaan ole tiettävästi kärynnyt eikä hän ole niistä puhunut.
Yhteinen tekeminen ei häntä kiinnosta, enemmän vietän aikana lasten kanssa.
Olen ajatellut lasten takia pysyä tässä liitossa. En saisi harrastaa omiani. Kaverini ja sukuni hän kokee uhkana. Vain hänen suku, kaverit ja perhe on niitä joiden kanssa on hyvä viettää aikaa. Hänellä omat harrasteet.
Kuuluuko elämän mennä näin? Minusta ei mutta meidän suvussa ei erota.