Haluaisin kysellä muiden kokemuksia ns. laastarisuhteista. Olin vähän aikaa sitten ”laastarina” muutamia kuukausia kestäneessä suhteessa. Mut jätettiin koska toinen halusi olla pitkän suhteen jälkeen yksin. Tuntuu väärältä kun puhuttiin kuitenkin yhteisestä tulevaisuudesta ja näin piti käydä. Sovimme olevamme ystäviä ja pitävämme yhteyttä. Ollaankin soiteltu pariin otteeseen ja kyselty toistemme kuulumisia. Myös takaisinpaluun mahdollisuudesta myöhemmin on ollut puhetta lähinnä omalta puoleltani. Ihmiset olivat oikeat toisille mutta aika tosi väärä. Tämä harmittaa etenkin jättäjä-osapuolta sekä tietysti häntäkin enemmän mua. Onko kukaan palannut yhteen pienen hengähdystauon jälkeen laastarisuhteeseen? Ja jos ei ole palannut niin miksei? Tunteita kun on vielä jättäjänkin puolelta olemassa, hänellä ei vain riitä voimia alkaa uuteen vakavaan suhteeseen näin pian. Kaveripiireissä näitä laastarisuhteita on ollut muutamia mut kukaan ei ole palannut entiseen. Toisaalta suhteet ovat olleet erilaisia kuin meidän eikä mistään yhteenpaluusta ole koskaan ollut puhetta. Jotenkin tuntuis siltä ainakin jos omalta kohdaltani ajattelisin et jos tosissaan tykkään toisesta mut voimat ei vain riitä seurusteluun niin haluisin yrittää uudestaan myöhemmin jos toinen on vielä saatavilla. Olen vain niin epätoivoinen kun tapasin vihdoin elämäni miehen, kaikki meni nappiin ja sit piti käydä näin. Hänessä vain on kaikki se mitä olen koko elämäni etsinyt ja kaivannut… ja sit käy näin!!
Onko toiveita
yhteenpaluusta?
2675
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
mitä pitempi oli suhde, sitä pitempi tauko on tarpeen, kun eron syyt ja surut pitää saada päässään selväksi. Jos eroon päättynyt suhde oli vuosien mittainen, tarvitaan vähintään vuoden tauko, ennen kuin mitään laastaria vakavampaa voi ajatella. Jos suhde oli vain muutaman kuukauden mittainen, ei tauon pituudella ole juuri väliä. itselläni on suhteiden välillä ollut aina vähintään 8 kuukautta. 9 vuoden suhteen seurustelun jälkeen tarvittiin 2 vuotta toipumista, muutama tapaamisyritys, (ei vakavia juttuja) parin vuoden ajan ja sitten tuli nykyinen aviomies vastaan. En olisi kyennyt sitoutumaan, jos en olisi ehtinyt toipua. Joku on onnistunut loikkimaan pedistä toiseen, mutta en kyllä ymmärrä, miten.
on tietysti olemassa, mutta aika oli väärä, kuten itse totesit. Olmeisesti mies on ollut kahdenvaiheilla sinun suhteesi, mutta ei halua sitoutua heti uudestaan, vaan haluaa katsella ensin vapaasti ympärilleen, jonkin aiunakin aikaa.
Sitoutumishalun paltessa, mikä on todennäköistä, mutta milloin se tapahtuu, on hyvin vaikea sanoa, voi mennä vuosia, tai kuukausia, riippuen ihan miehestä, sekä hänen viihtymisestään sinkkuna.
Mikäli hän tapaa sellaisen naisen joka vie jalat alta, sitoutumishalut saattavat palata piankin. Sinun toimiminen laastarina vähentää sen mahdollisuutta sinun kohdallasi, mutta pitemmässä juoksussa sekin on mahdollista, eli todennäköisintä on, että hän alkaa seurustella vakavammin jonkin toisen naisen kanssa, mutta mitä kauemmin siihen menee, sinun mahdollisuudet kasvavat, tai sitten hän pysyy sinkkuna loppuun asti.
Elä siis luovu kokonaan toivosta, mutta älä jätä tilannetta, tämän yhden kortin varaan, vaan katso ympärillesi reilusti, saatat nähdä vielä paremmin sinulle sopivan miehen, joka tuntee samoin sinua kohtaan.