Kasettimaksun palautus jakaa mielipiteitä nostaisi laitteiden ja palvelujen hintoja

Pitäisikö älypuhelinten, tietokoneiden, internetliittymien ja pilvipalveluiden hintoihin lisätä uusi maksu?
Kyse on yksityisen kopioinnin hyvityksen uudistamisesta, josta OKM pyysi lausuntoja 6.11. mennessä.
Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu tunnetaan myös nimellä kasettimaksu. Kyse on kiistellystä, veroluonteisesta maksusta, joka lisättiin ennen tallennuslaitteiden hintaan ja maksettiin valtiolle hyvitysmaksuna.
Maksut tilitettiin tekijöille tekijänoikeusjärjestöjen kautta korvauksena siitä, että kuluttajat kopioivat esimerkiksi musiikkia ja elokuvia omaan käyttöönsä.
Kasettimaksusta luovuttiin 2015 ja siirryttiin budjettimalliin, jossa hyvitykset maksetaan suoraan valtion budjetista.
Nyt OKM selvittää erilaisia vaihtoehtoja yksityisen kopioinnin hyvityksen uudistamiseksi. Lausuntopyynnössä yksi esitetty malli on aiemmin voimassa olleen niin sanotun tallennusalustamallin palauttaminen. Hyvitysmaksu perittäisiin tallentamiseen soveltuvista laitteista. Niitä ovat esimerkiksi älypuhelin, tietokone, ulkoinen kiintolevy, muistitikku, tallentava cd tai dvd ja mp3-soitin.
Muita esitettyjä vaihtoehtoja ovat muun muassa kolmipistemalli ja nettiliittymämalli. Kolmipistemallissa hyvitysmaksua perittäisiin myös tallennukseen sopivista pilvipalveluista, kuten Dropboxista tai Google Drivesta. Nettiliittymämallissa maksu ulotettaisiin kaikkiin kuluttajien käyttämiin nettiliittymiin.
KKV: kuluttajalle voi tulla tuplamaksuja
Ehdotukset ovat ymmärrettävästi herättäneet voimakkaita reaktioita puolin ja toisin. Lausuntoyhteenvedosta ilmenee, että kaksi vaihtoehtoa on yhtä vahvoilla. Kaikista lausunnonantajista yhtä moni kannattaa nykyisen budjettimallin säilyttämisestä kuin ennen 2015 voimassa olleen tallennusalustamallin palauttamista.
Lisäksi vähemmistö kannattaa kokonaan uutta mallia. Sen sijaan muita esitettyjä malleja ei kannattanut yksikään lausunnonantaja.
Lausunnonantajista esimerkiksi valtiovarainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, digialan edunvalvoja FiCom ry sekä media-alan yritykset ja järjestöt pitävät nykyistä budjettimallia parhaana vaihtoehtona.
Vanhan mallin kannalla on muun muassa tekijänoikeusjärjestöjä sekä kustannusalan, tieteen ja taiteen edunvalvontajärjestöjä.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei ottanut suoraan kantaa siihen, mitä mallia se kannattaa. Lausunnossaan KKV kuitenkin katsoi, että muussa kuin budjettirahoitukseen perustuvassa mallissa on kuluttajan kannalta ongelmallisia seikkoja.
”Jos korvaus järjestetään muutoin kuin budjettimallilla, olisi pyrittävä välttämään kuluttajan maksettavaksi tulevia kertautuvia suorituksia sekä kotimaisten ja kansainvälisten sisältö-, pilvi- ja tallennuspalveluiden kilpailuedellytysten tasavertaisuuden heikkenemistä”, KKV:n erityisasiantuntija Miira Kuhlberg sanoo Kuluttajalle.
”Tallennusalustamalli tuo hyvitysmaksun maksajien piiriin paljon kuluttajia, jotka käyttävät hankkimiaan laitteita vain oman materiaalinsa hallinnointiin ja kopiointiin. Kuluttajat voivat myös päätyä maksamaan hyvitysmaksua sekä hankkimistaan sisällöistä että käyttämistään tallennusalustoista.”
Nostaisiko tallennusalustamalli laitteiden ja palvelujen hintoja?
”Hintavaikutukseen on vaikea ottaa yleisellä tasolla kantaa, mutta oletettavaa on, että hyvitysmaksu pyrittäisiin viemään tuotteiden hintoihin ja kuluttajien maksettavaksi.”
Millä tavoin tallennusalustamalli voisi vääristää kilpailua?
”Sen tulisi olla teknologianeutraali niin, ettei eri tallennusalustoja ja -välineitä aseteta hyvitysmaksulla perusteetta keskenään eriarvoiseen asemaan. Kaikista välineistä, joita merkittävästi käytetään yksityiseen kopiointiin, tulisi maksaa hyvitysmaksua yhtäläisin perustein.”
Suomessa korkea hyvitystaso
OKM:n lausuntopyynnön mukaan tavoitteena on luoda hyvitysjärjestelmä, joka on EU:n tietoyhteiskuntadirektiivin mukainen. Digialan edunvalvoja FiComin mukaan nykyinen budjettimalli takaa tekijänoikeuksien haltijoille direktiivin edellyttämän kohtuullisen hyvityksen.
”Nykyisessä tilanteessa on luontevaa, että hyvitystasoa lasketaan vastaamaan vähentynyttä kopiointia”, FiComin lakimies Asko Metsola sanoo.
Hän viittaa opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamaan tutkimukseen (2024), jonka mukaan yksityisen kopioinnin määrä jatkaa laskuaan Suomessa. Kopioitujen tiedostojen määrä on pudonnut alle puoleen siitä, mitä se oli vuonna 2015. Musiikkia ja videoita kulutetaan entistä enemmän suoratoistopalveluissa.
Suomen valtion budjetissa hyvitysmaksuille on varattu tänä vuonna 11 miljoonaa euroa ja ensi vuonna peräti puolet vähemmän eli 5,5 miljoonaa euroa. Leikkaus on iso, mutta Metsolan mukaan perusteltu.
Hän vertaa Suomea Norjaan, jossa yksityisen kopioinnin hyvitys maksetaan Suomen tavoin valtion budjetista. Siellä hyvitystä on varattu ensi vuodelle 60,3 miljoonaa Norjan kruunua eli noin 5,2 miljoonaa euroa.””Tätä vasten ensi vuodelle Suomessa varattua 5,5:tä miljoonaa euroa voidaan pitää jopa korkeahkona.”