IPCC Menettää uskottavuutensa valheillaan

Anonyymi-ap

Sen jälkeen, kun Katrina hukutti New Orleansin 29. elokuuta 2005, samankaltaisia luonnonmullistuksia on esiintynyt muualla. Tulvat yleistyvät ilmaston lämpenemisen myötä.

Jo tällä vuosisadalla vedenpinta voi nousta toista metriä, ja YK:n hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli, IPCC, varoittaa viime raportissaan jopa 15 metrin noususta vuoteen 2300 mennessä. Muutos johtaisi usein toistuviin Katrina-katastrofeihin ja upottaisi kokonaisia kansakuntia merenpohjaan.

Suure on väärä, sen pitäisi olla 15" (TUUMAA EIKÄ METRIÄ!)

9

353

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      "Suure on väärä, sen pitäisi olla 15" (TUUMAA EIKÄ METRIÄ!)"

      Elä hömelö huuva.
      Kyllä se tarjoittaa aivan oikeasti metriä. Ainaa olisi n. 275 vuotta ja lämpötilan nousu kiihdyttää vedenpintojen nousua. Tällä hetkellä meren pinta nousee jo n. 4 mm vuodessa ja silläkin nousunopeudella meren pinta nousisi moninkertaisesti tuon 15 tuumaa.

      Kun et tunnu asiasta mitään ymmärtävän, ei kannattaisi otta myöskään jyrkkää kantaa.

      • Anonyymi

        Ketjun aloittajana minulla oli tarkoitus pettää lukijoita valehtelemalla, että kyseessä on vain 15 tuumaa. Nyt minua harmittaa kovasti, kun paljastit petosyritykseni.


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Kerrankin edes jotain positiivista uutista.


    • Anonyymi

      Kyllä se mitattava suure on juurikin pituus (korkeus).

    • Anonyymi

      Joo, varmaan, tuumia tai metrejä, mutta minkä suhteen meren pinta on noussut ?

      Maapallollamme ei ole yhtään kiinteää keskipistettä, geometrinen, massa-, gravitaatio-, sähkömagneettinen, ym. ovat jatkuvassa muutoksessa, joten meriveden korkeutta voidaan verrata vain johonkin kiinteän maan vertailukohtaan.
      Maan kuori vesistöineen on sulan massan pinnalla kelluvaa, joka hakeutuu jatkuvasti omaan tasapainoonsa, eli jos jossain sulaa jäätä, siellä paino kevenee saman, mitä veden paino lisääntyy jne, ja meriveden pinta on aina täsmälleen 0 -korkeudella, koska se on peruskorkeus kaikelle pinnan korkeuden mittaukselle ja teoreettiset laskemat siitä, paljonko vettä on sulana tai kiinteänä eivät vaikuta merenpinnan korkeuteen.

      • Anonyymi

        Johan oli taas kommentti. Eli kun jääkaudella vesi oli 70 - 90 metriä nykyistä alempana, se ei itse asiassa ollutkaan yhtään alempana, vaan vertailupiste vain muuttui.

        Kannattaisiko välillä ajatella mitä kirjoittaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Johan oli taas kommentti. Eli kun jääkaudella vesi oli 70 - 90 metriä nykyistä alempana, se ei itse asiassa ollutkaan yhtään alempana, vaan vertailupiste vain muuttui.

        Kannattaisiko välillä ajatella mitä kirjoittaa?

        Taidat olla hieman 'hidas', kerro nyt vaan avoimesti, minkä suhteen meriveden pinta on muuttunut, tai paljonko virallista MSL tasoa on muutettu, ja milloin ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Johan oli taas kommentti. Eli kun jääkaudella vesi oli 70 - 90 metriä nykyistä alempana, se ei itse asiassa ollutkaan yhtään alempana, vaan vertailupiste vain muuttui.

        Kannattaisiko välillä ajatella mitä kirjoittaa?

        Tässä hieman taustaa neren pinnasta, ja lisäyksenä maininta tarkoista satelliittimittauksista, että ne ovat aina etäisyyksiä suhteessa mää-ase,iim, satelliitit eivät itsenäisesti voi kalibroida lentokorkeuttaan.
        ---------------
        (MSL, usein lyhennettynä merenpinnan tasolle) on yhden tai useamman Maan rannikkovesistön keskimääräinen pinnankorkeus, josta voidaan mitata korkeuksia, kuten korkeutta. Maailmanlaajuinen MSL on pystysuora datamittaus – standardisoitu geodeettinen datum –, jota käytetään esimerkiksi karttadatunana kartografiassa ja merenkulussa tai ilmailussa normaalina merenpinnana, jossa ilmanpaine mitataan kalibroimiseksi. korkeus ja siten ilma-alusten lentokorkeus. Yleinen ja suhteellisen yksinkertainen keskimääräinen merenpinnan standardi on sen sijaan pitkän aikavälin keskiarvo vuorovesimittarin lukemista tietyssä vertailukohdassa.[1]

        Termi merenpinnan yläpuolella tarkoittaa yleensä korkeutta keskimääräisen merenpinnan yläpuolella (AMSL). Termi APSL tarkoittaa nykyisen merenpinnan yläpuolella, jolloin verrataan merenpintaa menneisyydessä nykyiseen.

        Maan säde merenpinnan tasolla on 6 378,137 km (3 963,191 mi) päiväntasaajalla. Se on 6 356 752 km (3 949 903 mailia) napoissa ja 6 371 001 km (3 958 756 mi) keskimäärin.[2] Tämä litistetty sferoidi yhdistettynä paikallisiin painovoimapoikkeamiin määrittelee Maan geoidin, joka vastaa paikallista keskimääräistä merenpintaa avomerellä sijaitsevissa paikoissa. Geoidi sisältää merkittävän syvänteen Intian valtamerellä, jonka pinta uppoaa jopa 106 metriä (348 jalkaa) maailmanlaajuisen merenpinnan alapuolelle (pois lukien vähäiset vaikutukset, kuten vuorovedet ja virtaukset).[3]
        Mittaus
        Merenpinnan mittaukset 23 pitkän vuorovesimittarin tietueesta geologisesti vakaissa ympäristöissä osoittavat nousun noin 200 millimetriä (7,9 tuumaa) 1900-luvun aikana (2 mm/vuosi).

        "Keskimääräisen merenpinnan" tarkka määrittäminen on vaikeaa, koska merenpintaan vaikuttavat monet tekijät.[4] Välitön merenpinta vaihtelee huomattavasti useilla aika- ja tila-asteikoilla. Tämä johtuu siitä, että meri on jatkuvassa liikkeessä, ja siihen vaikuttavat vuorovedet, tuuli, ilmanpaine, paikalliset gravitaatioerot, lämpötila, suolapitoisuus ja niin edelleen. Keskimääräinen merenpinta tietyssä paikassa voidaan laskea pidemmältä ajanjaksolta ja käyttää peruspisteenä. Esimerkiksi tuntikohtaisista mittauksista voidaan laskea keskiarvo koko Metonin 19 vuoden kuun sykliltä keskimääräisen merenpinnan määrittämiseksi virallisella vuorovesimittarilla.[5]

        Seisontaveden korkeus tai SWL (SWL) on meren taso, jossa liikkeitä, kuten tuulen aaltoja, lasketaan keskiarvoiksi.[6] Tällöin MSL tarkoittaa, että SWL on edelleen keskiarvotettu tietyltä ajanjaksolta siten, että esim. vuoroveden aiheuttamilla muutoksilla on myös nollakeskiarvo. Globaali MSL viittaa spatiaaliseen keskiarvoon koko valtameren alueella, tyypillisesti käyttämällä suuria vuorovesimittareita ja/tai satelliittimittauksia.[5]

        Usein mitataan MSL:n arvoja suhteessa maahan; näin ollen suhteellisen MSL:n tai (suhteellisen merenpinnan) muutos voi johtua merenpinnan todellisesta muutoksesta tai maan korkeuden muutoksesta, jolla vuorovesimittari toimii, tai molemmista. Isossa-Britanniassa taisteluväline (0 metrin korkeus Yhdistyneen kuningaskunnan kartoissa) on keskimääräinen merenpinta mitattuna Newlynissa Cornwallissa vuosina 1915–1921.[7] Ennen vuotta 1921 pystypiste oli MSL Victoria Dockissa, Liverpoolissa. Venäjän keisarikunnan ajoista lähtien Venäjällä ja sen muissa entisissä osissa, nykyisin itsenäisissä valtioissa, merenpinta mitataan Kronstadtin merimittarin nollapinnasta. Hongkongissa "mPD" on mittaustermi, joka tarkoittaa "metriä peruspisteen yläpuolella" ja viittaa korkeuteen, joka on 0,146 metriä (5,7 tuumaa) karttadatumin yläpuolella[8] ja 1,304 metriä (4 jalkaa 3,3 tuumaa) keskimääräisen merenpinnan alapuolella. Ranskassa Marseillen Marégraphe mittaa merenpintaa jatkuvasti vuodesta 1883 lähtien ja tarjoaa pisimmän kootun tiedon merenpinnasta. Sitä käytetään osassa Manner-Eurooppaa ja suurimmassa osassa Afrikkaa virallisena merenpintana. Espanja käyttää viitettä mitatakseen korkeuksia merenpinnan ala- tai yläpuolella Alicantessa, kun taas eurooppalainen vertikaalinen vertailujärjestelmä on kalibroitu Amsterdam Peilin korkeuteen, joka on peräisin 1690-luvulta.

        Satelliittikorkeusmittarit ovat tehneet tarkkoja merenpinnan mittauksia TOPEX/Poseidonin käynnistämisestä vuonna 1992 lähtien.[9] NASAn ja CNES:n yhteistä TOPEX/Poseidon-tehtävää seurasi Jason-1 vuonna 2001 ja Ocean Surface Topography Mission Jason-2-satelliitilla vuonna 2008.
        Korkeus keskimääräisen merenpinnan yläpuolella
        Pääartikkeli: Korkeus merenpinnan yläpuolella


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Porvarimediat paniikissa demareiden huiman kannatuksen vuoksi

      Piti sitten keksiä "nimettömiin lähteisiin" perustuen taas joku satu. Ovat kyllä noloja, ja unohtivat sen, että vaalit
      Maailman menoa
      178
      8531
    2. KATASTROFI - Tytti Tuppurainen itse yksi pahimmista kiusaajista!!!

      STT:n lähteiden mukaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti
      Maailman menoa
      456
      7745
    3. Mikä siinä on ettei persuille leikkaukset käy?

      On esitetty leikkauksia mm. haitallisiin maataloustukiin, kuin myös muihin yritystukiin. Säästöjä saataisiin lisäksi lei
      Maailman menoa
      76
      3910
    4. Lääppijä Lindtman jäi kiinni itse teosta

      Lindtman kyselemättä ja epäasiallisesti koskettelee viestintäpäällikköä. https://www.is.fi/politiikka/art-2000011780852
      Maailman menoa
      164
      3794
    5. Juuri nyt! Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti

      Ai että mä nautin, Tytti erot vireille! "Käytös on kohdistunut avustajia ja toisia kansanedustajia kohtaan, uutisoi STT
      Maailman menoa
      122
      3105
    6. Huomaatteko Demari Tytti ei esitä pahoitteluitaan

      Samanlainen ilmeisesti kuin Marin eli Uhriutuu no he ovat Demareita ja muiden yläpuolella siis omasta mielestään
      Maailman menoa
      74
      2993
    7. Turvaan tulleet lähettävät omia lapsiaan vaaraan - hullua

      MOT-ohjelman jakso ”Loma vaihtui kahleisiin” kertoi, kuinka Suomessa ja muualla Euroopassa asuvat somaliperheet lähettäv
      Maailman menoa
      44
      2091
    8. Onko kaivattusi

      liian vetovoimainen seksuaalisesti?
      Ikävä
      126
      2086
    9. Puolen vuoden koeaika

      Voisi toimia meillä. Ensin pitäis selvittää "vaatimukset" puolin ja toisin, ennen kuin mitään aloittaa. Ja matalalla pro
      Ikävä
      23
      1913
    10. Vedonlyöntiä .

      Olen valmis lyömään ison vedon , että homma kaatuu . Jos kerta Sivonen ei lähde mukaan , niin ei tuoho usko kukaan muuka
      Ähtäri
      21
      1911
    Aihe