Kielitaitoisempia kuin monet suomalaiset

”Sitä kieltä oppi tahtomattaankin.”

Romania on romaaninen kieli ja läheistä sukua italian kielelle. Italian oppimisessa meni i korkeintaan viikko, Ionel arvioi.

”Toisella viikolla puhuin italiaa jo hyvin.”

Moni suomalainen puhuu ulkomaalaisille ensisijaisesti englantia. Sitä Ionel ei kuitenkaan puhu, vaikka on opiskellut sitä koulussa Romaniassa.

”Silloin oli eri ajat, ja edelleenkään englantia ei opeteta meillä hyvin.”

Kimmo Granqvistin mukaan parikymppiset ja heitä nuoremmat Itä-Euroopan romanit saattavat osata englantia, mutta heitä vanhemmilla englannin kielen taito on usein heikkoa.

”Englannin kieli ei ole ollut koulutuksen kieli Itä-Euroopassa, ja kommunismiaikaan englanti ei ollut kovinkaan suuressa suosiossa”, hän sanoo.

Monet romanit puhuvat sanskritista kehittynyttä romanikieltä, joka on heille ensisijaisesti puhuttu kieli. Tämä näkyy kielen vaihtelussa: myös Ison Numeron myyjien keskuudessa puhutaan useita eri romanikielen murteita. Murteet ottavat vahvasti vaikutteita asuinpaikkansa sanastosta, mikä voi hidastaa kommunikaatiota eri alueelta tulevien romanien kanssa.

”Ruotsissa asuvat Puolan romanit eivät puhu käytännössä ollenkaan muiden romaniryhmien kanssa. Heillä on aitoja tai keksittyjä hankaluuksia ymmärtää toistensa romanikieltä. Ne voivat tuntua sen verran erilaisilta, että he puhuvat ennemmin ruotsia keskenään”, Kimmo Granqvist sanoo.

Myös Ionel kertoo, että ei käytä romanikieltä muiden Ison Numeron myyjien kanssa, koska nämä tulevat eri puolelta Romaniaa kuin hän. Romanikielen muita murteita on hänen mukaansa vaikea ymmärtää.

”Se muistuttaa vähän viron ja suomen kielten eroja”, hän sanoo.

Keskustelukieleksi myyjäkollegoiden kanssa valikoituu tällöin romania, jonka ymmärtämiseen ei Ionelin mukaan vaikuta se, mistä päin maata keskustelukumppani on. Tähän voi osaltaan vaikuttaa se, että Romanian romanit ovat kuulleet elämässään romanian kielen murteiden ohella myös standardoitua yleiskieltä, mutta romanikielen osalta tällaiseen yhteiseen yleiskieleen ei käytännössä törmää.

Kaikki eivät tokikaan suhtaudu kieliin samalla tavalla. Ison Numeron toimistolla nähdyt kohtaamiset osoittavat, että eri alueilta tai maista tulevien romanitaustaisten myyjien yhteiseksi kieleksi voi hyvin valikoitua myös romanikieli.

Yksi romanikieltä kansainvälisenä kielenä käyttävistä puhujista on 52-vuotias Stanca, joka on kotoisin Bulgarian pohjoisosista. Hän puhuu romanikieltä Isoa Numeroa myyvien Romanian romanien kanssa ja kertoo ymmärtävänsä heidän puheestaan noin 80 prosenttia. Suurimman ongelman muodostavat tällöin romanialaiset lainasanat.

Nykyään Stanca puhuu enemmän bulgariaa kuin romanikieltä. Muutos johtuu siitä, että hänen lapsenlastensa luokalla on enemmän bulgarialaisia kuin romaneita, ja lapsenlapset puhuvat mieluummin bulgariaa. Kielen vaihtuminen on tapahtunut vasta viime aikoina. Edelliseen sukupolveen kuuluva Stancan poika puhuu romanikieltä, jota Stanca kuvailee moitteettomaksi. Kesken haastattelun kieli vaihtuu bulgariasta romanikieleksi, kun Stanca vastaa puhelimeen ja keskustelee poikansa vaimon kanssa.

”Olen oppinut kotonani sekä romanikieltä että bulgariaa. Vanhempani puhuivat minulle molemmilla kielillä”, hän sanoo.

Haastattelua tehdään tulkin välityksellä, koska tämän jutun kirjoittanut, suomea, englantia, romaniaa ja ruotsia osaava toimittaja ei osaa bulgariaa. Tulkkina toimiva Ralitsa kertoo, että moni Suomeen saapunut Bulgarian romani ajattelee romanikielen olevan huonompi kieli kuin bulgaria.

Myös Kimmo Granqvist kertoo tietävänsä Suomessa jo pidempään asuneita bulgarialaisia romaniperheitä, joissa romanikielen puhuminen on vähentynyt.

”Siellä on jonkinlainen kielenvaihdos käynnissä”, hän sanoo.

Kun Stanca myy lehteä Helsingissä, hänellä ei yleensä ole yhteistä kieltä ostajien kanssa. Silloin hän puhuu romanikieltä – koska ymmärtämisen näkökulmasta olisi Stancan mukaan ”aivan sama”, käyttääkö hän bulgariaa vai romanikieltä.

”Puhun silloin, että miksi kukaan ei halua ostaa tätä lehteä.”

Toisaalta Stanca haluaisi osata englantia.

”Jos osaisin sitä, olisi helpompaa löytää työtä.”

Miltä näyttää romanien kielitaidon tulevaisuus? Se kytkeytyy romanien tulevaisuuteen. Romanien liike näkyy romanikielen eri kerroksissa. Kieli on kulkenut väestöryhmän mukana Intiasta nykyisten Iranin ja Kreikan kautta eri puolille Eurooppaa. Iranissa puhutusta farsin kielestä mukaan ovat tarttuneet esimerkiksi lukusanat, kreikan kieli taas on vaikuttanut runsaasti romanikielen rakenteisiin sekä lainasanoihin. Esimerkiksi kaupunkia tarkoittava romanikielen sana foros tulee kreikasta.

Kun romanit asettuvat paikalleen, kieli voi jäädä. Ruotsissa monessa Jugoslaviasta tulleessa perheessä ruotsi on alkanut syrjäyttää romanikieltä, Granqvist kertoo. Selvää onkin se, että mitä enemmän romanit asettuvat paikalleen, sitä vähemmän heillä on tarvetta laajalle, liikkuvuuden kautta omaksutulle kielitaidolle. Silloin kielitaito voi alkaa supistua.

Granqvist pitää vähemmistön nykyistä, laajaa kielitaitoa merkittävänä vahvuutena, jossa voi piillä mahdollisuuksia.

”Romanien valtavat kielelliset repertuaarit voisivat edesauttaa heidän integraatiotaan yhteiskuntiin. Heille voisi olla paljon tilausta monikielisinä toimijoina.”

Ionelin nimi on muutettu.

Teksti Tuukka Tuomasjukka
Kuvitus Mirkka Hietanen

Tämä juttu ilmestyi tammi-helmikuun 2023 Isossa Numerossa. Ostamalla lehden kadulta tuet myyjää. Lehden voi myös tilata.

Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. Vuonna 2021 Iso Numero tarjosi toimeentulon lähteen noin 220 hengelle.

LÄHDE: https://www.isonumero.fi/laaja-kielitaito/

Ei se ole kielitaitoa jos sanoo MINA VARASTA SINU RAHA, VANHA MUMMO!

Diakonissalaitos on saanut hyviä tuloksia Itä-Euroopan liikkuvan väestön työllistämisessä

22.10.2019

Lähes 30 romania on löytänyt uutta toimeentuloa kerjäämisen tilalle Diakonissalaitoksen ja sen kumppaneiden Emmaus Helsingin ja Työtä ja Toivoa -osuuskunnan avulla. ”Monille työsopimus on ollut ensimmäinen elämässä, ja sen merkitys on valtava monessa mielessä.”
Diakonissalaitos on puolentoista vuoden ajan kehittänyt keinoja, joilla Itä-Euroopan romanit voisivat löytää kerjäämisen tilalle muuta toimeentuloa Suomessa. Työ on osoittanut, että romanit työllistyvät Suomen työmarkkinoille, kunhan heidän saamansa tuki on riittävää ja oikeanlaista. Lähes 30 romania on jo päässyt kiinni työelämän syrjään Työtä ja toivoa -hankkeen avulla.

”Suurin osa tekee keikkatyötä siivoojana Keikkapooli-palvelun kautta. Mutta muutama heistä on löytänyt työpaikan myös vapailta markkinoilta”, kertoo Työtä ja toivoa -hankkeen projektipäällikkö Maria Dorofte Diakonissalaitokselta.

Itä-Euroopan romanit ovat tulleet Suomeen etsimään toimeentuloa. Tähän saakka heidän mahdollisuutensa ovat rajoittuneet kerjäämisen lisäksi pullojen keräämiseen ja Iso Numero -lehden myymiseen. Monet liikkuvasta väestöstä ovat luku- ja kirjoitustaidottomia, eivätkä he puhu montaakaan sanaa suomea. Diakonissalaitoksella haastetta ei säikähdetty, vaan romaneille ryhdyttiin järjestämään räätälöityjä kursseja, joilla he ovat muun muassa saaneet ammatillista koulutusta siivoustyöhön, suorittaneet hygieniapasseja ja opetelleet suomalaisen työelämän käytäntöjä.

Tärkeää työllistymisen varmistamisessa on ollut myös tiivis, kokonaisvaltainen tuki työsuhteen alkuvaiheessa.

”Alussa on tärkeää perehdyttää sekä uusi työntekijä että työnantaja, tunnistaa molempien tarpeita ja työntekijän vahvuuksia. Tuore työntekijä saattaa tarvita myös asunnon, sillä monet romaneista elävät Suomessa edelleen talvisin hätämajoituksessa ja kesäisin hylätyissä taloissa tai metsän telttakylissä. On selvää, että työssäkäynti on vaikeaa, jos joutuu lähtemään töihin epäsiistinä”, Maria Dorofte toteaa.

Työ auttaa pääsemään osaksi yhteiskuntaa

Diakonissalaitoksen asiantuntijoiden arvioiden mukaan romaneja on ollut Suomessa 10 viime vuoden aikana yhteensä noin 2000. Vähintäänkin 300–500 heistä on ollut mukana suomalaisessa työelämässä.

”Varsinkin pidempään täällä olleet ovat jo päässeet elämässään eteenpäin, löytäneet asunnon ja töitä, ja heidän lapsensa käyvät täällä koulua”, Diakonissalaitoksella romanityötä tekevä kehittämispäällikkö Anca Enache sanoo.

Monet romaneista ovat saaneet täällä Suomessa elämänsä ensimmäisen työsopimuksen, ja sen merkitys on heille valtava monessa mielessä.

”Monet suomalaiset ajattelevat, että romanit eivät halua tehdä työtä. Se on myytti. He ovat tehneet kotimaassaan monenlaisia töitä kommunismin aikana, ja myös sen jälkeen, vaikka heidän asemansa huononikin kommunismin romahdettua. Eli kyse ei ole siitä, että nämä ihmiset haluaisivat jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle. Työ mahdollistaa osallistumisen yhteiskuntaan. Sillä on iso merkitys, että pystyy tarjoamaan paremman elämän ja tulevaisuuden myös omille lapsilleen”, Anca Enache sanoo.

Nyt Diakonissalaitos kehittää uusia palveluita myös heille, jotka ovat jo asettuneet Suomeen. Kokonaisvaltainen tuki ja apu arjen asioissa ovat tärkeitä, jotta liikkuvan väestön oikeudet toteutuisivat. Tärkeää on myös luoda vuorovaikutusta viranomaisten, järjestöjen ja romanien välille.

Työtä ja toivoa -hanke loppuu tämän vuoden lopussa, mutta Diakonissalaitoksella on jo suunnitelmia siitä, mitä romanien työllistämiseksi pitäisi tehdä seuraavaksi.

”Nyt olemme keskittyneet työllistämistoimissa lähinnä siivousalaan, mutta tarvetta olisi laajentaa samanlaisia tukitoimia muillekin aloille. Haluaisimme myös rakentaa siltoja työvoimaviranomaisten ja romaniväestön välille. Tällä hetkellä viranomaisilla ei ole tarjota juuri liikkuvan väestön tarvitsemaa tukea”, Maria Dorofte sanoo.

TAUSTAA

- Työtä ja toivoa -hanke on Diakonissalaitoksen, Emmaus Helsingin ja Työtä ja toivoa -osuuskunnan yhteishanke. Sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.
- Työtä ja toivoa -hanke alkoi alkuvuodesta 2018 ja se jatkuu tämän vuoden loppuun.
- Pääkaupunkiseudulla toimii myös Keikkapooli-palvelu, jonka kautta organisaatiot ja yksittäiset ihmiset voivat tilata esimerkiksi siivousta, muuttoapua, catering-palveluita ja pihatöitä. Sen historia on hiukan pidempi kuin Työtä ja toivoa -hankkeella, mutta nyt hanke ja Keikkapooli toimivat yhteistyössä romaneja työllistäen.
- Keikkapoolilla on 25 pysyvää asiakasta (yhteensä yli 120 tahoa on tilannut sen kautta romanien työtä) ja 8 romania tekee sen kautta töitä, osa täysipäiväisesti, osa muutaman tunnin viikossa. Keikkoja tarvitaan lisää, ja niitä voi tilata osoitteesta

https://www.sttinfo.fi/tiedote/69867793/diakonissalaitos-on-saanut-hyvia-tuloksia-ita-euroopan-liikkuvan-vaeston-tyollistamisessa?publisherId=4268

Kielitaitoa käyttäneet Kirkkonummellakin

Suomen romanit eivät osaa edes suomen kieltä kirjoittaa. Ei tarvitse katsoa kuin erästä Facebook-ryhmää niin tämä tulee hyvin selväksi. Ei ihme etteivät työllisty.

Mie osaan parhaiten tätä kaikkein kansainvälisintä kieltä eli rakkauden kieltä. Sitä mie juttelen enimmäkseen Raineri-serkun kanssa. Kansalliseepos on meillä ohjekirjana. Vaan kun miulla tuota punenssia riittää niin tulee sitä kieltä puhuttua joskus muidenkin kanssa kun tuolla DTM:ssä tutustun mukaviin jeenoihin nyt kun oon Suomessa käymässä. Heh heh, huumorin kukka se on se kaunehin kukka!

Terveisin Möhömaha-Mertsi Gayman-saarilta vaan