IPCC Menettää uskottavuutensa valheillaan

Anonyymi-ap

Sen jälkeen, kun Katrina hukutti New Orleansin 29. elokuuta 2005, samankaltaisia luonnonmullistuksia on esiintynyt muualla. Tulvat yleistyvät ilmaston lämpenemisen myötä.

Jo tällä vuosisadalla vedenpinta voi nousta toista metriä, ja YK:n hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli, IPCC, varoittaa viime raportissaan jopa 15 metrin noususta vuoteen 2300 mennessä. Muutos johtaisi usein toistuviin Katrina-katastrofeihin ja upottaisi kokonaisia kansakuntia merenpohjaan.

Suure on väärä, sen pitäisi olla 15" (TUUMAA EIKÄ METRIÄ!)

9

380

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      "Suure on väärä, sen pitäisi olla 15" (TUUMAA EIKÄ METRIÄ!)"

      Elä hömelö huuva.
      Kyllä se tarjoittaa aivan oikeasti metriä. Ainaa olisi n. 275 vuotta ja lämpötilan nousu kiihdyttää vedenpintojen nousua. Tällä hetkellä meren pinta nousee jo n. 4 mm vuodessa ja silläkin nousunopeudella meren pinta nousisi moninkertaisesti tuon 15 tuumaa.

      Kun et tunnu asiasta mitään ymmärtävän, ei kannattaisi otta myöskään jyrkkää kantaa.

      • Anonyymi

        Ketjun aloittajana minulla oli tarkoitus pettää lukijoita valehtelemalla, että kyseessä on vain 15 tuumaa. Nyt minua harmittaa kovasti, kun paljastit petosyritykseni.


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Kerrankin edes jotain positiivista uutista.


    • Anonyymi

      Kyllä se mitattava suure on juurikin pituus (korkeus).

    • Anonyymi

      Joo, varmaan, tuumia tai metrejä, mutta minkä suhteen meren pinta on noussut ?

      Maapallollamme ei ole yhtään kiinteää keskipistettä, geometrinen, massa-, gravitaatio-, sähkömagneettinen, ym. ovat jatkuvassa muutoksessa, joten meriveden korkeutta voidaan verrata vain johonkin kiinteän maan vertailukohtaan.
      Maan kuori vesistöineen on sulan massan pinnalla kelluvaa, joka hakeutuu jatkuvasti omaan tasapainoonsa, eli jos jossain sulaa jäätä, siellä paino kevenee saman, mitä veden paino lisääntyy jne, ja meriveden pinta on aina täsmälleen 0 -korkeudella, koska se on peruskorkeus kaikelle pinnan korkeuden mittaukselle ja teoreettiset laskemat siitä, paljonko vettä on sulana tai kiinteänä eivät vaikuta merenpinnan korkeuteen.

      • Anonyymi

        Johan oli taas kommentti. Eli kun jääkaudella vesi oli 70 - 90 metriä nykyistä alempana, se ei itse asiassa ollutkaan yhtään alempana, vaan vertailupiste vain muuttui.

        Kannattaisiko välillä ajatella mitä kirjoittaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Johan oli taas kommentti. Eli kun jääkaudella vesi oli 70 - 90 metriä nykyistä alempana, se ei itse asiassa ollutkaan yhtään alempana, vaan vertailupiste vain muuttui.

        Kannattaisiko välillä ajatella mitä kirjoittaa?

        Taidat olla hieman 'hidas', kerro nyt vaan avoimesti, minkä suhteen meriveden pinta on muuttunut, tai paljonko virallista MSL tasoa on muutettu, ja milloin ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Johan oli taas kommentti. Eli kun jääkaudella vesi oli 70 - 90 metriä nykyistä alempana, se ei itse asiassa ollutkaan yhtään alempana, vaan vertailupiste vain muuttui.

        Kannattaisiko välillä ajatella mitä kirjoittaa?

        Tässä hieman taustaa neren pinnasta, ja lisäyksenä maininta tarkoista satelliittimittauksista, että ne ovat aina etäisyyksiä suhteessa mää-ase,iim, satelliitit eivät itsenäisesti voi kalibroida lentokorkeuttaan.
        ---------------
        (MSL, usein lyhennettynä merenpinnan tasolle) on yhden tai useamman Maan rannikkovesistön keskimääräinen pinnankorkeus, josta voidaan mitata korkeuksia, kuten korkeutta. Maailmanlaajuinen MSL on pystysuora datamittaus – standardisoitu geodeettinen datum –, jota käytetään esimerkiksi karttadatunana kartografiassa ja merenkulussa tai ilmailussa normaalina merenpinnana, jossa ilmanpaine mitataan kalibroimiseksi. korkeus ja siten ilma-alusten lentokorkeus. Yleinen ja suhteellisen yksinkertainen keskimääräinen merenpinnan standardi on sen sijaan pitkän aikavälin keskiarvo vuorovesimittarin lukemista tietyssä vertailukohdassa.[1]

        Termi merenpinnan yläpuolella tarkoittaa yleensä korkeutta keskimääräisen merenpinnan yläpuolella (AMSL). Termi APSL tarkoittaa nykyisen merenpinnan yläpuolella, jolloin verrataan merenpintaa menneisyydessä nykyiseen.

        Maan säde merenpinnan tasolla on 6 378,137 km (3 963,191 mi) päiväntasaajalla. Se on 6 356 752 km (3 949 903 mailia) napoissa ja 6 371 001 km (3 958 756 mi) keskimäärin.[2] Tämä litistetty sferoidi yhdistettynä paikallisiin painovoimapoikkeamiin määrittelee Maan geoidin, joka vastaa paikallista keskimääräistä merenpintaa avomerellä sijaitsevissa paikoissa. Geoidi sisältää merkittävän syvänteen Intian valtamerellä, jonka pinta uppoaa jopa 106 metriä (348 jalkaa) maailmanlaajuisen merenpinnan alapuolelle (pois lukien vähäiset vaikutukset, kuten vuorovedet ja virtaukset).[3]
        Mittaus
        Merenpinnan mittaukset 23 pitkän vuorovesimittarin tietueesta geologisesti vakaissa ympäristöissä osoittavat nousun noin 200 millimetriä (7,9 tuumaa) 1900-luvun aikana (2 mm/vuosi).

        "Keskimääräisen merenpinnan" tarkka määrittäminen on vaikeaa, koska merenpintaan vaikuttavat monet tekijät.[4] Välitön merenpinta vaihtelee huomattavasti useilla aika- ja tila-asteikoilla. Tämä johtuu siitä, että meri on jatkuvassa liikkeessä, ja siihen vaikuttavat vuorovedet, tuuli, ilmanpaine, paikalliset gravitaatioerot, lämpötila, suolapitoisuus ja niin edelleen. Keskimääräinen merenpinta tietyssä paikassa voidaan laskea pidemmältä ajanjaksolta ja käyttää peruspisteenä. Esimerkiksi tuntikohtaisista mittauksista voidaan laskea keskiarvo koko Metonin 19 vuoden kuun sykliltä keskimääräisen merenpinnan määrittämiseksi virallisella vuorovesimittarilla.[5]

        Seisontaveden korkeus tai SWL (SWL) on meren taso, jossa liikkeitä, kuten tuulen aaltoja, lasketaan keskiarvoiksi.[6] Tällöin MSL tarkoittaa, että SWL on edelleen keskiarvotettu tietyltä ajanjaksolta siten, että esim. vuoroveden aiheuttamilla muutoksilla on myös nollakeskiarvo. Globaali MSL viittaa spatiaaliseen keskiarvoon koko valtameren alueella, tyypillisesti käyttämällä suuria vuorovesimittareita ja/tai satelliittimittauksia.[5]

        Usein mitataan MSL:n arvoja suhteessa maahan; näin ollen suhteellisen MSL:n tai (suhteellisen merenpinnan) muutos voi johtua merenpinnan todellisesta muutoksesta tai maan korkeuden muutoksesta, jolla vuorovesimittari toimii, tai molemmista. Isossa-Britanniassa taisteluväline (0 metrin korkeus Yhdistyneen kuningaskunnan kartoissa) on keskimääräinen merenpinta mitattuna Newlynissa Cornwallissa vuosina 1915–1921.[7] Ennen vuotta 1921 pystypiste oli MSL Victoria Dockissa, Liverpoolissa. Venäjän keisarikunnan ajoista lähtien Venäjällä ja sen muissa entisissä osissa, nykyisin itsenäisissä valtioissa, merenpinta mitataan Kronstadtin merimittarin nollapinnasta. Hongkongissa "mPD" on mittaustermi, joka tarkoittaa "metriä peruspisteen yläpuolella" ja viittaa korkeuteen, joka on 0,146 metriä (5,7 tuumaa) karttadatumin yläpuolella[8] ja 1,304 metriä (4 jalkaa 3,3 tuumaa) keskimääräisen merenpinnan alapuolella. Ranskassa Marseillen Marégraphe mittaa merenpintaa jatkuvasti vuodesta 1883 lähtien ja tarjoaa pisimmän kootun tiedon merenpinnasta. Sitä käytetään osassa Manner-Eurooppaa ja suurimmassa osassa Afrikkaa virallisena merenpintana. Espanja käyttää viitettä mitatakseen korkeuksia merenpinnan ala- tai yläpuolella Alicantessa, kun taas eurooppalainen vertikaalinen vertailujärjestelmä on kalibroitu Amsterdam Peilin korkeuteen, joka on peräisin 1690-luvulta.

        Satelliittikorkeusmittarit ovat tehneet tarkkoja merenpinnan mittauksia TOPEX/Poseidonin käynnistämisestä vuonna 1992 lähtien.[9] NASAn ja CNES:n yhteistä TOPEX/Poseidon-tehtävää seurasi Jason-1 vuonna 2001 ja Ocean Surface Topography Mission Jason-2-satelliitilla vuonna 2008.
        Korkeus keskimääräisen merenpinnan yläpuolella
        Pääartikkeli: Korkeus merenpinnan yläpuolella


    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Orpo räyhää: kansan on muututtava

      Orpon mukaan kansa ei elä kokoomuksen kanssa samassa todellisuudessa, ja sen vuoksi kansan on muututtava. Kas kun ei san
      Maailman menoa
      263
      3291
    2. Muovikassikartelli

      Kauppaketjut ovat yhdessä sopineet muovikassin yksikköhinnaksi 59 senttiä. Milloin viranomaiset puuttuvat tähän kartell
      Talousrikokset
      20
      1819
    3. Aidon persun tunnistaa Marinin palvonnasta

      Oli kyse sitten Halla-ahosta tai Putinista. Ensimmäisenä aidolle persulle tulee mieleen Marin.
      Maailman menoa
      24
      1489
    4. Mikä tekee sen

      Vetovoiman kaivatussasi?
      Ikävä
      81
      1334
    5. Harmittaako joku

      Harmittaako joku asia tai asiat, mitä on tapahtunut tai jäänyt tapahtumatta?
      Ikävä
      137
      1028
    6. Miksi et vain uskalla!?

      On niin ikävä...
      Ikävä
      81
      974
    7. Hallintooikeus..

      "Asemakaavapäätös pysyy voimassa.Poikkeamista ja rakentamista koskevat luvat hylättiin" kertoo Pyhäjärven Sanomat netti.
      Pyhäjärvi
      61
      788
    8. Olen rakastunut

      varattuun joka ei eroa. Miten tunteista eroon? Tämä ei ole tavanomaista. On elämäni suuri rakkaus.
      Ikävä
      86
      736
    9. Jos se joskus oli molemminpuolista

      niin hyvin me molemmat onnistuttiin pitämään toinen epätietoisena.
      Ikävä
      60
      658
    10. Laita nyt se viesti

      Tiedän että haluat tavata. Kirjoitat, pyyhit, kirjoitat... Lähetä se viesti 😗
      Ikävä
      50
      626
    Aihe