Olen 47v. hyväkuntoinen, keskustelutaitoinen, ulkonäkö ei ole minua vastaan jos saan ympäristöä kuunnella. Olen tavannut muutamia mukavia miehiä netistä, ei vain ole kolahtanut minun puoleltani. Pari kuukautta sitten Suomi-24 minulla oli ilmoitus johon tuli kymmeniä vastauksia, kuten varmaan muillekin kun miehet testaavat kuka tarttuu onkeen. Tämä mies vaikutti ihan ok, joten hän tuli kotoa minua hakemaan, jotenkin oli fiilis että on luotettava tyyppi, olikin. Tunnetasolla hän sai minut pauloihinsa, vaikka olen tähän asti ollut tosi huono ihastumaan. Tämä tunnepuolen "auervaara" selitti ummet ja lammet omasta ihastuksestaan minuun ja lopulta melkein uskoin.Pari kuukautta meni kivasti,minä aloin epäillä hänen liian suurta innokkuuttaan, loppulausetta ei kuulunut koskaan puolin eikä toisin. Tämä episodi sai minut taas uskomaan johonkin mitä ei ole. Mikään ei ole niin varmaa kuin epävarmuus.Miksi me olemme varovaisia suhteiden alkamisen suhteen? Nuorena oli helppoa heittäytyä virran vietäväksi mutta näin aikuisena on otetava monet asiat huomioon.
Ehkä sittenkin siirryn normaaleihin tapaamisiin jossain nokatusten.
Tuntui vaan hyvältä saada kertoa tämä eteenpäin. Ehkä minulle löytyy kanssasisaria ja veljiä.
Ehkä sittenkin siirryn normaaleihin tapaamisiin jossain nokatusten.
Tuntui vaan hyvältä saada kertoa tämä eteenpäin. Ehkä minulle löytyy kanssasisaria ja veljiä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Viestisi sisälsi paljon meille nuoremmillekin seuran hakijoille. Minulle itselle tuli mieleeni vanha sanonta: Jos joku näyttää liian hyvältä ollakseen totta se ei usein olekaan totta.
Toisinaan jännään,että osaanko ikinä seurustella kun toisaalta lähden hyvin helposti mukaan,mutta kun ollut hyvin kauan sinkkuna alkaa ajattelememaan,että miksi tuo minut haluaisi kun ei kukaan muukaan ole halunnut?
Haluaako hän minut mieluummin elättäjäksi (esim takaamaan suurta velkaa/kulutusluottoa) kuin elämän kumppaniksi? Jne.
Yritän silti pysyä avoimella mielellä,ehkä löydän sen oikean tyttöni tai naiseni vielä joskus.
yksinäistä. Olen työtön 44 v. Elämäni piristys päivittäin on suomi24 chat. Siellä on kiva jutella ja joskus jopa kävin tapaamassa näitä kavereita. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen että haluan tutustua miehiin ihan nokatusten,ilman chatissa alkanutta jutustelua. Vaikka lähikaupassa>>>>>>>>>>>>>>>>
olen aivan samaa mieltä.Sittenkin livenä, kyllä rehellinen kokonaisvaikutelma on tärkeä.
Niin paljon puutaheinää kirjoitellaan ja odotukset ovat ihan pilvissä: kuka nyt heti oikosenaan on seitsemännessä taivaassa?
Töppöset enempi maanpinnalle ja järkeä mukaan -
unohtamatta hyviä tapoja ja iloista mieltä.
Kukaan ei ole kai sentään mestauslavalle menossa, vaikka edellisistä treffeistä saattaa olla jokunen vuosi vierähtänyt...